SDP:n eurovaaliohjelma 2024

Voit myös ladata eurovaaliohjelman itsellesi PDF-tiedostona tästä.

SDP:n eurovaaliohjelma 2024

Jo riittää. Pystymme parempaan.

SDP:n eurovaaliohjelma 2024. Hyväksytty puoluehallituksessa 21.3.2024.

Suomi liittyi Euroopan unionin jäseneksi 1995. Nyt, 30 vuotta myöhemmin, Euroopan unionin voi katsoa olevan meille tärkeämpi kumppani kuin koskaan aiemmin. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa muutti pysyvästi turvallisuustilannettamme ja osoitti, kuinka tärkeää on, että emme ole yksin. Koronapandemia puolestaan muistutti eurooppalaisen yhteistyön merkityksestä. Nämä vuodet ovat osoittaneet, että yhdessä todella olemme vahvempia.

Näissä vaaleissa on kyse Euroopan unionin tulevaisuudesta. Me sosialidemokraatit teemme töitä sellaisen Euroopan unionin puolesta, joka palvelee eurooppalaisia ja meitä suomalaisia entistä paremmin. EU:n pitää olla entistä vahvempi ja ottaa enemmän vastuuta omasta puolustuksestaan. EU:n pitää pyrkiä olemaan kriittisten materiaalien suhteen omavarainen ja takaamaan lääkkeiden ja kohtuuhintaisen energian kaltaisten välttämättömien hyödykkeiden saatavuus kaikille. Lisäksi Euroopan pitää etsiä aktiivisesti ratkaisuja kustannusten nousuun ja ostovoiman parantamiseksi.

Sosialidemokraattien EU ratkoo päättäväisesti ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden ongelmia, puolustaa työntekijöiden oikeuksia ja luo vakaan toimintaympäristön yrityksille. Meidän Eurooppamme pitää kansalaisten puolia suuryrityksiä ja somejättejä vastaan ja varmistaa, että teknologian kehitys tapahtuu tavalla, joka lisää ihmisten hyvinvointia ja tasa-arvoa. EU:n on suitsittava veronkiertoa ja haitallista verokilpailua.

EU auttaa meitä turvaamaan rajojamme ja tukemaan itäistä Suomea ja muita Venäjän kauppasuhteiden katkeamisesta kärsiviä alueita. Vahva Eurooppa luo kokonaisvaltaista turvallisuutta, mikä on jokaisen suomalaisten etu.

Näissä vaaleissa päätetään Euroopan suunnasta ja sielusta. Euroopan unioni perustettiin takaamaan rauhaa ja turvaamaan tasa-arvoa, demokratiaa ja oikeusvaltiota. Nyt unionissa käydään jälleen taistoa arvoista. Oikeusvaltion, demokratian ja ihmisoikeuksien kunnioituksen sekä tasa-arvon edistämisen kaltaiset asiat eivät ole enää itsestäänselvyyksiä, vaan osa pyrkii murentamaan näitä arvoja.

Perinteiset oikeistopuolueet ovat valmiita mahdollistamaan tämän kehityksen tekemällä yhteistyötä laitaoikeiston kanssa, jos se hyödyttää niiden päämääriä hyvinvointivaltion purkamisessa sekä työntekijöiden oikeuksien ja tavallisten ihmisten toimeentulon heikentämisessä. Tästä on jo nähty esimakua Suomessa, missä kokoomuksen ja perussuomalaisten hallitusyhteistyö on johtanut paitsi eriarvoisuuden ja vastakkainasettelun lisääntymiseen, myös tärkeiden ilmastotoimien jarruttamiseen sekä toistuviin hyökkäyksiin mediaa, järjestäytyneitä työntekijöitä ja muita länsimaisen demokratian kulmakiviä vastaan. Näissä vaaleissa päätetään siitä, annetaanko saman kehityksen laajentua ja jatkua myös EU:ssa.

SDP tekee työtä eriarvoistavaa politiikkaa ja oikeusvaltion surkastuttajia vastaan niin Suomessa kuin Euroopassa. SDP ja sosialidemokraatit Euroopassa ovat ainoa todellinen vastavoima laitaoikeistolle. Me puolustamme demokratiaa, oikeusvaltiota, rauhaa ja tasa-arvoa. Meidän Euroopassamme kitketään vihapuhetta ja rasismia sekä huolehditaan ihmisten yhdenvertaisuudesta.

Me haluamme rakentaa Euroopan unionia, jossa jokainen ihminen pidetään mukana, kaikkien hyvinvointi lisääntyy ja turvallisuus kasvaa yhteiskuntien sisältä vakautena, luottamuksena ja tulevaisuuden uskona.

