Vahvistamme julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyttä

Julkisen talouden kestävyys on tärkeää. Siihen liittyvät ongelmat ovat luonteeltaan pitkän aikavälin kysymyksiä, joiden ratkaisut edellyttävät suunnitelmallisuutta ja aikaa. Toimiin on kuitenkin tartuttava heti ensi vaalikaudella. Ongelmaa ei voi ratkaista kerralla, mutta sitä ei voi lykätä myöhempään. Muutoin ongelma vain pahenee muun muassa julkisen velan korkomenojen kumuloitumisen takia.

Toisaalta myös kestävyysvajeen korjaamisessa on huomioitava sekä suhdannekehitys että akuutit kriisit ja niiden vaikutus talouteen. Liian mekaaniset tavoitteet julkisen talouden tasapainosta johtaisivat siihen, että heikko suhdannekehitys lisäisi painetta julkisen talouden sopeuttamiseen ja toisaalta noususuhdanteessa jopa lisättäisiin menoja perusteetta. Esimerkiksi leikkaukset taantumassa helposti syventävät ongelmia. Taantumassa tarvitaan päinvastoin finanssipoliittista elvytystä, eli menolisäyksiä tai veronkevennyksiä, jotka tukevat talouden elpymistä ja hillitsevät kriisien haitallisia vaikutuksia. Suhdanteiden tasaamisesta on merkittäviä hyötyjä, koska sen avulla vähennetään työttömyyttä. Työttömyyden vähentäminen on ihmisten välittömän hyvinvoinnin kannalta tärkeää, lisäksi sillä on myös pitkän aikavälin hyötyjä taloudelle, koska pitkittyessään suhdanneluontoinen työttömyys voi johtaa pysyvään syrjäytymiseen työmarkkinoilta. Sen sijaan huonosti toteutettu lyhyen aikavälin sopeutus voi heikentää kestävän taloudenpidon edellytyksiä pitkällä aikavälillä.

Tosiasia on, että Suomen pitkällä aikavälillä ennakoidut verotulot eivät näytä riittävän kattamaan julkisia menoja. Tähän ongelmaan on puututtava määrätietoisesti, useamman vaalikauden ohjelmalla.

Julkisen talouden ennusteissa kestävyysongelmien taustalla on erityisesti demografinen muutos eli väestön ikääntyminen ja alhainen syntyvyys. Väestön vanhetessa ikäsidonnaiset menot kasvavat. Samaan aikaan työikäiset ikäluokat supistuvat, jonka takia verotuotot eivät kasva totutussa tahdissa. Menojen kasvaessa tuloja nopeammin julkisen talouden kestävyys on uhattuna.

Demografinen muutos näkyy yhtä lailla siten, että etenkin hoito- ja hoivapalvelujen kasvavaan kysyntään on yhä vaikeampi vastata. Rahoituksen riittävyyden ohella pulmana on osaavan työvoiman riittävyys. Tilanne vaikeutuu 2030-luvulle saakka.

Demografinen muutos on tärkeä, muttei ainut tekijä, joka aiheuttaa julkiseen talouteen riskejä. Esimerkiksi ympäristökriisi, ihmisten syrjäytyminen tai laskeva työkyky heikentävät myös talouden kehitystä. Siksi näihin ongelmiin puuttumisella voidaan myös vahvistaa julkista taloutta, vaikka talousennusteissa tällaisten tekijöiden vaikutuksia on toistaiseksi voitu arvioida suppeammin.

Kriisit vaikuttavat velkaantumiseen

Julkista taloutta arvioitaessa on tärkeä erotella pitkän aikavälin näkymät suhdanteiden tai kriisien aiheuttamista tilapäisistä muutoksista. Viime vuosina poikkeuksellisten kriisien vastuullinen hoitaminen on edellyttänyt valtiolta ratkaisuja, jotka lyhyellä aikavälillä lisäävät velkaantumista. Koronakriisi, Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja energiakriisi ovat kaikki vaikuttaneet valtion budjettiin ja velkaantumiseen. Korkomenojen kautta vaikutus heijastuu myös tuleviin vuosiin. Toisaalta esimerkiksi koronakriisin vaikutukset Suomen talouteen olivat suhteellisen pienet muihin länsimaihin verrattuna.

On myös hyvä huomata, että poikkeuksellisista kriiseistä huolimatta velkaantumisasteen kasvu on tällä vaalikaudella jäänyt selvästi pienemmäksi kuin finanssikriisissä ja 90-luvun lamassa. Samoin työllisyys on ennätyksellisen korkealla ja työttömyys varsin matalalla.

Ennusteista poiketen Suomen velka suhteutettuna bruttokansantuotteeseen laski vuonna 2021 ja lasku näyttää jatkuvan. Tuoreimmissa ennusteissa vertailukelpoinen velkasuhde on vuoden 2022 lopussa noin 10 prosenttiyksikköä alempi kuin vielä kesällä 2020 arvioitiin.

Suomen tulee olla jatkossakin sitoutunut EU:n yhteisiin sääntöihin ja vaatia niiden noudattamista myös muilta. Sääntöjä, joita kukaan ei noudata, ei ole järkevää ylläpitää ja siksi EU:n sisäinen keskustelu talous- ja velkasäännöistä on kannatettavaa. Kun yhteisistä säännöistä on sovittu, on niihin myös sitouduttava.