SDP:n välikysymyspuheenvuoro välikysymykseen hallituksen talouspolitiikan epäonnistumisesta

Eduskuntaryhmän puheenjohtaja, välikysymyksen 1. allekirjoittaja Tytti Tuppurainen

Muutokset puhuttaessa mahdollisia.

Arvoisa puhemies,

Jokainen hallitus valitsee itse tavoitteensa. Kun suomalaiset viime eduskuntavaalien alla kuuntelivat silloisten oppositiopuolueiden, kokoomuksen ja perussuomalaisten vaalipuheita, ihmisille luvattiin seuraavaa: Nyt piti olla aika talouden käänteelle. Nyt piti lopettaa tuhlailu ja velaksi eläminen. Nyt piti luoda maahan kasvua ja suomalaisiin yrityksiin 100 00 uutta työpaikkaa. Kokoomuksen johdolla piti alkaa uusi uljas kasvun aikakausi.

Vaalien jälkeen hallituksen muodostaja, nykyinen pääministeri Orpo vakuutti keväällä 2023, että velkaantuminen taitetaan. Ja vieläpä niin, että keneltäkään ei tulla vaatimaan mahdottomia.

Hallituskautta on nyt takana kolme vuotta, eikä hallitus ole onnistunut yhdessäkään sen talouspolitiikan lupauksista.

Lupaus työpaikoista ei toteudu.

Lupaus velkaantumisen taittamisesta ei toteudu.

Lupaus kasvusta ja hyvinvoinnista jää sekin haaveeksi.

Orpo-Purran hallitus velkaantuu jopa enemmän kuin parjaamansa Marinin hallitus, joka kamppaili koronapandemian, Ukrainan sodan ja energiakriisin kanssa. Orpo-Purran hallituksen politiikalla Suomen velkaantuminen ei taitu, vaikka hallitus tekee kyseenalaisia pikavippejä eläkerahastosta ja kajosi valtion asuntorahastoon.

Velka ei vähene, velanotto kiihtyy. Valtiovarainministeriön mukaan Suomen julkinen velka kasvaa nyt kohti 100 prosentin rajapyykkiä.

Orpo-Purran hallitus tulee jäämään Suomen historiaan eniten velkaa kasvattaneena hallituksena. Hallituksen tuoreessa kehysesityksessä vuosikymmenen lopulla julkisen talouden alijäämä kohoaa jo yli 17 miljardiin, eli pahimpien koronavuosien tasolle.

Arvoisa puhemies,

Hallituksen sakset ja työmarkkinoiden sanelupolitiikka ovat rikkoneet ihmisten luottamuksen tulevaan. Se on vakava virhe, sillä ilman luottamusta kasvu ei käynnisty. Kasvava työttömyys ja leikkausten jäljiltä ohentuva palveluverkko herättävät ihmisissä pelkoja. Ei ole ihme, että moni säästää mieluummin pahan päivän varalle kuin rohkaistuu tekemään hankintoja.

OECD:n mukaan Suomi oli viime vuonna ainut kehittynyt teollisuusmaa, jonka talous ei kasvanut lainkaan. Hallituksen politikalla olemme jääneet takamatkalle, vaikka kasvun elementit ovat olleet olemassa jo pitkään: palkankorotukset, inflaation rauhoittuminen, keskuspankin muuttunut korkopolitiikka. Muiden EU-maiden talousnosteen myötä myös Suomen vientimarkkina kasvaa. Hallitus on kuitenkin omilla päätöksillään lykännyt kasvun käynnistymistä. Tässäkin kehityksessä Suomi tulee viimeisenä Euroopassa.

Olemme tietenkin iloisia jokaisesta uudesta positiivisesta talousuutisesta. Ikävä tosiseikka kuitenkin on, että nämä kolme vuotta, joiden aikana hallitus on päätöksillään lykännyt kasvua, näyttäytyvät varsin toisenlaisena ihmisten arjessa: työttömyys, elinkustannusten nousu ja hoitoonpääsyn heikennykset ovat osuneet kipeästi ihmisten arkeen. Hallituksen omien toimien seurauksena on ollut työttömyyden ja velan ennätysmäinen kasvu.

Hallituksen lupaaman 100 000 uuden työllisen sijaan työttömyys on Tilastokeskuksen mukaan kasvanut 100 000 ihmisellä. Työllisyys on Orpon hallituskaudella heikentynyt lähes 80 000:lla. Suomi on pudonnut Euroopan unionin korkeimman työttömyyden maaksi. Eurostatin mukaan Suomen työllisyyskehitys on ollut EU:n heikointa.

Tilastokeskuksen mukaan pitkäaikaistyöttömien määrä lähestyy jo 1990-luvun laman tasoa. Huolissaan on oltava myös työuraansa vasta aloittavista nuorista. Alle 30-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli Keha-keskuksen mukaan lähes 80 000.

Arvoisa puhemies,

Pääministeri Orpo, on vielä yksi lupaus, josta teitä muistutan. Talous- ja työllisyyslupauksenne lisäksi te lupasitte, että vaikka sopeutustoimia on edessä, ei keneltäkään vaadita kohtuuttomia.

Tämän lupauksen pettämisen suomalaiset tuntevat nyt nahoissaan.

Tämän lupauksen pettämisen suomalaiset tulevat muistamaan.