Olemme sitoutuneet tinkimättömään työhön vahvan, avoimen ja oikeudenmukaisen unionin rakentamiseksi. Me sosialidemokraatit keskitymme tekemään työtä toiveikkuuden ja paremman tulevaisuuden eteen. Sellaisen Euroopan, jota tässä ohjelmassa kuvaamme. Jo riittää Euroopan ja Suomen surkastuttaminen. Pystymme parempaan.

Turvallinen ja demokraattinen Eurooppa

EU:n tulee varautua nykyistä paremmin turvallisuusuhkiin ja huoliin, joita sodat ja epätasa-arvon lisääntyminen sekä ääriliikkeiden vahvistuminen aiheuttavat. Turvallisuutta rakennetaan vahvistamalla Euroopan ja jäsenvaltioiden puolustusta, mutta myös vahvistamalla demokratiaa, yhteiskuntien kestävyyttä ja oikeudenmukaisuutta. Vahvat yhteiskunnat kestävät paremmin sekä hybridivaikuttamista että poikkeustilanteita. Demokratia ja oikeusvaltio vaativat puolustajansa. Vahvat demokratiat vahvistavat turvallisuutta.

Turvallisuus on kokonaisturvallisuutta. Sitä, että yhteiskunnat ovat eheitä ja ihmiset hyvinvoivia. Demokratian on oltava moniäänistä ja jokaisen on voitava kokea olevansa yhteiskunnassa osallinen  ja fyysisesti turvassa. Kaikessa tässä on Euroopassa vielä paljon tehtävää.

