Edistämme kestävää kehitystä käytännön yhteistyöllä
Julkinen kehitysapu ei yksin riitä vastaamaan globaaleihin kehityshaasteisiin. Kestävän kehityksen rahoitusta on vahvistettava kauppapolitiikan sekä kehityspolitiikan- ja yhteistyön keinoin. Suomen tulee aktiivisesti edistää kestävän kehityksen rahoituksen globaaleihin periaatteisiin sitoutumista. Meidän tulee osallistua kansainvälisiin, erityisesti EU:n alaisten kehitysrahoituksen rakenteiden kehittämiseen yksityisen rahoituksen lisäämiseksi Agenda2030 tavoitteiden mukaisesti. Tarvitsemme yksityistä rahoitusta ja yrityksiä mukaan ilmastorahoitukseen sekä tukemaan kehitysmaiden kestävää kehitystä samalla, kun varmistetaan sijoitusten kohdentuminen ensisijaisesti köyhimpiin maihin. Tulevalla hallituskaudella on kehitettävä ja turvattava Finnfundin toimintaedellytyksiä.
Suomen ja EU:n tulee tukea demokratiaa ja tasa-arvon toteutumista panostamalla hauraissa maissa erityisesti kehityspolitiikan sosiaaliseen ulottuvuuteen. Perusturvasta huolehtiminen, koulutustason nosto ja työpaikkojen synnyttäminen ovat keinoja ihmisten ja kokonaisten yhteiskuntien vakauttamisessa. Kestävä kehitys ei kuitenkaan tule annettuna vaan tarvitsee naisten, nuorten ja vähemmistöjen poliittista osallistamista. Suomen vahva monitoimijuuteen ja osallisuuteen perustuva toimintakulttuuri sekä kansainvälisesti korkea koulutuspoliittinen osaaminen tulee nähdä voimavaroina. Pitkittyneiden kriisien hoitamisessa osaamistamme rauhanrakentamisen, humanitaarisen avun ja kehitysyhteistyön yhteensovittamisessa tulee tehokkaammin hyödyntää.
Vaikuttavaa kehitysyhteistyötä
Reilun ja tasa-arvoisen markkinakehityksen tukemisen lisäksi kestävän kehityksen haasteet pakottavat meidät auttamaan heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä myös kehitysyhteistyön ja humanitaarisen avun keinoin. Suomen on sovitun aikataulun mukaisesti nostettava kehitysyhteistyöpanoksensa 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta. Samalla Suomen vähiten kehittyneille maille kohdennetun tuen nostaminen nopeasti vähintään 0,2 prosenttiin BKTL:sta on keskeistä heikoimmassa asemassa olevien ihmisten auttamiseksi.
EU on johtava kehitysyhteistyön toimija globaalisti ja on tärkeää, että Suomen ja EU:n kehityspolitiikka tukevat toisiaan.
Afrikka polttopisteessä
Afrikan väkiluvun ennustetaan vuoteen 2050 mennessä kaksinkertaistuvan 2,4 miljardiin ihmiseen ja samalla ilmaston lämpeneminen ja ruokapula aiheuttavat jo nyt vakavia kestävyysongelmia mantereella. Marinin kaudella Afrikka nostettiin Suomen kehitysyhteistyön kohdemaanosaksi ja edustusverkostoa Afrikassa vahvistettiin, mutta liikkeellepannut prosessit edellyttävät ylivaalikautista pitkäjänteisyyttä. Afrikan unionin vahvistumista ja vaikuttavuutta tulee tukea aktiivisesti, koska useat mannerta koskevat haasteet ovat luonteeltaan ylikansallisia.
Kehitysyhteistyössä, kriisinhallinnassa, humanitaarisessa avussa sekä taloudellisessa kumppanuudessa on pyrittävä löytämään ne keinot, jotka vahvistavat Afrikan maiden omaa kantokykyä. Suomen tulee vahvistaa kehittyvien maiden omaa veronkantokykyä estämällä verovälttelyä ja haitallista verokilpailua kansainvälisessä yhteistyössä sekä vahvistamalla valtioiden veronkantokykyä.
Naiset tulevaisuuden ratkaisijoina
Sosialidemokraatit vahvistavat naisten ja tyttöjen oikeuksia myös kehityspolitiikassa. Naisten ja tyttöjen koulutukseen, poliittiseen päätöksentekoon sekä elinkeinonharjoittamistoimintaan osallistumisen tukeminen ovat keskeistä väestönkasvun ja eriarvoistumisen hillitsemisessä sekä hauraiden yhteiskuntien vakauttamisessa. Yli hallituskausien ulottuvaa pitkäjänteistä työtä tulee jatkaa rahoituksen sukupuolisensitiivisyyden lisäämiseksi ja samalla varmistaa, että EU:n tavoitteiden mukaisesti 85 prosenttia kaikista uusista ohjelmista täyttää sukupuolten välistä tasa-arvoa edistävät tavoitteet. Tasa-arvotyö on keskeinen osa globaaliin demokratiakriisiin vastaamista.
Työtä tasa-arvon ja demokratian ja ehjän kansalaisyhteiskunnan eteen
Marinin kaudella aiempia kehitysyhteistyön heikennyksiä on paikattu ja kehitysyhteistyön ylivaalikautisuuteen panostettu, mutta Suomi on edelleen kaukana pohjoismaisesta tasosta sekä omasta aiemmasta tasostaan. SDP on huolissaan kansalaisyhteiskunnan toimitilan kapenemisesta ja toimintaedellytysten heikkenemisestä niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. Kansalaisjärjestöillä on keskeinen rooli avaramman maailmankuvan rakentamisessa ja demokratiaan kuuluvassa kansalaisvaikuttamisessa. Siksi kansalaisjärjestöjen toimintaedellytyksiä on vahvistettava niin kotimaassa kuin globaalisti.
Sodat ja konfliktit luovat epävarmuutta
Kestämätön kehitys on kärjistyvä uhka turvallisuudelle. Eri puolilla maailmaa, kuten Afrikassa, Syyriassa, Irakissa ja Jemenissä vuosia jatkuneet konfliktit ja epävakaus pakottavat ihmiset lähtemään kodeistaan. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on tuonut miljoonia suojelun tarpeessa olevia ihmisiä Euroopan maihin ja vaikka käynnissä olevat konfliktit saataisiin välittömästi päättymään, niin ilmastonmuutos ja eriavoistuminen lisäävät muuttopaineita ja pakolaisuutta monin tavoin.