Palautamme Suomen koulutuksen kärkimaaksi

SDP:n sivistyspolitiikka perustuu visioon maailman osaavimmasta kansasta. Kuluneella vaalikaudella olemme toteuttaneet sen ensimmäiset, kriittiset askeleet osaamisen ja koulutuksen kunnianpalauttamiseksi. Olemme palauttaneet jokaisen lapsen oikeuden laadukkaaseen kokoaikaiseen varhaiskasvatukseen, laajentaneet oppivelvollisuutta ja lisänneet koulutuksen rahoitusta. Seuraavaksi on keskityttävä erityisesti peruskoulun vahvistamiseen, jotta jokainen lapsi ja nuori todella saa yhtäläisen, laadukkaan koulutuksen. Nykyisin peruskouluissa oppilaiden väliset erot osaamisessa ovat kasvaneet ja oppilaan taustan vaikutus oppimistuloksiin on voimistunut. Sosioekonomisen taustan yhteys oppilaiden osaamiseen on Suomessa ollut OECD-maiden pienimpien joukossa, mutta viimeisimmässä tutkimuksessa se on noussut keskiarvon tasolle.

Tuemme jokaisen oppimista

Jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus saada tarvitsemaansa tukea, jotta koulutuksellinen tasa-arvo ja jokaisen oppilaan yhdenvertaiset mahdollisuudet toteutuvat. Haluamme uudistaa oppimisen tuen järjestelmän kattamaan saumattomasti koko koulupolun varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen oppilaan tarpeiden mukaisesti.

Erilaiset oppimisvaikeudet koskettavat jopa 20 % väestöstä. Oppimisvaikeuksien varhainen tunnistaminen ja oikea-aikainen tuki läpi koulupolun ovat tärkeitä perustaitojen oppimiseksi ja jatko-opintojen mahdollistamiseksi. Tästä syystä oppimisen tukea tulee katsoa kokonaisuutena. Ilman tukea oppimisvaikeudet voivat aiheuttaa osaamisen puutteita läpi elämän ja haitata hakeutumista jatko-opintoihin, työelämään ja täydennyskoulutuksiin. Tukeen on sisällyttävä oleellisena osana myös nuoren hyvinvoinnista huolehtiminen sekä opinto-ohjaus hänen tehdessään valintoja koulutusasteiden välillä.

Kolmiportaista oppimisen tuen kehittämistä on jatkettava. Oppimisen tuen osalta on selkeytettävä tuen eri tasoja ja niiden vaatimia resursseja ja tarkasteltava opetusryhmien mitoitusta siten, että se huomioi tukea tarvitsevien oppilaiden määrän. Tukeen liittyvää byrokratiaa on vähennettävä. Oppimisen tuen edellytykset tulee turvata riittävällä erityisopettajien, psykologien ja koulukuraattorien määrällä sekä rahoituksella.

Oppimisvaikeuksia kokevien, mm. neurokirjon erityispiirteitä omaavien lasten, vaatima kokonaisvaltainen tuki on huomioitava nykyistä paremmin. Inkluusiota tulee kehittää. Oppimisen tuki on erityisen tärkeää koulutuksen nivelvaiheissa ja toisella asteella oppivelvollisuuden suorittamisen varmistamiseksi.

Oppilashuollossa on oltava osaamista toimia myös erityistä tukea tarvitsevien ja vammaisten lasten kanssa. Yhteistyö vammaispalvelujen ammattilaisten kanssa tulee olla toimivaa.

Kaikessa koulutuspolitiikassa on kiinnitettävä nykyistä enemmän huomiota sukupuolen, asuinpaikan ja sosioekonomisen taustan vaikutuksiin lasten ja nuorten oppimistuloksiin. Poikien heikommat oppimistulokset eivät ole mikään luonnonlaki, vaan koulujemme on turvattava kaikille oppilaille yhtäläiset mahdollisuudet pärjätä opinnoissa.

Tukea ja resursseja on ohjattava paremmin oppilaiden yhdenvertaisia mahdollisuuksia tukevasti. Muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuville oppilaille on tarjottava riittävästi tukea kotimaisten kielten oppimiseen riittävän pitkään, jotta oppiminen ei vaikeudu puutteellisen kielitaidon vuoksi.

