Lastenoikeudet ovat perhepolitiikkamme ytimessä
SDP haluaa rakentaa Suomesta maailman parhaan maan lapsille ja perheille. Suomeen on valmistunut ensimmäinen kansallinen lapsistrategia vuonna 2021 Marinin hallitusohjelman mukaisesti. Sen toimeenpano on aloitettu onnistuneesti. Nyt on huolehdittava toimeenpanon jatkosta valtakunnallisesti sekä kaikilla hallinnon aloilla. Lapsistrategian tulee ohjata valtionhallinnon lisäksi myös kuntien ja maakuntien päätöksentekoa ja toimintaa. Strategialla tulee olla vahva rooli myös yhteiskunnan eri toimijoiden, kuten järjestöjen, uskonnollisten yhteisöjen, yritysten ja muiden toimijoiden, sitouttamisessa lasten oikeuksien edistämiseen.
Kansallisen lapsistrategiatyön jatkuvuus sekä Suomen ihmisoikeusvelvoitteiden täysimääräinen täytäntöönpano edellyttää kansallinen lapsistrategiayksikön perustamista vastaamaan strategian toimeenpanosta ja seurannasta, sekä riittävän rahoituksen turvaamista yli hallituskausien.
Lapsistrategian keskeisten linjausten mukaisesti tulee lapsivaikutusten arviointi, lapsibudjetointi ja lasten ja nuorten osallisuus vakiinnuttaa osaksi valtiovallan, kuntien ja hyvinvointialueiden toimintaa. Lapsivaikutusten arvioinnissa arvioidaan päätöksen, toimenpiteen tai toiminnan vaikutuksia lasten hyvinvointiin ja oikeuksien toteutumiseen.
Köyhyys heikentää lasten ja perheiden hyvinvointia, siksi köyhyyden periytyminen ja ylisukupolvinen syrjäytyminen on katkaistava. Lapsiperheiden riittävän toimeentulon turvaaminen ja lapsiperheköyhyyden vähentäminen on nostettava painopisteeksi sosiaaliturvan kehittämisessä.
Tehdään tuntuva korotus lapsilisän yksinhuoltajakorotukseen ja elatustukeen. Näin nostettaisiin kymmeniätuhansia lapsia pois köyhyydestä. Lapsiperheiden toimeentulo on turvattava, koska se torjuu tehokkaimmin köyhyyttä. Lapsilisän reaalitaso on nyt 30 prosenttia pienempi kuin vuonna 1994. Tämä vaikuttaa huomattavasti lapsiperheiden toimeentuloon. Universaalit palvelut eivät yksin riitä, vaan perheiden on saatava myös joustavia, kohdennettuja palveluita ja tukea.
Helpotetaan vuoroasumista. Sosiaaliturvassa tulee huomioida se, että vuoroasuvasta lapsesta aiheutuu enemmän kustannuksia kuin yhdessä kodissa asuvasta. Edistetään vuoroasumistyöryhmän ehdotuksia: kehitetään asumistukijärjestelmää huomioimaan vuoroasuvat lapset ja korjataan havaittuja epäkohtia lastenhoidon tukijärjestelmässä ja kahdessa kodissa asuvien lasten palveluissa. Vuoroasumisen tuen tulee kattaa myös kuljetuspalvelut lapsen molemmista kodeista.
Myös lapsilisäjärjestelmää ja elatustukilakia tulee uudistaa siten, että ne huomioivat nykyistä paremmin monimuotoistuneet perhetilanteet. Huolehditaan lapsilisän säilymisestä lapsesta aiheutuvia kuluja korvaavana tukena kaikille lapsiperheille ja varmistetaan tuen tason säilyminen.
Suomen on sitouduttava eurooppalaisen lapsitakuun tavoitteisiin lapsiperheköyhyyden vähentämiseksi.
Lastensuojelu lasten ja perheiden tukena
Lastensuojelussa on painotettava viranomaisten välistä lapsen edusta lähtevää yhteistyötä perheen kanssa, jolla vahvistetaan osallisuutta ja ehkäistään syrjäytymistä. Lastensuojelun riittävät työntekijäresurssit on turvattava, ja ennen kaikkea ennaltaehkäisyyn on panostettava enemmän. Ennaltaehkäisevillä kotihoidon ja nuorisotyön palveluilla estetään ongelmien kärjistymistä ja kustannusten kasvua. Lastensuojeluun tarvitaan aidosti yhteistoiminnallisten, integroitujen ja tutkittuun tietoon perustuvien palvelujen kehittämistä.
On huolehdittava työolosuhteista, joilla tuetaan työntekijöiden jaksamista ja pysyvyyttä. Samalla työntekijöiden välistä tehtäväjakoa ja yhteistyötä on tarvetta kehittää edelleen. Oleellista on minimoida työntekijöiden vaihtuvuus asiakkaan asiassa ja varmistaa, että sama työntekijä kulkee asiakkaan rinnalla lastensuojeluprosessin eri vaiheissa.
Turvataan kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten oikeudet hankintamenettelyjen kautta. Esimerkiksi sijaishuoltopaikkojen laadun ja henkilöstön osaamisen tulee olla ensisijainen kriteeri kuntien kilpailutuksissa hinnan sijaan.
Tulevalla hallituskaudella tarvitaan kansallinen lastensuojeluvisio, jolla pohjustetaan lastensuojelulain kokonaisuudistusta.