SDP:n Tytti Tuppuraisen vappupuhe Oulussa 1.5.

Muutokset puhuttaessa mahdollisia

Vappupuhe 1.5.2022, Oulu

Hyvät toverit, rakkaat ystävät,

jälleen kerran vietämme yhdessä työväen suurta juhlaa, vappua. Perinteisesti vappupäivänä marssimme rauhan puolesta. Työväenliike on koko yli satavuotisen historiansa ajan ollut rauhan liike. Tänä vappuna tuo perintö tuntuu erityisen merkitykselliseltä. Juuri nyt työväenliikkeen tehtävä on luoda toivoa. Tehtävämme on muistuttaa, että rauhan maailma on mahdollinen.

Tämä on ollut työväenliikkeen sanoma jo yli sadan vuoden ajan.

Rauhanaatteen eteen olemme tehneet työtä koko itsenäisen Suomen historian ajan – ja kauemminkin. Tämän tavoitteen puolesta teemme myös tänään työtä.

Emme ole rauhantyössämme naiiveja, hyväuskoisia. Me näemme, että Eurooppaa ja maailmaa on ravistellut turvallisuusympäristön muutos, joka vaikuttaa myös Suomeen. Venäjä on hylännyt kansainväliset sopimukset ja käytöstavat ja hyökännyt itsenäisen Ukrainan valtion kimppuun raa’alla tavalla.

Tätä ei voi eikä pidä hyväksyä. Tuomitsemme painavasti Venäjän toimet ja pidämme huolen, että Suomi toimii aktiivisesti yhdessä kumppaniensa kanssa Ukrainan tukemiseksi ja sotaa pakenevien auttamiseksi. Toimimme nopeasti, vaikuttavasti ja yhtenäisesti muiden EU-maiden kanssa.

Olemme nähneet, että itsenäiselle ja vapaalle Suomelle paras turva on yhteistyö, kuuluminen vapaiden kansojen ja valtioiden yhteisöön. Suomi on vahvasti länteen sitoutunut maa, joka kuuluu Euroopan unioniin ja sen yhteisvaluutta euroon.

Tänä keväänä joudumme pohtimaan huolellisesti myös sitä, onko meidän syytä turvata maamme tulevaisuutta ja koko Euroopan vakautta liittymällä puolustusliitto Natoon. Eduskunta käy parhaillaan useissa valiokunnissa keskustelua turvallisuusympäristön muutoksesta kuullen Suomen parhaita asiantuntijoita. Arviointityö tehdään huolellisesti, muttei viivytellen.

SDP tulee muodostamaan kantansa ylimääräisessä puoluevaltuuston kokouksessa toukokuussa yhdessä SDP:n eduskuntaryhmän kanssa, kun parlamentaarinen prosessi on riittävästi edennyt ja päätöksenteon edellytykset täyttyvät. Kannanmuodostuksemme tapahtuu samaa tahtia eduskunnan prosessin ja valtionjohdon kanssa.

Naton perustamisessa 1949 aloitteellisia ja aktiivisia olivat eurooppalaiset sosiaalidemokraatit. Järjestön perustajat tukivat niitä arvoja, joita puolustamme. Myös nykyinen pääsihteeri on norjalainen sosiaalidemokraatti Jens Stoltenberg. Emme kuitenkaan tee päätöstä myönteisten mielikuvien tai tunnelmien vuoksi. Päätöksen perusteena on Suomen turvallisuus ja Euroopan vakaus.

Euroopan turvallisuustilanteen muututtua olemme hallituksessa ja myös puolueessa entisestään vauhdittaneet tapaamistahtia kansainvälisten kollegoidemme kanssa. Suomen ja suomalaisten asiaa ajetaan väsymättä niin kotimantereella kuin kauempana, itse osallistun esimerkiksi Yhdysvalloissa Washingtonissa järjestettävään johtajatapaamiseen turvallisuusteemoista.

Kuluneena vuotena olen pääministeri Sanna Marinin kanssa tavannut niin Ranskan ja Saksan johtoa kuin Kanadan pääministeri Justin Trudeaun. Suomi ei ole muuttuvassa maailmassa minkäänmoinen lastu lainehilla, vaan aktiivinen, omalla äänellään puhuva maa, jonka näkemykset kiinnostavat maailmalla.

Hyvät toverit, hyvät ystävät,

vappu on työn ja työntekijöiden juhla.

Kuluneen vuoden aikana olemme tehneet Sanna Marinin hallituksessa lujasti töitä pohjoisen Suomen, työn ja hyvinvoinnin puolesta. Tätä työtä on tehty niin kotimaan kamaralla kuin kansainvälisesti.