Panostamme laadukkaaseen varhaiskasvatukseen

Jokaisella lapsella on oikeus turvalliseen lapsuuteen. Oikeus laadukkaaseen varhaiskasvatukseen on osa turvallista lapsuutta. Se on myös osa kasvua turvallisessa ja luotettavassa ympäristössä, jossa pienet oppivat toimimaan yhdessä, luomaan toimivia ihmissuhteita ja löytävät omat tapansa toimia osana yhteisöä. Varhaiskasvatuksessa saatavan hoivan ja kasvatuksen tuki perheille on merkittävä.

Lapset aloittavat koulunkäynnin yhä erilaisemmista taustoista. Laadukas varhaiskasvatus tasaa oppimismahdollisuuksia koulutiellä. Tästä huolimatta Suomessa lasten varhaiskasvatukseen osallistuminen on eurooppalaisittain tarkasteltuna alhaisella tasolla.

Muissa Pohjoismaissa varhaiskasvatuksen osallistumisaste yli 3-vuotiaiden ikäluokissa saavuttaa EU:n 96 prosentin osallistumisastetavoitteen, mutta Suomi jää alle 90 prosenttiin. SDP:n tavoite on saada suomalaisen varhaiskasvatuksen osallistumisaste pohjoismaiselle tasolle. Tähän päästään etenemällä asteittain kohti maksutonta varhaiskasvatusta. Ensimmäisenä askeleena maksuton varhaiskasvatus on ulotettava yli 3-vuotiaille edeten maksuttomuudessa vanhemmista ikäluokista kohti nuorempia.

Laadukas varhaiskasvatus on jokaisen lapsen sivistyksellinen perusoikeus. Se tukee lasten koulutuksellista tasa-arvoa, elinikäistä oppimista ja ehkäisee lasten välistä eriarvoistumista tehokkaasti. Keskeisiä varhaiskasvatuksen laatutekijöitä ovat henkilöstön koulutus ja osaaminen, lapsiryhmän koko sekä henkilöstörakenne.

Varhaiskasvatuksessa tulee olla lisää kommunikaatio-ohjaajia. Näin lapset, joilla on haasteita kommunikoinnissa, kielen ymmärtämisessä tai tuottamisessa, tulevat kuulluksi ja ymmärretyksi päiväkodin arjessa.

Varhaiskasvatuksen oppimisympäristön tulee olla monipuolinen, terveellinen ja turvallinen. Päiväkotien lapsiryhmät tulee muodostaa mahdollisimman pysyviksi huomioiden lapsen ikä ja kehitystaso. Osa-aikaisen ja kokoaikaisen varhaiskasvatuksen suhdeluku on oltava johdonmukainen, jotta tuntimäärillä ei voi vältellä henkilöstömitoituksen toteutumista.

SDP haluaa laajentaa vuoropäivähoidon saatavuutta. Vuoropäivähoito tulee mahdollistaa myös pienimille koululaisille arkisin klo 17.00–08.00 sekä tarpeen mukaan viikonloppuisin. Vuorohoidon osalta nuorimmille koululaisille (1. ja 2. luokat) tulisi taata vuorohoitopaikka myös koulun aloituksen jälkeen, mikäli lapsen ilta- ja yöaikaista huolenpitoa ei voida taata muulla tavoin.

Vahvistamme julkista varhaiskasvatusta

Peruopetuksen puolella on pitkään toiminut yksityisiä kouluja. Yksityiset koulutu eivät kuitenkaan tavoittele voittoa, sillä perusopetuslaki ei mahdollista voiton tavoittelua. SDP:n pidemmän aikavälin tavoitteena on laajentaa tämä voitontavoittelunkielto myös varhaiskasvatukseen.

Yksityisten varhaiskasvatuspalveluiden on aina toimittava samoilla laadullisilla kriteereillä ja samoilla asiakasmaksuilla kuin julkisten palveluiden, eivätkä ne saa valikoida lapsia. Asiakaskunnan moninaisuus ja jokaisen lapsen yhtäläinen oikeus varhaiskasvatukseen koskee kaikkea julkisilla resursseilla toteutettavaa varhaiskasvatusta. Yksityisiä varhaiskasvatuspalveluja ei tulisi saada järjestää taloudellisen voiton tavoittelemiseksi.

