Yhteiskunnan toimintaympäristöjen on tuettava kestävää kasvua
Työ ja osallisuus eivät lisäänny kunnissa ja alueilla itsestään. Toimintaympäristöjen kehittämisessä on tehtävä suunnitelmallista työtä, jotta koko Suomi on houkutteleva paikka niin asua ja toimia kuin yrittää ja investoida. Tämä vaatii niin tukea ja toimintaympäristöjen kehittämistä yhdessä elinkeinoelämän kanssa sekä laadukkaiden liikenneyhteyksien, dataverkkojen ja palveluiden ylläpitämistä koko Suomessa.
Valtion palvelujen tarjontaa eri alueilla vahvistetaan yhdistämällä kaikkien valtion virastojen palveluita yhteisiin palvelupisteisiin teknologiaa ja joustavampia asiointitapoja hyödyntäen. Aluehallintoa uudistetaan tavalla, joka vahvistaa alueellista läsnäoloa ja lisää valtakunnallista yhtenäistä sekä ihmislähtöistä palvelua. Tavoitteena tulee olla, että ensi vaalikauden loppuun mennessä kaikkien valtion virastojen palveluissa pääsee asioimiaan yhden katon alta. Palveluissa asioinnin tulee muodostaa joustavan jatkumo täysin digitaalisesta asioinnista käyntiasiointiin kansalaisten tarpeiden mukaan.
Alueiden elinvoimaisuuden ydintä ovat työnantajien ja yritysten työvoiman saantiin ja koulutettuun työvoimaan liittyvät kysymykset, joita tulee ratkoa yhteistyössä alueen yritysten ja oppilaitosten kanssa.
Kunnissa on hyvä ottaa käyttöön etätyöskentelyä varten yhteiskäyttötiloja. Samalla voisi syntyä uusia verkostoja ja yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Toimivat ja turvalliset tietoverkot ovat monipaikkaisuuden hyödyntämisen ja edistämisen ehdoton edellytys.
Huolehdimme toimivista liikenneyhteyksistä
Suomi on suuri maa, jonka alueiden elinkeinoelämän ja työllisyyden kannalta hyvästä saavutettavuudesta ja kattavista liikenneyhteyksistä huolehtiminen on elinehto.
Tällä hallituskaudella aikaansaadun 12-vuotisen valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman tulee jatkossakin toimia liikennepolitiikan lähtökohtana. Se on strateginen suunnitelma, jolla pyritään varmistamaan liikennejärjestelmän toimivuus ja tarvittavat investoinnit pitkäjänteisesti yli vaalikausien. Tulevalla hallituskaudella sen rahoitus tulee turvata ja rahoitustasoa nostaa, jotta estämme korjausvelan kertymisen ja mahdollistamme pitkäjänteisen kehittämisen koko maassa, kaikissa liikennemuodoissa.
Keskeiset maakunta- ja ELY-rajat ylittävät kuljetusreitit palvelevat koko maan elinkeinoelämän tarpeita ja ovat välttämätön osa suunnitelmallista, kattavaa liikennesuunnittelua ja -politiikkaa. Liikennettä on uudistettava kestäväksi ja älykkääksi, mukaan lukien lentoliikenne. Perusväylänpidon rahoitus on turvattava ja korjausvelkaa vähennettävä.
Ilmastonmuutos ja digitalinen kehitys muokkaavat nopeasti tapojamme toimia ja liikkua. Tarve irrottautua fossiilisesta riippuvuudesta on kasvanut, samalla monet päästöttömät teknologiat alkavat kypsyä ja yleistyä. Teknologian kehittyminen on nopeaa ja Suomen tulee olla edelläkävijä ja aloitteellinen parhaiden teknologioiden kehittämisessä ja käyttöönotossa.
Pysyäksemme kehityksessä mukana Suomen on investoitava esimerkiksi vaihtoehtoisten polttoaineiden kehittämiseen ja päästöjen vähentämiseen. Ratkaisut tuovat mukanaan teollisuudelle uusia korkean tuottavuuden liiketoimintamahdollisuuksia, jotka palvelevat koko Suomen talouskasvua. Liikkumisen vihreä ja oikeudenmukainen siirtymä toteutetaan tavalla, joka mahdollistaa kaikille liikkumisen työn perässä kohtuuhintaisesti ja turvaa elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja huomioi alueelliset eroavaisuudet.
Toimivat, turvalliset ja nopeat liikenne- ja tietoliikenneyhteydet varmistavat ihmisten sujuvan arjen ja elinkeinoelämän toimintamahdollisuudet. Hyvien ja nopeiden yhteyksien ansiosta työssäkäyntialueet laajenevat ja asuinpaikan voi valita entistä vapaammin. Kaupunkiseuduilla oikein kohdennetut joukkoliikenneinvestoinnit sysäävät liikkeelle yksityisen sektorin asunto- ja palveluinvestointeja ja luovat parempaa yhdyskuntarakennetta.
Valtakunnallisesti tulevien vuosien liikennehankkeiden kärjessä on oltava raideyhteyksien kunnossapito ja uudet raideinvestoinnit. Jatketaan Marinin hallituskaudella liikkeelle laitettujen suurten ratahankkeiden toteuttamista. Samalla varmistetaan koko keskeisen liikenneinfrastruktuurin ylläpito. Suomen keskeiset raiteet, satamat, lentokentät ja tiet ylläpitävät ja vahvistavat toimintaympäristön houkuttelevuutta ja toimivuutta uusille investoinneille. Alueiden elinvoimaisuuden vuoksi on pyrittävä kohti kolmen tunnin saavutettavuustavoitetta.
Yhä useammalle ihmiselle arkiset palvelut, kuten kauppa ja harrastukset, ovat saavutettavissa kestävin kulkumuodoin. Elinkeinoelämälle ja koko taloudelle toimiva infra on perusedellytys, joten kannatamme pitkäjänteistä liikennejärjestelmäsuunnittelua sekä riittävää rahoitusta verkoston ylläpitämiseksi. Toimiva liikenne antaa valinnanvapautta liikkumiselle niin julkisilla kuin omalla autolla ja mahdollistaa kestävät valinnat eri tilanteissa. Joukkoliikenteen toimintaedellytysten turvaaminen koko maassa on keskeinen osa kestävän, toimivan infran ja liikenteen luomista.
Taksiliikenteen korjaussarjaa jatketaan tarpeen mukaan. Taksien saatavuutta ja turvallisuutta pitää parantaa ja kuluttajien luottamusta taksiliikenteeseen edelleen kohentaa. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi harvemmin asutettujen alueiden päivystyskäytäntöjen palauttamista.