Suomen työllisyys nousi vuoden alussa ennätystasolle ja Suomi on haluttu investointikohde monenlaisille yrityksille. Pohjoisessa Suomessa on erityistä potentiaalia. Tästä olemme nähneet myös esimerkkejä:

Teräsyhtiö SSAB on tehnyt suuntaa antavan päätöksen nopeuttaa pohjoismaisen terästuotannon uudistamista hiilivapaaksi jopa 15 vuodella. Tämä uutinen on tervetullut niin Raaheen kuin koko Suomeen.

Siirtymä fossiilivapaan teräksen tuotantoon SSAB:n Raahen tehtaalla on merkittävä ilmastoteko, sillä nykyisellään tehdas tuottaa noin 7 prosenttia kaikista Suomen hiilidioksidipäästöistä ja viidesosan päästökauppasektorin päästöistä. Huippuosaamisen turvin siirtymä hiilivapaaseen terästeollisuuteen voidaan toteuttaa työpaikat turvaten.

Stora Enso selvittää Oulussa toisen paperikoneen muuttamista kartonkituotantoon. Toteutuessaan muutos toisi mittavat investoinnit ja jopa 200 uutta työpaikkaa.

Raidekaluston kunnossapitoyhtiö VR FleetCare on kertonut keskittävänsä jatkossa kalustoprojektiensa toteuttamisen Ouluun. Keskeistä ratkaisuun päätymisessä oli mm. Oulun sijainti ja osaava työvoima.

Suomen sisällä Pohjois-Pohjanmaalla tehdään myös merkittävää työtä tuulivoiman eteen. Pohjois-Pohjanmaa on ottamassa johtoaseman Suomen vihreässä siirtymässä.

Pohjoinen Suomi nähdään viriilinä, viksuna ja vetovoimaisena alueena, jonne kannattaa panostaa. Tätä sanomaa on ilo viedä eteenpäin kansainvälisissä tapaamisissa. Hyvällä työvoimapolitiikalla sekä satsaamalla osaamiseen, koulutukseen ja tukipalveluihin voimme auttaa ihmisiä työllistymään ja yrityksiä kasvamaan ja varmistamaan osaavan työvoiman.

Hyvät toverit,

työ Marinin hallituksessa ei ole ollut pelkkää maailman myllerrysten ja koronakriisin hoitamista, vaikka tästäkin työstä olemme yhdessä selviytyneet kansainvälisten vertailujen näkökulmasta varsin mallikkaasti. Aikaansaadut uudistukset ovat lopulta merkittävin perintö, jonka jätämme maamme tuleville polville.

Kuluneella hallituskaudella olemme palauttaneet jokaiselle lapselle subjektiivisen oikeuden kokoaikaiseen varhaiskasvatukseen. Olemme pienentäneet varhaiskasvatuksen ryhmäkokoja ja alentaneet varhaiskasvatusmaksuja.

Olemme tukeneet koulutusta, sivistystä ja tutkimusta. Koulutuksen kunnianpalautus on yksi tärkeimmistä tehtävistämme tällä hallituskaudella. Opetusministeri Li Andersson on tehnyt tällä saralla tärkeää työtä yhteisten tavoitteidemme toteuttamiseksi.

Kevään kehysriihessä päätimme vakiinnuttaa määräaikaiseksi tarkoitetut tulevaisuusinvestoinnit ammatillisen koulutuksen perusrahoitukseen. Niiden tarkoituksena on erityisesti turvata ammatillisten koulutuksen opettajien sekä opetuksen ja ohjauksen tukitoimiin tehdyt panostukset. Pysyvää rahaa on päätetty jakaa 50 miljoonaa euroa vuosittain 2023–2026.

Oikeus työhön kuuluu jokaiselle ja tulevaisuuden Suomessa jokaisen panos myös tarvitaan. Siksi päätös osatyökykyisten työllistämisen tukemiseksi perustetusta Työkanava Oy:stä on paitsi välttämätön teko koko Suomen työpotentiaalin tavoittamiseksi, myös arvostuksen osoitus työntekijälle: sinua tarvitaan. Sinun antamasi työpanos on arvokas.

Toverit,

Sanna Marinin hallituksessa olemme kuluvan hallituskauden aikana tehneet paljon tavallisen ihmisen arkea helpottavia päätöksiä.

Olemme korottaneet pienimpiä eläkkeitä, toteuttaneet oppivelvollisuuden laajentamisen ja maksuttoman toisen asteen, eli lukion ja ammatillisen koulutuksen, tehneet sukupuolten välistä tasa-arvoa kodeissa lisäävän ja naisten asemaa työelämässä tukevan perhevapaauudistuksen, suitsineet harmaata taloutta, tuoneet hoitajamitoituksen lakiin ja toteuttaneet sote-uudistuksen. Nämä vain muutamia tekoja mainitakseni.