    • Vahvistetaan eurooppalaista puolustusta ja yhteistyötä puolustuspolitiikassa. Kasvatetaan ja vahvistetaan puolustusteollisuuden tuotantoa. Parannetaan varautumista ja vastaamista kyber- ja hybridiuhkiin. Lisätään Euroopan omavaraisuutta puolustusmateriaalien tuotannossa ja puolustusteknologiassa.
    • Perustetaan Euroopan komissioon puolustuskomissaarin tehtävä ja tavoitellaan tehtävää Suomelle. Vahvistetaan puolustuspolitiikan asemaa EU:ssa perustamalla puolustusasioiden ministerineuvosto ja puolustusasioiden valiokunta Euroopan parlamenttiin.
    • Jatketaan Ukrainan tukemista Venäjän aloittamassa brutaalissa ja laittomassa hyökkäyssodassa.  Ukrainan taistelussa on kyse Ukrainan vapaudesta, mutta myös koko Euroopan turvallisuudesta. Lisätään taloudellista, sotilaallista, poliittista ja humanitaarista tukea Ukrainaan. Tiukennetaan Venäjän vastaisia pakotteita ja puututaan tehokkaammin Venäjä-pakotteiden kiertämiseen.  Varaudutaan jälleenrakennukseen sodan loppumisen jälkeen.
    • Turvataan rauhaa määrätietoisesti niin EU:n lähialueilla kuin koko maailmassa. Kasvavat jännitteet maailmalla, kiristyvä kilpailu suurvaltojen välillä ja eri puolilla maailmaa nousevat konfliktit vaativat rauhaa aktiivisesti rakentavan Euroopan käyttävän yhteistä ääntään nykyistä voimakkaammin.
    • Parannetaan Euroopan huoltovarmuutta ja kriisinkestävyyttä. Lisätään lääkkeiden ja rokotteiden valmistusta Euroopassa tekemällä yhteistyötä lääkealan yritysten kanssa. Parannetaan lääkkeiden saatavuutta huolehtimalla sääntelystä ja mahdollistamalla uudet innovaatiot. Huolehditaan Euroopan omavaraisuudesta teknologian ja teollisuuden suhteen. Lisätään tärkeiden alojen tutkimusta ja tuotantoa Euroopassa. Vähennetään määrätietoisesti riskejä, jotka aiheutuvat liiallisista taloudellisista ja tuotannollisista riippuvuuksista EU:n ulkopuolisiin maihin.
    • Kitketään hybridivaikuttamista, disinformaatiota, vihapuhetta ja rasismia, jotka heikentävät turvallisuutta ja edesauttavat ääriliikkeiden nousua. Puolustetaan vapaata ja moniäänistä mediaa, joka on korvaamaton demokratian ja oikeusvaltion tukipilari. Työskennellään lehdistönvapauden edistämiseksi.
    • Pidetään kiinni demokratiasta, avoimuudesta ja oikeusvaltioperiaatteesta, jotka ovat EU:n perusarvoja. Oikeusvaltioperiaatteen rikkomisesta tulee seurata taloudellisia menetyksiä ja sanktioita jäsenmaille. Turvataan ja vahvistetaan demokratiaa kaikkialla unionissa ja huolehditaan siitä, että ihmisoikeudet toteutuvat aina ja kaikkialla.
    • Huolehditaan siitä, että EU on päätöksentekokykyinen kaikissa tilanteissa eikä yksittäinen jäsenmaa voi estää EU:n kannalta keskeisten päätösten tekemistä esimerkiksi turvallisuuden tai talouden osalta. Laajennetaan määräenemmistöpäätöksenteon käyttöä muun muassa ulko- ja turvallisuuspolitiikan sekä perusoikeuksien ja oikeusvaltiokysymysten osalta.
    • Reagoidaan nopeammin jäsenvaltioissa tapahtuviin demokratian, oikeusvaltion ja perusoikeuksien rikkomuksiin. Varmistetaan oikeusvaltiomekanismin oikea-aikainen ja täysi toimeenpano. Unkarin kaltaiselle oikeusvaltion periaatteiden rikkomiselle ei anneta sijaa.
    • EU:n tulee olla avoin uusille jäsenille, mutta vaatia tiukasti jäsenkriteerien täyttymistä sekä ennen jäsenyyttä, että sen aikana. Uusien jäsenmaiden kanssa käytävissä neuvotteluissa on varmistettava, että hakijamaiden lainsäädäntö vastaa unionin normeja laajasti, myös työelämän ja työntekijän oikeuksien osalta.