Kaksivuotinen esiopetus kaikille

Kaksivuotinen esikoulu vahvistaa koulutuksellista tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sekä vaikuttaa lasten kehitys- ja oppimisedellytyksiin, sosiaalisiin taitoihin ja terveen itsetunnon muodostumiseen. SDP haluaa laajentaa esiopetuksen 5-vuotiaille käynnissä olevien kokeilujen mukaisesti.

Samalla parannetaan edellytyksiä järjestää esi- ja alkuopetusta kokonaisuutena, joka ottaa huomioon lapsen yksilöllisen kehityksen ja oppimisen valmiudet. Alkuopetuksella tarkoitetaan ensimmäisien kouluvuosien opetusta.

Peruskoulu on kaiken A & O

Sosialidemokraatit haluavat vahvistaa peruskoulun alkuperäistä tavoitetta. Kaikissa kouluissa ympäri Suomen on oltava mahdollisuus laadukkaaseen opetukseen ja perustaitojen oppimiseen. Sanna Marinin hallituskaudella aloitettua työtä perusopetuksen laadun, tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja oppimistulosten parantamiseksi on jatkettava lähikouluperiaatetta vahvistaen.

Perustaitojen vahvistaminen on tuotava peruskoulun kehittämisen ytimeen. Pisa-tulosten perusteella suomalaisten koululaisten oppimistulokset ovat olleet laskusuunnassa koko 2000-luvun. Myös korona on aiheuttanut osaamis- ja hyvinvointivelkaa.

Perusasteella pitää pystyä hankkimaan sellaiset tiedot ja taidot, että nuori pärjää toisen asteen koulutuksessa. Luku-, kirjoitus- ja laskutaito sekä digitaidot, kielitaito, medialukutaito, demokratiataidot ja tunnetaidot ovat tänä päivänä keskeisiä kansalaistaitoja, joiden vahvistaminen on oltava peruskoulun keskeinen tehtävä. Näiden avulla voidaan vahvistaa koulutuksellista tasa-arvoa ja vähentää eriarvoisuutta. Samalla on panostettava oppimisen tuen kehittämiseen sekä maahanmuuttajien valmistavan opetuksen ja kotimaisten kielten koulutuspolkujen vahvistamiseen.

Tulevalla vaalikaudella on tehtävä perusopetuslain parlamentaarinen kokonaisuudistus ja opetussuunnitelmatyön päivitys jatkoksi oppivelvollisuuden uudistamiselle.

Samalla on varmistettava nykyistä selkeämpi mahdollisuus seurata, ohjata ja koordinoida lasten oikeuksien ja palveluiden yhdenvertaista ja laadukasta toteutumista. Sekä alueelliset että koulukohtaiset erot koulutuksen laadussa sekä määrässä vaikuttavat jo liian paljon jatko-opintoihin pääsyyn ja oppimistuloksiin.  Samalla on tärkeä huolehtia, että peruskoulutuksen sisällöt ja rakenteet vastaavat tämän päivän ja valtavassa muutoksessa olevan maailman tulevaisuuden tarpeita.

Haluamme kehittää ja uudistaa peruskoulua tunnistettujen ongelmien korjaamiseksi. Peruskoulu-uudistuksessa opetushenkilökunnan on oltava vahvasti mukana. Peruskoulutuksen rahoituksen on vastattava kunnalle osoitettuja tehtäviä.

Jatkamme toisen asteen kehittämistä

Oppivelvollisuuden laajentaminen on ollut historiallinen uudistus, jossa jo lyhyessä ajassa on nähty viitteitä koulupudokkuuden vähentymisestä. Uudistus on kuitenkin vasta alkuvaiheessa ja samalla aikaisempien hallitusten leikkauspolitiikan jäljet ovat yhä olemassa. Haluamme vahvistaa toisen asteen koulutuksen laatua lisäämällä opiskelijoiden tukea ja kehittämällä opetuksen sisältöjä. Yhteistyötä toisen asteen koulutuksen ja peruskoulutuksen osalta on lisättävä, jotta siirtymät ovat joustavia ja perustaitojen osaamista voidaan vahvistaa.

