SDP:n Piritta Rantanen: Maataloustukien pitää tukea tuotantoa, ei näennäisviljelyä
– Kun käytämme satoja miljoonia vuosittain maataloustukeen, on järjestelmän turvattava suomalaista ruoantuotantoa, huoltovarmuutta ja elinvoimaisia tiloja, totesi kansanedustaja Piritta Rantanen (sd.) eduskunnassa käydyssä välikysymyskeskustelussa tänään. – Suomella ei ole varaa järjestelmään, jossa aktiivinen viljelijä etsii peltoa ja tuottamaton pelto kerää tukia.
– SDP haluaa tukea aktiivista tuotantoa, emme näennäisviljelyä. Juuri siksi myös maataloustukijärjestelmän uudistustarpeesta on uskallettava puhua. Tämä viesti on tullut vastaan jokaisella tilavierailulla. Aktiivisten ja toimintaansa kehittävien tilojen laajennussuunnitelmat törmäävät näennäisviljelijöiden haluttomuuteen luopua pelloistaan tukipolitiikan vuoksi, sanoi maa- ja metsätalousvaliokunnan sd-vastaava Rantanen.
Maataloustukien kohdentumisen lisäksi SDP on tällä kaudella peräänkuuluttanut toimia ruokaketjun epätasapainon ja viljelijän heikon neuvotteluaseman korjaamiseksi sekä aktiivisen ruoantuotannon edellytysten takaamiseksi.
– Hallituksella on ollut kolme vuotta aikaa toteuttaa lupaamansa täyskäännös. Tätä täyskäännöstä suomalaiset ruoantuottajat odottavat edelleen, Rantanen summasi.
SDP:n mielestä hallituksen hyväksymää hankintalakia on korjattava siten, että kotimainen ruoka otetaan osaksi huoltovarmuuspolitiikkaa ja julkisia hankintoja. Riippuvuutta ulkomaisista tuotantopanoksista on vähennettävä. Ruokaketjun tulonjaolla on varmistettava, että tuottaja saa tuotteistaan markkinoilla reilumman korvauksen.
Maatalouden akuuttiin kriisiin on kuitenkin vastattava nopeilla ja kohdennetuilla toimilla.
– Kun julkista rahaa käytetään, on ensin arvioitava, voidaanko kustannusten nousu jakaa oikeudenmukaisesti ruokaketjussa. Uusi elintarvikemarkkinalaki tarjoaa tähän välineitä. Nyt hallituksen on varmistettava, että lain tarjoamia uusia keinoja myös käytetään ja niiden vaikutuksia seurataan, Rantanen sanoi.
Maatalouden tulevaisuuteen on panostettava erityisesti vihreillä investoinneilla, sukupolvenvaihdoksia tukemalla ja kasvattamalla korkean jalostusarvon ruokavientiä.
– Me haluamme nuorten jatkavan maatiloja, joten tulevaisuuden on oltava ennustettava, Rantanen totesi.
Kansanedustaja Piritta Rantasen ryhmäpuhe välikysymyskeskustelussa suomalaisen ruoan ja maaseudun tulevaisuuden vaarantumisesta (VK 5/2026 vp) 16.9.2026 (muutokset puhuttaessa mahdollisia):
Herra puhemies,
Lainaus alkaa:
”Viljelijöiden ensimmäinen toive ei ole jatkuvat tukipaketit vaan kohtuullinen hinta tuotteesta.”
”Kuluttajan ruokakorin hintaa ei voida loputtomasti nostaa. Alkutuotannosta puuttuvan rahan täytyy siis löytyä ensisijaisesti elintarvikeketjun sisältä.”
”Maatalouspolitiikan keskiöön on nostettava ruuan tuottaminen, ei vain mikä tahansa viljely ilman kustannus- ja korjuuvelvoitteita.”
Näin lausui edustaja Essayah joulukuussa 2022 välikysymyskeskustelussa suomalaisen maatalouden kriisistä ja kotimaisen ruoantuotannon turvaamisesta. Huomiot ovat edelleen yhtä ajankohtaisia kuin tuolloin.
Puhemies,
Maatalouden tilanne ei ratkea nopeasti. Olemme oppositiosta toistuvasti tuoneet keskusteluun ratkaisuja. Olemme puhuneet ruokaketjun epätasapainosta, viljelijän heikosta neuvotteluasemasta, aktiivisen ruoantuotannon edellytyksistä ja siitä, että maatalouspolitiikan eurojen tulee nykyistä paremmin kohdentua sinne, missä ruokaa todella tuotetaan.
SDP haluaa tukea aktiivista tuotantoa, emme näennäisviljelyä. Juuri siksi myös maataloustukijärjestelmän uudistustarpeesta on uskallettava puhua. Tämä viesti on tullut vastaan jokaisella tilavierailulla. Aktiivisten ja toimintaansa kehittävien tilojen laajennussuunnitelmat törmäävät näennäisviljelijöiden haluttomuuteen luopua pelloistaan tukipolitiikan vuoksi.