    • EU:ssa on jatkettava sääntöperusteisen maailmanjärjestyksen rakentamista ja turvaamista. On Suomen kaltaisen pienen maan etu, että valtiot noudattavat toiminnassaan yhteisesti sovittuja sääntöjä. EU:n tulee aktiivisesti vahvistaa YK:n kaltaisten globaalien instituutioiden toimintakykyä ja kehittämistä sekä panostaa rauhantyöhön lähialueillaan ja maailmalla. Globaalin etelän maiden tukemista on jatkettava, jotta ne eivät ajaudu Venäjän ja Kiinan vaikutuspiiriin.
    • EU:n sisäisestä yhtenäisyydestä on huolehdittava, jotta olemme riittävän vahvoja vaikuttamaan koko maailman kehitykseen ja edistämään demokratian ja kestävän kehityksen toteutumista myös Euroopan ulkopuolella.
    • Euroopan unioni tarvitsee yhtenäistä maahanmuuttopolitiikkaa, joka jakaa jäsenmaiden vastuita oikeudenmukaisesti, ylläpitää yhteiskuntien vakautta ja turvaa ihmisoikeudet sekä kansainvälisten sopimusten noudattamisen. Sisärajattoman Euroopan unionin ulkorajoja on valvottava tehokkaasti ja kattavasti sekä puututtava ihmissalakuljetukseen. EU:n on edistettävä kunnianhimoisesti työperäistä maahanmuuttoa.
    • Ehkäistään väkivaltaa kodeissa ja kaduilla. Panostetaan lähisuhdeväkivallan poistamiseen ja huolehditaan myös muutoin Istanbulin sopimuksen toimeenpanosta. Lisätään resursseja lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisäämiseen. Jatketaan ihmiskaupan ja hyväksikäytön vastaista työtä yhteistyössä muiden Euroopan maiden kanssa ja myös yli rajojen yli.
    • Torjutaan lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa niin verkossa kuin verkon ulkopuolella vahvistaen lasten suojelua ja oikeuksia digitaalisissa ympäristöissä. Edistetään kattavaa lainsäädäntöä lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistavan aineiston poistamiseksi verkosta. Vaaditaan sosiaalisen median alustoja suojaamaan lapsia ja nuoria nykyistä tiukemmin ja toimittamaan nykyistä paremmin tietoja hyväksikäytön estämiseen ja tutkimiseen. Ennaltaehkäistään ja torjutaan mielenterveysongelmia säätelemällä määrätietoisesti sosiaalisen median toimintaa.
    • Jatketaan eurooppalaisen lapsitakuun toimeenpanoa lapsi- ja lapsiperheköyhyyden vähentämiseksi. Edistetään lasten oikeuksia koskevan EU:n strategian toteuttamista. Parannetaan nuorten äänen kuuluvuutta päätöksenteossa ja yhteiskunnassa. Kannustetaan nuoria vaikuttamaan ja osallistumaan demokratiaan, mikä vähentää myös ääriliikkeiden vetovoimaa. Edistetään EU:ssa nuorisoaloitetta.
    • Edistetään sukupuolten välistä tasa-arvoa ja naisten oikeuksia. Tuetaan vähemmistöjen oikeuksien toteutumista ja varmistetaan, että jokainen voi osallistua yhteiskunnan toimintaan ilman pelkoa häirinnästä, maalittamisesta tai väkivallasta. Puututaan lainsäädännöllä erityisesti naisiin ja vähemmistöihin kohdistuvaan häirintään, myös digitaaliseen väkivaltaan. Huolehditaan, että jokainen kansalainen on osa demokraattista, toimivaa ja turvallista yhteiskuntaa.
    • Otetaan eriarvoisuuden vähentäminen,  naisten ja tyttöjen oikeudet sekä seksuaali- ja lisääntymisterveys globaalisti EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan lähtökohdaksi. Suunnataan kehitysyhteistyön määrärahoja eriarvoisuuden vähentämiseen, demokratian ja ilmastotyön vahvistamiseen ja ihmisoikeuksien parantamiseen. Jatketaan kumppanuuksien rakentamista kehittyvien maiden kanssa. Tuetaan maiden omien talouksien kehittymistä ja yhteiskuntien vahvistumista. Lisätään EU:n ja kehittyvien maiden yritysten välistä yhteistyötä.

