SDP:n Gustafsson: Työ- ja koulutusperäinen maahanmuutto ensi vaalikauden tärkeimpiä asioita
Suomen väestö ikääntyy, eikä syntyvyys riitä ylläpitämään väestönkasvua. Työikäisen väestön määrä vähenee eikä työntekijöitä riitä kaikille aloille. Yksi ratkaisu työmarkkinoiden ongelmiin ja hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämiseen on työvoiman maahanmuutto.
– Työ- ja koulutusperäinen maahanmuutto tulee olemaan sosialidemokraateille seuraavan hallitusohjelman yksi tärkeimmistä asioista. Se on kohtalonkysymys kestävän kasvun ja hyvinvointiyhteiskunnan turvaamiseksi suomalaisille. Tarvitsemme kansallisen ohjelman, mihin hyvän pohjan muodostaa nykyhallituksen laatima ”Koulutus- ja työperusteisen maahanmuuton tiekartta 2035”, kansanedustaja, entinen opetusministeri Jukka Gustafsson (sd.) linjaa.
Gustafsson osallistui tänään EK:n, SAK:n, Akavan ja STTK:n paneelikeskusteluun työ- ja osaamisperusteisen maahanmuuton tarpeesta, Suomen houkuttelevuudesta maahanmuuton kohdemaana sekä työssä tapahtuvan hyväksikäytön ehkäisystä.
Yrityksistä 58 prosenttia ilmoittaa kärsivänsä hakijapulasta. TEM arvioi, että Suomessa on viimeisten 12 kuukauden aikana jäänyt syntymättä peräti 130 000 työsuhdetta vain siksi, ettei hakijoita ole. Määrästä lähes 60 prosenttia on sote- aloilla ja koulutuksessa.
– Työmarkkinoilta poistuu enemmän tekijöitä kuin sinne tulee. Asia ei ratkea pelkällä työperäisellä maahanmuutolla, muttei myöskään ilman sitä, muistutti Gustafsson.
Myös omilla työmarkkinatoimilla pystytään parantamaan tilannetta oleellisesti. TEM:n alivaltiosihteerin Elina Pylkkäsen mukaan työttömistä peräti 80 000 on pienellä lisäkoulutuksella saatavissa työmarkkinoille työvoimapulasta kärsiville aloille. Osa-aikatyötä tekee vastentahtoisesti noin 100 000. Myös 65–74-vuotiaita on alihyödynnetty työmarkkinoilla. Työtä tekevien iäkkäiden työntekijöiden osuus kasvaa enemmän kuin nuorempien ikäluokkien.