Puhemies,
Kun käytämme satoja miljoonia vuosittain maataloustukeen, on järjestelmän turvattava suomalaista ruoantuotantoa, huoltovarmuutta ja elinvoimaisia tiloja. Se tarkoittaa sitä, että ruokaa tuottavilla, investoivilla, työllistävillä ja tuotannon riskit kantavilla tiloilla on aidot mahdollisuudet jatkaa ja kehittää toimintaansa.
Täytyy puhua myös ruokaketjun rakenteista. Viljelijän on saatava tuotteistaan nykyistä reilumpi korvaus markkinoilta. Mutta miten markkinat ovat reagoineet? Maidon tuottajahintaa on laskettu, ja naudanlihan osalta olemme vasta saavuttamassa Euroopan keskitason.
Hallituksella on ollut kolme vuotta aikaa toteuttaa lupaamansa täyskäännös. Tätä täyskäännöstä suomalaiset ruoantuottajat odottavat edelleen! Keskittykää työhönne hyvä hallitus.
SDP:n mielestä tarvitaan useita toimia
1. Akuuttiin kriisiin nopeita ja kohdennettuja toimia
Tarvittaessa on käytettävä määräaikaisia ja aktiiviseen tuotantoon kohdennettuja tukitoimia. Tämä koskee myös afrikkalaisen sikaruton aiheuttamia menetyksiä ja niiden rajattua korvaamista. Kun julkista rahaa käytetään, on ensin arvioitava, voidaanko kustannusten nousu jakaa oikeudenmukaisesti ruokaketjussa. Uusi elintarvikemarkkinalaki tarjoaa tähän välineitä. Nyt hallituksen on varmistettava, että lain tarjoamia uusia keinoja myös käytetään ja niiden vaikutuksia seurataan.
2. Ruokaketjun tulonjako uusiksi, enemmän euroja viljelijälle markkinoilta
Epäreiluihin kauppatapoihin on puututtava tehokkaammin. Ruokaketjun hintojen ja katteiden läpinäkyvyyttä on lisättävä.
3. Maataloustukien remontti. Tuki selkeästi tuotannon tueksi
Suomessa on tiloja, jotka nostavat tukia ilman, että markkinoille tuotetaan mitään. Suomella ei ole varaa järjestelmään, jossa aktiivinen viljelijä etsii peltoa ja tuottamaton pelto kerää tukia.
4. Kotimainen ruoka osaksi huoltovarmuuspolitiikkaa ja julkisia hankintoja
SDP:n mielestä hankintalakia täytyy korjata niin, että kunnissa voidaan tehdä huoltovarmuutta tukevia päätöksiä myös ateriapalveluiden osalta. Lakimuutos heikentää pienten elintarviketuottajien pääsyä julkisiin ruokapalveluihin.
5. Huoltovarmuutta myös tuotantopanoksiin
Kotimaista proteiiniomavaraisuutta täytyy vahvistaa sekä fossiilisten ja ulkomaisten raaka-aineiden riippuvuutta vähentää. Vihreät investoinnit ovat osa ratkaisua, niitä ei pidä hankaloittaa kotimaisin toimin. Vihreän ammoniakin tuotanto Suomessa vähentäisi riippuvuutta tuontiammoniakista ja vahvistaisi typpilannoitteiden tuotannon huoltovarmuutta.
6. Investoinnit, sukupolvenvaihdokset ja ruokavienti kasvuohjelmaksi
Tarvitsemme määrätietoisen elintarvikejalostuksen ja ruokaviennin kasvuohjelman.
Me haluamme nuorten jatkavan maatiloja, joten tulevaisuuden on oltava ennustettava.
Investointirahoitus, sukupolvenvaihdokset, tutkimus- ja kehitystoiminta, kasvinjalostus, uudet teknologiat sekä korkean jalostusarvon ruokavienti muodostavat yhden kokonaisuuden. SDP korostaa, ettei ruokavientiä voida rakentaa lyhytaikaisten hankkeiden varaan.
Puhemies,
Lopuksi lainaan vielä kansanedustaja Essayahin sanoja vuodelta 2022 ja teen samalla epäluottamuslause-esityksen hallitukselle.
Lainaus alkaa:
”Hallitus ei ole onnistunut tuomaan riittäviä esityksiä maatilojen kannattavuuden parantamiseksi, eikä hallitus toiminnallaan ole kyennyt vakuuttamaan, että sillä on yhteinen tahtotila tukea alkutuotantoa akuutin kustannuskriisin yli ja siten turvata kotimaisen ruoantuotannon tulevaisuus ja viime kädessä kansallisen turvallisuuden kannalta välttämätön huoltovarmuus. Siksi esitän, että eduskunta toteaa, ettei hallitus nauti enää eduskunnan luottamusta.”
Lainaus päättyy.