Työntekijöitä puolustava Eurooppa

Euroopan unionin pitää olla palkansaajan paras ystävä ja puolustaa työntekijöitä heidän oikeuksiensa heikentäjiltä. Euroopan parlamentissa on tehtävä työtä työntekijöiden oikeuksien lisäämiseksi ja laajentamiseksi.

Työntekijöiden oikeuksien turvaaminen ja hyvinvoinnin lisääminen kaikkialla Euroopassa on jokaisen eurooppalaisen etu. Hyvinvoivat, osaavat ja motivoituneet työntekijät ovat koko Euroopan ja sen yritysten kilpailuvaltti. Eurooppa kärsii vakavasta osaajapulasta ja kilpailee parhaista työntekijöistä muiden alueiden kanssa. Tekemällä reilusta työelämästä ja työntekijöiden turvasta Euroopan vetovoimatekijän varmistamme osaavan työvoiman saatavuuden tulevaisuudessa.

    • Turvataan kaikille Euroopassa asuville ihmisille oikeus hyvinvointiin, tasa-arvoon, reiluun työelämään ja toimeentuloon.
    • Huolehditaan työntekijöiden oikeuksien toteutumisesta ja syrjimättömyydestä kansallisuudesta tai lupastatuksesta riippumatta. Turvataan ammattiliittojen asema kaikkialla unionissa ja lisätään yhteiskunnallista vuoropuhelua työmarkkinatoimijoiden välillä. Lisätään työntekijöiden hyvinvointia ja panostetaan työssäjaksamiseen kaikkialla Euroopassa.
    • Turvataan työntekijöiden oikeudet työelämän muutoksissa, oli kyse sitten teknologian ja tekoälyn kehittymisestä tai alustatalouden laajenemisesta. Huolehditaan työntekijöiden mahdollisuuksista kehittää omaa osaamistaan ja kouluttautua uudelleen, jotta heidän osaamisensa vastaa jatkossakin muuttuvan työelämän vaatimuksia.
    • Varmistetaan, että alustataloudessa yrittäjyys perustuu aitoon vapaaehtoisuuteen ja toimijoiden työsuhdeolettamasta pidetään kiinni. Turvataan alustataloustyöntekijöille minimityöehdot, oikeudet lomaan, eläkekertymät ja sosiaalimaksut.
    • Suojellaan eurooppalaisia markkinoita epäoikeudenmukaisesti toimivilta toimijoilta. Suljetaan epäeettisesti, kuten pakkotyöllä tuotetut tavarat ja palvelut markkinoilta riippumatta siitä, missä ne on tuotettu. Huolehtimalla kattavasta yritysvastuusääntelystä varmistetaan, ettei eurooppalaisilla markkinoilla voi menestyä työntekijöiden oikeuksia polkemalla.
    • Puretaan edelleen esteitä työvoiman liikkuvuudelle EU:n sisällä sekä parannetaan työvoiman ja työpaikkojen kohtaamista. Mahdollistetaan rajat ylittävän etätyön tekeminen kaikkialla Euroopan unionissa. Helpotetaan rajat ylittävän etätyön tekemistä rakentamalla selkeät ja ennustettavat puitteet siihen liittyviin verotus- ja sosiaaliturvakysymyksiin.
    • Varmistetaan jokaiselle työntekijälle reilu palkka ja riittävä sosiaaliturva. Lisätään edelleen sukupuolten välistä tasa-arvoa eurooppalaisilla työmarkkinoilla ja poistetaan sukupuolten välisiä palkkaeroja.
    • Parannetaan nuorten asemaa työmarkkinoilla. Pyritään takaamaan jokaiselle nuorelle työpaikka, opiskelupaikka tai harjoittelupaikka uudistamalla nuorisotakuuta ja varmistamalla sille riittävät resurssit. Jatketaan nuorten kansainvälisen työvaihdon kehittämistä ja edistetään nuorten työntekijöiden ja opiskelijoiden liikkuvuutta ja kansainvälistymistä.
    • Tuetaan vammaisten ja osatyökykyisten henkilöiden työllistymistä, poistetaan työllistymisen esteitä ja tehdään työtä asenneilmapiirin muuttamiseksi.
    • Kavennetaan terveyseroja EU:n sisällä. Puututaan keskeisiin kansansairauksiin laatimalla jäsenvaltioiden toimintaa ohjaavat strategiset linjaukset niiden ennaltaehkäisystä, diagnosoinnista, hoidosta ja kuntoutuksesta.
    • Mielenterveysongelmat ovat yksi merkittävimmistä ennenaikaisen työkyvyttömyyden syistä. Etsitään ratkaisuja työuupumuksen ja henkisen kuormituksen vähentämiseen sekä työssä jaksamisen vahvistamiseen. Vähennetään nuorten mielenterveysongelmia asettamalla nuorten mielenterveys tärkeyslistan kärkeen EU:n terveysohjelmassa ja panostamalla Euroopan unionin mielenterveysstrategian toimeenpanoon.

