Yhdenvertaisuus

Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ovat sosialidemokraattisten arvojen kulmakiviä, joten on luonnollisesti liikkeemme järjestötoiminnassa, noudatetaan näitä meille merkityksellisiä periaatteita.

SDP on feministinen puolue ja tämän mukaisesti olemme sitoutuneet noudattamaan ja edistämään toimintatapoja, jotka mahdollistavat jokaiselle kiinnostuneelle pääsyn toimintaan. Feminismin keskeisimpänä tavoitteena on purkaa syrjiviä ja sortavia rakenteita kaikkialla yhteiskunnassa ja tähän työhön tarvitsemme mukaan jokaista yhdistystä ja puolueaktiivia.

Yhteisten arvojen ja tavoitteiden lisäksi on myös lain mukaan velvollisuus edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta toiminnassamme yhdenvertaisuuslain (1325/24) nojalla. Yhdenvertaisuuslain §8 mukaan:

”Ketään ei saa syrjiä iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Syrjintä on kielletty riippumatta siitä, perustuuko se henkilöä itseään vai jotakuta toista koskevaan tosiseikkaan tai oletukseen. Välittömän ja välillisen syrjinnän lisäksi tässä laissa tarkoitettua syrjintää on häirintä, kohtuullisten mukautusten epääminen sekä ohje tai käsky syrjiä.”

Yhdenvertaisuuslain lisäksi myös tasa-arvolaki (laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta 609/1986) velvoittaa toimimaan tasa-arvon edistämiseksi. Sukupuolten välinen tasa-arvo käsittää laissa myös sukupuolten moninaisuuden. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus on tärkeä osa moniäänistä ja -muotoista yhdistystoimintaa. Siksi yhdistysten tuleekin tarkastella säännöllisin väliajoin omaa toimintaansa yhdenvertaisuuden näkökulmasta. Yksi tapa päästä vauhtiin yhdenvertaisuuden edistämisessä on laatia yhdistykselle oma yhdenvertaisuussuunnitelma, eli ne perussäännöt, joihin yhdistyksen toimijat sitoutuvat.

Yhdenvertaisuussuunnitelman laatimisen aluksi kannattaa kartoittaa yhdistyksen nykytila jäseniltä kyselyiden ja avoimen keskustelun kautta. Yhdistyksen nykytilaa voit kartoittaa esimerkiksi alla olevien kysymyksien kautta.

  • Onko yhdistyksen toiminta avointa? Pääsevätkö kaikki halukkaat vaikuttamaan päätöksentekoon ja millainen on uusien jäsenten asema toiminnassa?
  • Järjestetäänkö yhdistyksen toimintaa esteettömästi? Kuten esimerkiksi onko toimintaa tiloissa, joihin on esteetön pääsy. Huomioidaanko tilaisuuksissa osallistujien muut erityistarpeet?
  • Onko yhdistyksen viestintä saavutettavaa? Esimerkiksi tehdäänkö viestintää tarpeeksi monella kielellä ja onko varmistettu, että kielenkäyttö ei ole ketään syrjivää.
  • Kuinka monimuotoinen yhdistyksenne jäsenistö on? Ja näkyykö yhdistyksen toiminnassa monipuolisesti koko jäsenistön ääni?
  • Miten yhdistyksen luottamustoimet on jaettu?
  • Miten yhdistyksessä on aiemmin toimittu mahdollisissa syrjintätilanteissa?

Yhteisten pelisääntöjen ja vanhojen toimintatapojen arvioiminen on tervettä itsetutkiskelua, jossa tunnustetaan ja tunnistetaan omia etuoikeuksia, sekä asetutaan toisten ihmisten asemaan. Tämä auttaa ymmärtämään esimerkiksi niitä asioita, joita ovat monelle pitkäaikaiselle toimijalle itsestään selvinä, kun taas eivät välttämättä ole sitä uusille jäsenille. Menestyvässä järjestössä on avoin ja turvallinen ilmapiiri, johon jokainen tuntee olonsa tervetulleeksi. Kun omassa yhdistyksessä on hyvä ilmapiiri, myös toimintaan sitoutuu paremmin.