Toisen asteen koulutuksen läpäisyä vahvistetaan takaamalla riittävät ja oikein kohdennetut resurssit laadukkaan opetuksen järjestämiseen. Oppivelvollisuusuudistus on kasvattanut toisen asteen osallistumisastetta. Seuraava vaihe on taata, että kaikki pystyvät suorittamaan toisen asteen tutkinnon.

Perus- ja toisen asteen koulutuksen on oltava saavutettavaa kaikille. Suomeen muuttavien perheiden lasten integroituminen suomalaiseen koulujärjestelmään on tärkeää sopeutumisen ja kotoutumisen näkökulmasta. Tarvitaan tukea kotimaisten kielten nopeampaan oppimiseen, mutta samalla on tarkasteltava mahdollisuuksia tarjota opetusta nykyistä enemmän englanninkielisenä. Toisen asteen opintojen suorittaminen englanniksi tulisi olla mahdollista nykyistä laajemmin.

Tulevina vuosina on tärkeää vahvistaa koko toisen asteen kykyä opiskelijoiden tukemisessa opinnoissaan ja taata kaikille toisen asteen tutkinnon suorittaminen. Tämä tarkoittaa joustavia opintojen suoritustapoja, opetuksen laadun vahvistamista, monimuotoisten henkilökohtaisten oppimispolkujen mahdollistamista sekä riittävää opiskelun tukea ja ohjausta. Toisella asteella tarvitaan myös koulunkäynninohjaajia ja muuta tukea erityistuen tarvitseville ja vammaisille oppijoille.

Lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen laadukas ja saavutettava järjestäminen vaati nykyistä enemmän yhteistyötä.  Opetuksellisen yhteistyön ja eri tutkinnon osien yhdistämisen on oltava entistä helpompaa. Samalla on syytä varmistaa, että toisen asteen koulutus vastaa alueellisiin työvoimatarpeisiin ja edistää vahvaa yleissivistyksen ja osaamistason syntymistä kaikkialla Suomessa. Toisen asteen koulutuksen pitää vastata työmarkkinoiden lisäksi myös laajemmin yhteiskunnassa aktiivisesti toimimisen edellytyksiin. Medialukutaito, digitaidot, jatkuva oppiminen ja osallisuus yhteiskunnassa ovat teemoja, joihin toisen asteen koulutuksen pitää myös vastata.

Nostamme suomalaisten koulutustasoa

Korkeakoulutuksella on merkittävä rooli sivistyksen lisäämisessä sekä taloudellisen kasvun lähteenä. Suomalaisten osaamistaso ei ole kuitenkaan noussut viime vuosikymmeninä. Samaan aikaan kansainvälisesti korkeakoulututkinnon suorittaneiden määrä on noussut korkeimmillaan noin 70 prosenttiin nuorista ikäluokista ja Suomi on jäänyt verrokkimaista selvästi jälkeen. SDP:n tavoitteena on nostaa suomalaista osaamistasoa. Kunnianhimoiseksi tavoitteeksi on asetettava 60 prosentin korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus alle 35-vuotiaista 2030-luvulla, jonka jälkeen koulutustason nousun on jatkuttava.

Korkeakoulutuksen kestävän kasvun ohjelmassa on hahmoteltu malleja, jolla korkeakoulutettujen määrää kasvatetaan. Koulutusmäärien kasvaessa on korkeakoulujen rahoitusta kasvatettava ja pidettävä huolta myös siitä, että koulutuksen läpäisy paranee. Läpäisyn parantamiseksi on otettava käyttöön malleja, jotka tuova joustavuutta opintojen ja muun elämän yhteensovittamiseen. Korkeakoulutuksen alueelliseen, fyysiseen, sosiaaliseen, psyykkiseen ja kielelliseen saavutettavuuteen liittyviä esteitä täytyy poistaa. Korkeakoulutuksen pullonkauloja voidaan purkaa myös tarkastelemalla aloituspaikkojen kohdentamista alueille, joilla hakijamäärät ovat suuria. Korkeakoulujen valintajärjestelmää tulee kehittää ja tasapainottaa tulevaisuudessa, jotta se tukee opiskelijoiden hyvinvointia ja estää toisen asteen opintojen turhaa pidentymistä.