Kestävä ja kilpailukykyinen Eurooppa

Euroopan unionin tavoitteena on oltava hyvinvoinnin, turvallisuuden ja työn luominen eurooppalaisille. Eurooppalaiset arvot demokratiasta tasa-arvoon ja oikeusvaltiosta ihmisoikeuksiin toteutuvat parhaiten, kun talous kehittyy ja hyvinvointi kasvaa. Tätä varten tarvitaan kestävää taloutta. Vain vahva, kilpailukykyinen ja uudistuva talous voi lunastaa lupauksen hyvinvoinnista ja edistää eurooppalaisia arvoja myös maailmanlaajuisesti. Elinvoimaa ja hyvinvointia on tärkeä lisätä koko unionin alueella kehittämällä alueita osana EU:n osaamisen lisäämistä.

    • Vahvistetaan EU:n kilpailukykyä ja varmistetaan, että emme jää kehityksestä jälkeen sotien, pandemioiden tai muiden katastrofien ja lisääntyvän protektionismin vuoksi. Huolehditaan kilpailun tasapuolisuudesta ja jatketaan työntekijöiden oikeuksien kehittämistä.
    • Panostetaan Euroopan huoltovarmuuteen, omavaraisuuteen ja kyvykkyyteen. Varmistetaan, että eurooppalaiset ovat kehityksen kärjessä, on kyse sitten teknologiasta, innovaatioista, vihreästä
      siirtymästä, biotaloudesta tai teollisuudesta.
    • Suurvaltakilpailun kärjistyminen, tarve vauhdittaa vihreää siirtymää ja strategisen autonomian vaateet ovat kiihdyttäneet kilpailua investoinneista. Useat EU-jäsenmaat hyödyntävät surutta suuria valtiontukia oman teollisuutensa tukemisessa, mikä on usein haitallista tuottavuuskehityksen, reilun kilpailun ja Suomen kannalta.
    • Teollisuuspoliittisiin tarpeisiin on vastattava samalla, kun EU:ssa on palattava tiukkaan valtiontukipolitiikkaan. Tämä tapahtuu parhaiten ottamalla käyttöön yhteinen eurooppalainen investointeja tukeva rahoitusväline, jolla tuetaan parhaita ja yhdessä asetettujen selkeiden kriteerien mukaisia hankkeita.
    • EU:n tavoitteena on oltava kasvavien ja reiluilla pelisäännöillä toimivien vientiyritysten määrän lisääminen ja viennin avaaminen uusille markkinoille. Vastataan maailmanpolitiikan aiheuttamiin kasvaviin riskeihin laatimalla EU-tasoinen uudelleenteollistamisstrategia.
    • Huolehditaan vastuullisuudesta, ihmisoikeuksista, ilmastonmuutoksen torjunnasta ja luonnon monimuotoisuudesta. Säädetään vahva yritysvastuulainsäädäntö, joka turvaa niin ihmisoikeuksia kuin työntekijöiden ja kuluttajienkin oikeuksia. Panostetaan kiertotalouteen sekä uusien, kestävien tuotteiden ja teknologioiden kehittämiseen. Satsataan tuotekehitykseen ja innovointiin.
    • Varmistetaan, että siirtymä ekologisesti kestävään talouteen tapahtuu reilulla tavalla eikä eriarvoisuus lisäänny. Huolehditaan, että EU mahdollistaa kansalliset toimet pienituloisten tukemiseksi ja tukee niitä.
    • Tehdään EU:sta osaamisen ja uusien teknologioiden johtava talous. Nopeutetaan uusia tieteen ja
      tekniikan läpimurtoja lisäämällä merkittävästi EU:n investointeja tutkimukseen, kehitykseen ja
      innovaatioihin sekä yhdistämällä jäsenmaiden resursseja.
    • EU:n on kartoitettava mahdollisuutta omien varojen keräämiseen esimerkiksi erilaisten haittaverojen, päästökauppamaksujen tai rahoitusmarkkinoiden verottamisen kautta.
    • Huolehditaan siitä, että Suomen ja suomalaisten toimijoiden osuus EU-rahoituksen saannosta vahvistuu. EU:n aluekehitysrahoja on kohdennettava alkuperäisten tavoitteiden mukaisesti erityisesti alueille, jotka ovat ilman rahoitusta jäämässä jälkeen. EU:n aluekehitysrahoituksen merkitys korostuu entisestään Itä- ja Pohjois-Suomessa itärajan turvallisuustilanteen vuoksi. Tuetaan Ukrainan sodan kerrannaisvaikutuksista kärsivien rajamaakuntien elinvoimaa.
    • Huolehditaan Suomen saavutettavuudesta. Varmistetaan EU-rahoitus kotimaisiin liikennehankkeisiin tekemällä kansallisesti pitkäjänteistä liikennejärjestelmäsuunnittelutyötä. Parannetaan Suomen liikenneyhteyksiä muuhun Eurooppaan huolehtimalla EU:n laajuisen liikenteen ydinverkon (Ten-T) laajenemisesta sekä Suomen saannosta liikenneinvestointien rahoitukseen.
    • Turvataan Suomen huoltovarmuus huolehtimalla meriliikenteen sujuvuudesta ja kattavista raideyhteyksistä Pohjoismaihin. Huolehditaan, ettei meriliikenteen kustannusten nousu heikennä Suomen suhteellista kilpailukykyä EU:n sisällä.
    • Kehitetään talous- ja rahaliittoa vastaamaan paremmin jäsenmaiden tarpeisiin ja mahdollisiin tuleviin kriiseihin. Huolehditaan, että EU suosii julkisia investointeja infrastruktuuriin, ihmisten hyvinvointiin ja koulutukseen sekä kestävän kehityksen ratkaisuihin.
    • Kitketään veronkiertoa ja torjutaan harmaata taloutta sekä haitallista verokilpailua niin EU:ssa kuin laajemminkin. Puututaan haitallisiin verokannustimiin ja muuhun haitalliseen verokilpailuun. Tehdään verovälttelystä vähemmän kannattavaa vahvistamalla sanktioita. Varmistetaan, että päätökset haitallisen verokilpailun ja veronkierron torjuntaa koskevista toimista tehdään EU:ssa määräenemmistömenettelyllä, jotta yksittäinen valtio ei voi estää veronkiertoon puuttumista. Rajataan yritysten verotuet tiukasti vihreän siirtymän tukiin ja muihin välttämättömiin tukiin.
    • Huolehditaan siitä, että vastikään sovittua EU:n finanssipolitiikan uutta sääntökehikkoa toimeenpannaan ripeästi ja uskottavasti. Edistetään sitä, että jokainen jäsenvaltio vastaa omista veloistaan ja talouksistaan. Jokaisella jäsenvaltiolla on oltava tulevaisuudessakin vastuu talouspolitiikkansa kestävyydestä sekä tarvittavien rakenneuudistusten ja tulevaisuusinvestointien tekemisestä. EU:n talous- ja finanssipolitiikan on osaltaan mahdollistettava vihreän siirtymän julkisia investointeja sekä edistettävä työllisyyttä ja vähennettävä eriarvoisuutta.
    • EU:n yhteinen metsäpolitiikka ei sisälly EU:n perussopimuksiin. Huolehditaan siitä, että päätösvalta metsäasioissa pysyy edelleen jäsenvaltioiden omissa käsissä.

