SDP:n Helena Marttila: Monikulttuurinen Espoo on tutkitusti onnellisen Suomen onnellisin kaupunki

17.9.2026

Kuntarahoituksen tuoreen onnellisuustutkimuksen mukaan espoolaiset ovat kaikkein tyytyväisimpiä elämäänsä. Espoo nousi 22 suomalaiskaupungin vertailussa kärkeen keskiarvolla 7,81. Vertailun toisessa päässä oli Pori, jonka tulos jäi 6,43:een. Espoolainen kansanedustaja Helena Marttila (sd.) iloitsee tutkimustuloksesta.

– Suomi on ollut YK:n onnellisuusraportin ykkössijalla jo yhdeksän vuotta peräjälkeen ja siitä meidät tunnetaan maailmalla. Nyt julkaistu tutkimus antaa ensimmäistä kertaa tarkempaa tietoa, miten onnellisuus jakautuu ja mitä suomalaiset itse pitävät hyvän elämän tärkeimpinä rakennuspalikoina, Marttila sanoo.

Tutkimuksen mukaan onnellisuuden keskeisimmät tekijät ovat terveys, vapaus tehdä omia valintoja sekä turvallisuuden tunne. Lisäksi luonnon merkitys korostuu vahvasti: peräti 93 prosenttia vastaajista piti luontoa erittäin tai melko tärkeänä oman onnellisuutensa kannalta.

– Tutkimuksen viesti luonnon merkityksestä on tärkeä kaupunkisuunnittelun näkökulmasta. Lähimetsät, viheralueet ja rantareitit tukevat liikkumista, mutta ne antavat myös voimaa, lohtua ja iloa arjen kiireiden keskellä. Viihtyisän ja onnellisen kaupungin rakentaminen kulkee käsi kädessä luonnon vaalimisen kanssa, Marttila sanoo.

Marttilan mukaan tutkimuksen tulos on erityisen kiinnostava aikana, jolloin maahanmuutosta käydään Suomessa vilkasta keskustelua. Espoo on Suomen monikulttuurisimpia kaupunkeja ja samalla kansallisen vertailun onnellisin kaupunki. Marttila muistuttaa, että poliisin häiriöindeksin perusteella Espoo on vuodesta toiseen ollut turvallisimpia suurista kaupungeista.

– Tutkimustulos on varmasti ilouutinen myös niille suomalaisille, joita maahanmuutto pohdituttaa ja joiden omalla kotiseudulla ei ehkä ole maahanmuuttajia. Tulos tukee omaa arkikokemustani siitä, että monimuotoinen yhteiskunta ja ihmisten hyvinvointi eivät ole ristiriidassa, toteaa Marttila.

Marttila huomauttaa, että on oikeastaan harhaanjohtavaa puhua maahanmuutosta Suomeen, niin voimakkaasti se keskittyy muutamaan pääkaupunkiseudun kaupunkiin.

– Omat lapseni käyvät yhtä Espoon monikulttuurisimmista kouluista. Siksi tunnistan huonosti sellaiset puheet, joissa maahanmuutosta maalataan jatkuvasti uhkakuvaa. Se ei vastaa sitä arkea, jonka minä näen: eri taustoista tulevat lapset oppivat, leikkivät ja kasvavat yhdessä ja ovat toistensa parhaita ystäviä, Marttila sanoo.

Marttilan mukaan tutkimus antaa aihetta tarkastella maahanmuuttokeskustelua aiempaa tasapainoisemmin.

– Maahanmuutosta pitää keskustella myös mahdollisuuksien, onnistumisten ja yhteisen tulevaisuuden näkökulmasta. Minulle Espoo on tulevaisuuden Suomi pienoiskoossa ja tämä tutkimustulos vahvistaa näkemystäni, että tulevaisuutemme on hyvä, Marttila päättää.

Kuntarahoituksen toimeksiannosta tehdyn kyselyn toteutti Norstat Finland heinä–elokuussa 2026. Tutkimukseen vastasi 2 038 suomalaista eri puolilta Manner-Suomea. Koko maan tasolla, asteikolla 1–10, lähes kaksi kolmasosaa vastaajista antoi elämäänsä tyytyväisyyttä mittaavaksi arvosanaksi 8–10.

Jaa sosiaalisessa mediassa