Korkeakoulutettujen kysyntä kasvaa voimakkaasti työmarkkinoilla, joten suomalaisten koulutustasoa on pystyttävä nostamaan. Kysyntää kasvattaa myös parlamentaarinen sitoumus TKI-panostusten kasvattamisesta 4 prosenttiin bruttokansantuotteesta.

Kansainvälisten opiskelijoiden määrää lisätään vähintään kolminkertaiseksi vuoteen 2030 mennessä ja parannetaan heidän mahdollisuuksiansa työllistyä Suomessa. Samalla on lisättävä korkeakoulujen ja työnantajien yhteistyötä, jotta mahdollisimman monella on aito mahdollisuus työllistyä Suomeen. Siksi on syytä myös vahvistaa kotimaisten kielten koulutusta englanninkielisissä tutkinto-ohjelmissa.

Edistämme nuorten kansainvälisyyttä

Kaikenikäisten opiskelijoiden, opettajien ja tutkijoiden kansainvälistä liikkuvuutta on edistettävä yhtenäistämällä tutkintojen tunnustamista ja kaksinkertaistamalla Erasmus+ vaihto-ohjelman rahoitus. Erityisesti on pyrittävä lisäämään ammatillisessa koulutuksessa olevien vaihto-opiskelua.

Parannamme opettajien hyvinvointia ja osaamisen kehittämistä

Osaamisen kivijalkana ovat ammattitaitoiset ja hyvinvoivat opettajat, joita on riittävästi kaikilla asteilla varhaiskasvatuksesta korkeakouluun. Opettajien työolosuhteita ja työn houkuttelevuutta on parannettava. Veto- ja pitovoiman parantamiseksi on turvattava opettajien työhyvinvointi, osaamisen ylläpitäminen, mahdollistettava tuki opettajuudessa kehittymiseen sekä sujuvoitettava eri pätevöitymispolkuja. Omalta osaltaan Suomi voi olla myös kokoaan suurempi opettajuuden kehittäjä maailmanlaajuisesti.

SDP haluaa, että opettajankoulutuksen sisäänottomäärät ovat riittävällä tasolla laadukkaan opetuksen turvaamiseksi varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin. On myös kehitettävä nopeita pätevöitymisväyliä opettajille.

Suomalaisten opettajien korkea osaaminen on maailmanlaajuisesti ainutlaatuista. Silti opettajien ja koulujen koko henkilökunnan työolosuhteita ja työn houkuttelevuutta on parannettava. Kaikilla kouluissa työskentelevillä henkilöillä tulee olla tosiasialliset mahdollisuudet osaamisensa kehittämiseen työuran aikana. Tämä tarkoittaa paitsi oikeutta täydennyskoulutukseen läpi työuran, myös erityisesti nuorten opettajien työn tukemista esimerkiksi mentoriohjelmien avulla.

Panostamme jatkuvaan osaamisen kehittämiseen

Korkea osaamis- ja koulutustaso ovat paras tae kansalaisten hyvinvoinnille ja samalla ne ovat Suomen menestymisen avaintekijöitä. Perusasteen osaamisen varassa tehtäviä työtehtäviä on entistä vähemmän. Sanna Marinin hallituskaudella on toteutettu jatkuvan oppimisen parlamentaarinen uudistus, jolla edistetään työelämässä tapahtuvaa oppimista, luodaan jatkuvan oppimisen palvelujärjestelmä ja lisätään osallistumisen tasa-arvoa parantamalla palvelujen saavutettavuutta. Jatkuvan oppimisen järjestelmän kehittämistä on jatkettava vastaamaan nopeasti muuttuvan työelämän tarpeita, jotta ihmiset pysyvät työelämässä mukana. Lisäksi siirtymä kohti digitaalista yhteiskuntaa muuttaa nopeasti työnkuvia ja -tehtäviä. Tässä muutoksessa tarvitaan ennakoivaa osaamisen kehittämistä sekä uudenlaista muutosturvaa. Erityistä huomiota tulee kiinnittää aikuisten perustaitojen vahvistamiseen, mutta kaikilla tulisi olla työuransa aikana mahdollisuus myös pidempiaikaiseen opiskeluun sekä osaamisen kehittämiseen työn ohessa.