Kun yhdistyksen nykyinen yhdenvertaisuustilanne ja yhteiset toimintaohjeet on kartoitettu, on syytä myös miettiä yhdenvertaisuustoiminnan tavoitteet, toimenpiteet ja vastuut seuraaville toimintavuosille. Yksi keino edistää tavoitteina on nimetä yhdistyksen hallituksessa jäsen, joka toimii yhdenvertaisuusvastaavana. Hän esimerkiksi kartoittaa yhdistyksen tilaisuuksiin häirintäyhdyshenkilöt, vastaa yhdistyksen palautelomakkeesta, sekä toimii luottamuksellisesti tukena häirintää kokeneille. Yhdenvertaisuussuunnitelman tavoitteet kannattaa nostaa vuosittain myös osaksi yhdistyksen toimintasuunnitelmaa.

Yhdessä sovitut periaatteet ohjaavat ja edistävät yhdenvertaisuutta

Turvallinen ja syrjimätön toiminta on järjestötoiminnan ydintä. Yhdessä sovitut säännöt ja periaatteet varmistavat, että jokainen yhdistyksen toimintaan osallistuva kokee olonsa turvalliseksi ja yhdenvertaiseksi.

Ohessa on laadittu turvallisen tilan periaatteet, joita noudatetaan Demarinaisten toiminnassa. Näitä kannattaa hyödyntää yhdistysten tapahtumissa ja yhdenvertaisuussuunnitelman laatimisessa. Demarinaisten toimistoon voi olla myös yhteydessä, jos kaipaa vinkkejä tai apua.

Turvallisen tilan periaatteet

Tämä tila ja tapahtuma on vapaa kaikesta syrjinnästä, kuten rasismista, seksismistä, trans- ja homofobiasta, sukupuoli- ja ikäsyrjinnästä sekä henkilön terveydentilaan tai vammaan liittyvästä syrjinnästä.

  • Varmistetaan, että tilat ovat esteettömiä.
  • Edistetään antirasistista toimintaa.
  • Luodaan kannustava ja solidaarinen ilmapiiri, johon jokainen voi osallistua pelkäämättä tulevansa syrjityksi.
  • Jokainen on yhdenvertainen – ketään ei vähätellä tai arvostella.
  • Jokaisella on täysi oikeus ilmaista omaa persoonallisuuttaan ilman syrjityksi tulemisen pelkoa.
  • Kuuntele ja tule kuulluksi: vuorovaikutus- ja keskustelutilanteissa noudatetaan hyviä tapoja.
  • Toimitaan toinen toistemme liittolaisina: kannustetaan ja rohkaistaan toisiamme vaikuttamaan. Mikäli kuulet hyvän puheenvuoron, kehu ja kannusta!
  • Ei vahvisteta perinteisiä stereotypioita, esimerkiksi sukupuolesta, iästä tai koulutustaustasta.
  • Huomioidaan ihmisten moninaisuus, intersektionaalisuus ja inklusiivisuus.
  • Puutu aina syrjintään. Häirintäyhdyshenkilöt on hyvä olla tapahtumissa erikseen nimettynä.
  • Ei jätetä ketään yksin

Vaalitoiminta on puoluetoiminnan ytimessä, joten tärkeää, että myös vaalitoiminnassa otetaan yhdenvertaisuus ja kampanjoinnin turvallisuus huomioon. Häirintää voi tapahtua esimerkiksi katukampanjoinnissa tai verkon välityksellä. Onkin tärkeää, että kampanjaryhmissä laaditaan toimintaohje sille, miten toimitaan mahdollisissa häirintätilaisuuksissa ja viestiä näistä ehdokkaille. Esimerkiksi kadulla tapahtuvaa kampanjointia ei saa tehdä yksin ja mahdollisissa häirintätapauksissa otetaan tarvittaessa yhteys virkavaltaan, jotta tapaukset saadaan selvitettyä. Kukaan ei saa jäädä häirintätapauksissa yksin.

Yhdenvertaisuuden edistäminen on jokaisen yhdistystoimijan vastuulla. Yhdessä voimme toimia feminististen periaatteiden tavoin ja vahvistaa moniäänistä puoluetoimintaa. Lisätietoja yhdenvertaisuuskysymyksistä voit käydä lukemassa SDP:n yhdenvertaisuusohjelmasta.