Ilmastoa ja luontoa suojeleva Eurooppa

Ilmastonmuutos ja luontokato ovat maailmanlaajuisia ongelmia ja ne uhkaavat eurooppalaisia yhteiskuntia. Suomen ja koko Pohjolan osalta uhka konkretisoituu ensimmäiseksi arktisella alueella, joka lämpenee jopa neljä kertaa muuta maailmaa nopeammin aiheuttaen ympäristölle ja paikallisille elinkeinoille merkittävän uhan. EU:n on oltava suunnannäyttäjä ja vahva toimija myös ilmasto- ja ympäristöpolitiikassaan.

    • EU:n on pidettävä kiinni vuoden 2050 hiilineutraaliustavoitteesta ja pyrittävä hiilineutraaliuteen jo vuoden 2045 tienoilla. Huolehditaan riittävistä kannustimista ja investoinneista tavoitteen saavuttamiseksi. Päätetään EU-tasolla kaikkien keskeisten päästölähteiden vähentämisestä sekä hiilinielujen ja hiilensidonnan kannustimista, joiden tulee koskea jatkossa myös ympäristöhaittoja ja luonnonsuojelua. Edistetään kiertotaloutta ja tehokasta ja kestävää resurssien käyttöä.
    • Luonnon monimuotoisuuden turvaamisen ja luontokadon pysäyttämisen on oltava EU:n kärkitavoitteita. Toimitaan merien ja vesistöjen, erityisesti Itämeren, pelastamiseksi. Turvataan luonnon monimuotoisuutta EU-tasoisella säätelyllä, joka huomioi myös kansalliset erityispiirteet. Varmistetaan, että kestävän metsätalouden ja puhtaan ruoantuotannon kaltaiset kilpailuvaltit ovat osa ilmasto- ja luontokysymysten ratkaisua, eivät ongelmaa. Varmistetaan, että vesivarojen omistajuus ja käyttämisestä päättäminen säilyy kansallisella tasolla. Edistetään EU-tason toimia, joilla vähennetään luonnolle ja terveydelle haitallisia saasteita ja jätteitä.
    • Edistetään EU:n vihreää siirtymää ja huolehditaan siitä, että vihreä siirtymä vahvistaa työllisyyttä ja edistää teollisuuden uudistumista. Varmistetaan, että Euroopan unioni on puhtaiden teknologioiden edelläkävijä. Huolehditaan siitä, että siirtymä hiilineutraaliin ja kestävään yhteiskuntaan tapahtuu oikeudenmukaisesti niin ihmisten kuin valtioiden välillä.
    • Turvataan kuluttajille kohtuuhintaisen energian saanti. Kehitetään EU:n päästökauppaa ja vähennetään EU:n riippuvuutta fossiilisista polttoaineista. Panostetaan päästöttömiin energiamuotoihin, energiaomavaraisuuteen ja huoltovarmuuteen.
    • Vihreä siirtymä on Euroopalle ja Suomelle merkittävä mahdollisuus. Karsitaan esteitä kestävän
      teknologian ja puhtaan teollisuuden edestä. Huolehditaan siitä, että yritystuet kannustavat aina
      puhtaaseen, kestävään liiketoimintaan ja uusiin, innovatiivisiin teknologioihin tukeutuvaan työhön.
    • Jatketaan EU:n ilmastonmuutoksen ja luontokadon vastaista työtä myös osana yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa sekä kehitysyhteistyötä. Varmistetaan, että vihreä siirtymä kannustaa puhtaaseen ja kestävään ruoantuotantoon siirtymistä ja takaa reilun elannon maanviljelijöille.

Osaamisen, tutkimuksen ja innovaatioiden Eurooppa

Eurooppa menestyy sivistyksellä ja osaamisella. EU:lla on kaikki edellytykset olla maanosa, jossa on maailman osaavimmat ja hyvinvoivimmat ihmiset ja jossa tuotetaan laadukasta tutkimusta ja huippuinnovaatioita. Tekemällä EU:sta osaamisen ja uusien teknologioiden johtavan talouden varmistamme, että Eurooppa pystyy tulevaisuudessa kilpailemaan motivoituneilla ja innovatiivisilla työntekijöillä sekä maailman parhailla keksijöillä. Näin Eurooppa menestyy maailmanlaajuisessa kilpailussa.