Samaan aikaan kun hallitus on palkinnut yhteiskunnan varakkaimpia, se on kerta toisensa jälkeen sälyttänyt julkisen talouden sopeutuksen raskaimman taakan yhteiskunnan heikoimmille.

Leikkaukset myös kasautuvat samoille ihmisille. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysministeriö on arvioinut, että Orpo-Purran hallituksen leikkaukset työttömyysturvaan, yleiseen asumistukeen ja toimeentulotukeen tulevat merkitsemään pienituloisten määrän lisääntymistä yli 120 000:lla, joista yli 30 000 on lapsia. Ja kuka sanoi, ettei pienituloisten etuisuuksista leikkaaminen meille käy? Tähän sopii saarnaajan sanat: ”On parempi olla lupaamatta kuin luvata ja jättää lupaus täyttämättä”.

Suomalaiset kyllä ymmärtävät, että julkinen talous tulee saada tasapainoon. Suomalaiset sietävät paljon, myös epämukavia päätöksiä, kunhan ne tehdään oikeudenmukaisesti. Nyt hallitus on päättänyt toimia niin, että sillä on yhdet säännöt yksille ja toiset toisille. Se ei ole oikeudenmukaista. Se ei herätä luottamusta.

Arvoisa puhemies,

Räikeän hallituksen arvovalinnasta tekee se, että samaan aikaan kun julkisen talouden sopeutustoimien taakka on jätetty pieni- ja keskituloisten suomalaisten kannettavaksi, hallituksella on riittänyt rahaa varakkaiden veronkevennyksiin, joista yksi suurimmista kohdistuu ministerien tuloluokkaan.

Nyt tekeillä on jälleen uusi veronalennus, tällä kertaa yhteisöveroon. Tällä päätöksellä hallitus on puhkaisemassa lähes miljardin aukon veropohjaan ilman että se hyödyttäisi kasvua tai vahvistaisi työllisyyttä. Sen hyödyn mikä tästä hallituksen päätöksestä koituu, keräävät jo valmiiksi varakkaat. Hinnan maksavat tavalliset suomalaiset oikeistohallituksen ottamana kasvavana velkana.

Suomelle on käymässä kuten sananlaskuissa sanotaan: ”Joka köyhää sortaa ja rikasta lahjoo, ei siitä rikastu vaan köyhtyy”.

Arvoisa puhemies,

Hallituksella on työssään aina tulosvastuu. Hallituksen epäonnistuminen sen keskeisimmissä tavoitteissa – sen lupauksissa Suomen kansalle – ei jätä oppositioryhmille vaihtoehtoa. Siksi kaikki oppositioryhmät tekivät yhdessä hallitukselle välikysymyksen Euroopan epäonnistuneimmasta talouspolitiikasta.

”Ylimielisyydestä koituu vain riitaa, viisas se, joka neuvoja kuulee”, sanotaan. Jos hallitus olisi keskittynyt edes puoliksi niin paljon kuuntelemaan opposition esityksiä, kuin hyökkäämään kaikkea esittämäämme vastaan, voisivat hallituksen taloustavoitteet olla lähempänä toteutumistaan.

Ihmiset tarvitsevat nyt luottamusta. Politiikalla tulee luoda näkymä paremmasta. Nyt tulee varmistaa, että vaikeinakin aikoina Suomi pitää huolta siitä, että kaikki pysyvät mukana. Tässäkin hallituksen politiikka valitettavasti epäonnistuu. Puhe suomalaisista työttömistä nukkumaan jäävinä naapureina on lohduttoman vieraantunutta tavallisten suomalaisten arjesta.

Kaikki työ on arvokasta ja sen tulee olla kannattavaa. Siksi tässä ajassa olisi inhimillisesti oikein ja järkevää palauttaa työttömyysturvan ja asumistuen suojaosat.

Vihreä siirtymä on valtava mahdollisuus, siksi puhtaan energian investointeja on vahvistettava.

Asuntokauppa tulee saada jälleen käyntiin. Tähän on lukuisia keinoja, kuten SDP on omassa vaihtoehdossaan osoittanut jo kolme vuotta sitten.

Julkisen talouden vahvistaminen tulee tehdä oikeudenmukaisesti ja maksukyvyn mukaan. Siksi olemme esittäneet listaamattomien yritysten osinkoverotuksen uudistamista, yritystukien perkaamista ja yksityisen puolen Kela-tukien karsintaa.

Viisauden alku olisi kalliin ja tehottoman yhteisöveroalennuksen peruminen, mutta valitettavasti itsekritiikkiä tähän ei hallitukselta ole löytynyt.  

Arvoisa puhemies,

Tosiasiat puhuvat puolestaan.

Tosiasia on, että hallitus on epäonnistunut talouspolitiikassaan ja joutunut hylkäämään kaikki keskeiset tavoitteensa yksi toisensa perään. Tosiasia on, että Orpo-Purran hallituksen talouspolitiikka on Euroopan epäonnistuneinta.

Koska hallitus on epäonnistunut kaikissa keskeisissä tavoitteissaan, hallitus on menettänyt edellytyksensä jatkaa. Suomeen suuntaan on saatava muutos.

Edellä olevan perusteella ehdotan, että eduskunta hyväksyy seuraavan epäluottamuslause-ehdotuksen: 

”Hallituksen talouspolitiikka on epäonnistunut, eikä hallitus ole kyennyt täyttämään yhtään keskeisistä lupauksistaan. Näin ollen eduskunta toteaa, että hallitus ei nauti eduskunnan luottamusta.”