SDP ehdottaa muutosturvaohjelmaa, joka tukee osaamisen päivittämistä uudelle alalle työelämää kohtaavien murrosten seurauksena. Erityisesti on vastattava oikeudenmukaisen siirtymän ja digitaalisen murroksen vaatimuksiin. Jatkuva oppiminen ja osaamisen päivitystarpeiden ennakointi ovat parasta turvaa globaaleissa työn, teknologian ja maailman muutoksissa. Työelämän murrokset ovat osa laajempia globaaleja ilmiöitä, joten kansainvälisesti onnistuneita malleja kannattaa hyödyntää muutosturvan rakentamisessa.

Keskeistä on uuden oppiminen ja jatkuvan oppimisen mahdollistaminen. Myös työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien osaamiseen tulee panostaa ja tukea työllistymistä digitaalisen ja vihreän siirtymän olosuhteissa. Työntekijöiden osaamiseen panostaminen pitkäjänteisesti, ennakoivasti ja strategisesti on parasta mahdollista tulevaisuuden turvaa myös suomalaisille yrityksille.

Työttömyysturvalla opiskelua on helpotettava. Aikuiskoulutustuki on tärkeä uudelleen kouluttautumisen väline ja sen tulisi tukea erityisesti aliedustettujen ryhmien kouluttautumista. Sitä tulee kehittää niin, että se mahdollistaa aidosti uuden opiskelun erilaisissa elämäntilanteissa oleville.

Työnantajan roolia ja vastuuta jatkuvassa oppimisessa työpaikoilla on lisättävä. Työelämälainsäädäntöä sekä rahoitusta on käytettävä keinoina kannustaa työtehtävien ja -yhteisöjen järjestämistä osaamisen kehittymistä tukeviksi. Tavoitteena on, että työntekijän osaaminen syvenee ja laajenee työssäoppien koko työuran ajan.

Osaamisen kehittäminen on keskeistä myös työllisyyden edistämisessä. Viime vuodet on keskitytty kehittämään julkisen puolen tarjontaa. Nyt on aika jatkaa keskustelua siitä, mikä on työnantajan velvollisuus osaamisen ylläpitämisessä. Osaava ja motivoitunut työvoima on työnantajan etu. Siksi osaamisen kehittämisen vastuuta on jaettava entistä paremmin työntekijän, työnantajan ja yhteiskunnan välillä.

Ensi hallituskaudella tulee luoda selkeä lainsäädäntökehikko jatkuvalle oppimiselle. Lähtökohtana on oltava oikeus jatkuvaan oppimiseen, koulutuksellisen tasa-arvon lisääntyminen sekä riittävät resurssit niin koulutusjärjestelmään kuin yksilöille jatkuvan oppimisen mahdollistamiseen. Osana tätä uutta kehikkoa tulee olla uusi koulutusmuoto, työelämäkoulutus. Työelämäkoulutus on lyhytkestoista, ei-tutkintomuotoista ja toteutustavoiltaan monimuotoista. Tavoitteena on tarjota mahdollisimman monelle uutta osaamista työelämän aikana ja erilaisissa elämäntilanteissa. Tämän uusi osaaminen tulee myös tunnistaa osaksi muuta osaamista ja koulutusta.

Parannamme opiskelijoiden toimeentuloa

Opintotukea kehitetään ensisijaisesti osana muuta sosiaaliturvajärjestelmän uudistamista. SDP:n tavoitteena on parantaa opiskelijoiden toimeentuloa ja vähentää opintotuen lainapainotteisuutta. Tulevalla vaalikaudella opiskelijoiden toimeentuloa on turvattava erityisesti opintorahan tasoa nostamalla ja tekemällä siihen vuosittain indeksitarkistukset.

Selvitetään ja pannaan toimeen keinot, joilla korkeakouluopiskelijoiden terveydenhoitomaksun perimistä voidaan sujuvoittaa opiskelijoiden näkökulmasta. Tavoitteena on, ettei niitä tarvitsisi periä jälkikäteen.