    • Huolehditaan riittävistä panostuksista tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatioihin sekä osaamiseen ja osaaviin ihmisiin. Pidetään huolta siitä, että tiede, tutkimus ja innovaatiot ovat myös jatkossa läsnä kaikkialla yhteiskunnassa. Perustetaan päätöksenteko tutkittuun tietoon.
    • Vahvistetaan EU:n tieteellistä ja teknologista asemaa ja rahoitetaan kunnianhimoisesti tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotyötä. Suunnataan rahoitusta aina perustutkimuksesta start up-yrityksiin saakka. Panostetaan yritystuissa erityisesti uusiin, kasvaviin yrityksiin.
    • Edistetään tutkimusta, kehitystä ja investointeja laajentamalla yhteistyötä eri toimijoiden välillä.
      Panostetaan huippututkimukseen ja osaamiseen. Syvennetään eurooppalaisten korkeakoulujen yhteistyötä niin tutkimuksen kuin opiskelijavaihdon osalta. Tuetaan liikkuvuutta kehittämällä tutkintojen tunnustamista ja osaamisen tunnistamista. Taataan yhä useammalle nuorelle mahdollisuus osallistua opiskelijavaihtoon ja kannustetaan vaihto-opiskeluun myös ammatillisessa koulutuksessa nykyistä laajemmin.
    • EU:n on nostettava osaamistasoaan. Asetetaan yhteiseksi tavoitteeksi kunnianhimoinen pyrkimys siihen, että 2030-luvun lopulla 60 prosenttia nuorista ikäluokista on korkeakoulutettua.
    • Vuonna 2027 päättyvä Horisontti-ohjelma on EU:n kaikkien aikojen suurin panostus tutkimukseen ja innovaatioihin Euroopassa ja ohjelman avulla EU edistää vihreän siirtymän ja digitalisaation toteutumista. Turvataan ohjelman rahoitus myös tulevaisuudessa ja kehitetään sen toimintaa. Varmistetaan, että julkisilla varoilla tehtävän tutkimuksen tulokset ja julkaisut ovat koko yhteiskunnan hyödynnettävissä.
    • Varmistetaan, että myös muut yhteiset rahastot palvelevat yhä vahvemmin talouden uudistumista ja siirtymää kohti vähähiilisyyttä. Tehdään EU:sta korkean tekniikan ja jalostusasteen sekä innovaatioiden edelläkävijä maailmanlaajuisesti. Autetaan yrityksiä tuotteistamaan uusia innovaatioita ja kansainvälistymään luomalla niille kumppanuuksia.
    • Pidetään huolta siitä, että tekoälyn hyödyntäminen ei ole vain suuryritysten etuoikeus. Huolehditaan, että EU:ssa on muun muassa tekoälyn, datatalouden ja digijättien osalta riittävä sääntely, joka turvaa yksilöitä, markkinoiden toimintaa ja yhteiskuntia, mutta ei ole liian yksityiskohtaista estääkseen innovaatiotoiminnan tai karkottaakseen yrityksiä unionin ulkopuolelle. Puututaan suuryritysten määräävään markkina-asemaan luomalla reilut pelisäännöt muun muassa kilpailun ja työelämän sääntelyn sekä verotuksen kautta.
    • Mahdollistetaan teknologian hyödyntäminen myös pienemmille yrityksille edistämällä digitaalista infrastruktuuria. Puolustetaan vapaampaa monien toimijoiden markkinataloutta datan keskittymistä vastaan. Varmistetaan, että pienillä yrityksillä sekä yleishyödyllisillä toimijoilla on mahdollisuus hyödyntää esimerkiksi kansallisia supertietokoneita. Tuetaan eurooppalaisiin kieliin perustuvien tekoälymallien kehittämistä.
    • Varmistetaan, että datatalous lisää hyvinvointia huolehtimalla myös sen riittävästä sääntelystä. Varmistetaan, että tekoälyä hyödynnetään reilusti uuden luomisessa. Huolehditaan taiteilijoiden ja muiden työntekijöiden oikeuksista työnsä tuloksiin. Varmistetaan, ettei uusi tekniikka vaaranna työntekijöiden, pienyritysten ja muiden heikommassa asemassa olevien asemaa.
    • Huolehditaan siitä, että monipuolinen kulttuuri ja taide ovat sivistyksen, kehityksen ja innovaatioiden perusta myös jatkossa. Hyödynnetään kielien, kulttuurien ja alueiden moninaisuutta osaamisen lisäämisessä. Tuetaan kulttuurin- ja taiteentekijöiden liikkuvuutta Euroopan maasta toiseen ja vahvistetaan EU:n kulttuuribudjettia.