SDP:n Skinnari: Datakeskusten pelisäännöt on päivitettävä – kuka hyötyy, kuka kantaa riskit ja kuka maksaa?
Suomeen suunnitellaan nopeasti kasvava määrä erittäin suuria datakeskuksia, joiden sähköteho voi nousta kymmeniin tai jopa satoihin megawatteihin. Kansanedustaja Ville Skinnarin (sd.) mukaan datakeskusinvestoinnit ovat tervetulleita silloin, kun ne synnyttävät Suomeen työtä, osaamista ja uutta taloudellista toimintaa. Samalla hankkeiden nopeasti kasvanut mittakaava edellyttää lainsäädännön päivittämistä.
Skinnari jätti tänään eduskunnassa lakialoitteen, jolla vähintään 50 megawatin datakeskukset tuotaisiin automaattisesti ympäristövaikutusten arviointimenettelyn piiriin.
– Suomi tarvitsee investointeja, kasvua ja työpaikkoja. Mutta nyt puhutaan kokonaan uuden mittaluokan hankkeista. Kun yksi datakeskus voi kuluttaa sähköä suuren kaupungin verran, meidän on tiedettävä jo ennen rakentamista sen vaikutukset ympäristöön, sähköjärjestelmään, muuhun teollisuuteen ja lähialueen asukkaisiin. Ympäristövaikutukset asutuksen läheisyydessä ovat juuri nyt ajankohtaisia Lahden Kiveriössä, missä lähialueen asukkaat ovat erittäin huolissaan uuden datakeskuksen vaikutuksista elämisen laatuun ja ympäristöön.
Nykyisessä YVA-laissa datakeskuksia ei ole määritelty omaksi hanketyypikseen, joka kuuluisi kokonsa tai sähkötehonsa perusteella automaattisesti YVA-menettelyyn. Skinnarin aloitteessa 50 megawatin raja koskisi myös samalla alueella sijaitsevien tai muutoin toiminnallisen kokonaisuuden muodostavien datakeskusten yhteenlaskettua suunniteltua sähkötehoa.
– Suurta hanketta ei saa voida pilkkoa pienempiin rakennuksiin tai rakentamisvaiheisiin YVA-menettelyn välttämiseksi. Jos suunniteltu kokonaisuus ylittää 50 megawattia, ympäristövaikutukset arvioidaan koko hankkeesta.
Skinnari nostaa samalla esiin suurten datakeskusten kaavoituksen. Eduskunnassa käsitellään parhaillaan uutta alueidenkäyttölakia, ja Skinnarin mukaan ympäristövaliokunnan tulisi arvioida datakeskusten uusi mittakaava myös sen yhteydessä.
– Vanhassa teollisuus- tai varastokaavassa ei välttämättä ole koskaan arvioitu 50–200 megawatin datakeskuksen vaikutuksia. Ympäristövaliokunnan tulisi arvioida, pitääkö tällaisessa tilanteessa edellyttää kaavan ajanmukaisuuden arviointia ennen rakentamisluvan myöntämistä.
Skinnarin mukaan Suomessa kannattaa ottaa oppia Yhdysvalloista, jossa datakeskusten nopea kasvu on jo nostanut esiin ongelmia. Esimerkiksi Virginiassa datakeskusten sijoittuminen asutuksen läheisyyteen on aiheuttanut meluhaittoja, ja sähkönkulutuksen kasvu edellyttää merkittäviä uusia tuotanto- ja verkkoinvestointeja.
– Suomen ei pidä ensin rakentaa ja korjata pelisääntöjä vasta ongelmien jälkeen. Selkeä sääntely on myös investoijan etu.