Paljon on jo tehty, mutta työtä riittää silti yhä tehtäväksi. Hallitus antaa vielä tänä vuonna eduskunnalle esityksen seitsemän päivän hoitotakuusta. Hoitotakuu parantaa perustason sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuutta ja nopeuttaa hoitoon pääsyä etenkin kiireettömissä tilanteissa.

Koronakriisin aikana on syntynyt paljon hoito- ja hoivavelkaa, jonka purkaminen on seuraavien vuosien aikana tärkeimpiä tehtäviämme. Meillä on sukupolvi lapsia, nuoria ja nuoria aikuisia, joiden elämää on viimeisten vuosien ajan määrittänyt koronapandemian aiheuttama epävarmuus ja jotka nyt lukevat niin somesta kuin aikuisten kasvoilta uudenlaiset huolet.

Nyt on pidettävä huoli siitä, ettei epävarmuus muodostu näiden nuorten ihmisten sukupolvikokemukseksi. Meidän on varmistettava, että nämä nuoret saavat elämässään riittävästi tukea ja rohkaisua – ja apua silloin, kun sitä tarvitaan.

Hyvät ystävät,

marssimme vappuna tulevaisuuden vuoksi. Piknikeille kokoontuvat opiskelijat haalareissaan ovat iloinen näky, joka koronan vaikeimpina aikoina on puuttunut katukuvasta. Olen iloinen, että nuoremme voivat jälleen kokoontua ja juhlistaa vappua yhdessä.

Vaikka päällämme on yhä epävarmuuden pilviä, on meidän nuortemme voitava elää tavallista nuorten elämää. Heidän on voitava luottaa siihen, että vaikeinakin hetkinä yhteiskunta kantaa ja tulevaisuus on täynnä mahdollisuuksia. Nuorillamme on oikeus elää ja kasvaa turvassa, luottaen tulevaan, sillä heidän rohkeudellaan ja luottamuksellaan rakennetaan huomisen Suomi.

Vaikka maailmassa on ollut viime vuosina monenlaisia ennalta arvaamatonta huolta, ei pitkäaikainen huolemme, ilmastonmuutos, ole hävinnyt minnekään. Se on yhä olemassa ja meidän on yhä jatkettava määrätietoisia toimia sen hillitsemiseksi.

Toteankin, meidän on vastattava ilmastonmuutokseen rohkeasti. Yksi keskeinen teko on irrottautua riippuvuudesta fossiilienergiaan. Sattumalta tämä on samalla myös toimi, jolla Eurooppa vapautuu öljyä ja kaasua tuottavien maiden painostuksesta.

Vihreässä siirtymässä Pohjois-Pohjanmaa on oivaltanut, ettei kyse ole ongelmasta, vaan maakunta on valinnut olla rohkeasti osa ratkaisua. Se on oikea päätös. Niille, jotka kysyvät miksi näin, vastaan: siksi, että se, joka on viitoittamassa suuntaa, määrää muutoksen tahdin. Se, joka on rohkeasti kehityksen eturintamassa, ei jauhaudu jälkijoukon jalkoihin.

EU:n vihreä siirtymä tarjoaa alueemme osaajille niin kotimaassa kuin maailmalla monia mahdollisuuksia, jotka meidän on syytä tarkoin hyödyntää. Elpymisvälineeseen liittyvä Suomen kestävän kasvun ohjelma on merkittävä mahdollisuus Suomen talouden ja kilpailukyvyn vahvistamiseksi, joka on syytä käyttää täysimääräisesti.

Rakkaat ystävät,

takanamme on pitkä ja raskas kausi. Maailmanlaajuinen koronapandemia on tuntunut jokaisen meistä arjessa ja elämässä. Pitkän rauhanajan jälkeen Euroopassa on sota.

Kotimaassa tämän hetken suuri kysymys on, kuinka saamme ratkaistua terveydenhoidon, varhaiskasvatuksen, opetuksen ja muiden tärkeiden julkisten palveluiden tulevaisuuden siten että työntekijöiden asema on säällinen ja palveluiden taso turvattu.

Uskon, että avainasemassa tässä kysymyksessä on arvostus. Se rakentuu tilinauhan, työrauhan ja arvonannon kokonaisuudesta. Lopulta kaikessa, niin työsopimusneuvotteluissa, maailmanpolitiikassa kuin ihmisten välisessä kanssakäymisessä on kyse luottamuksesta.

Luottamus on suomalaisen yhteiskunnan suurin vahvuus. Kriisien keskellä Suomi ja suomalaiset ovat osoittaneet merkittävää yksituumaisuutta. Olemme yhdessä pärjänneet pientä kansakuntaamme koetelleista koronavuosista ja nyt olemme varsin yksituumaisia keskusteltaessa tulevaisuuden turvallisuuspoliittisista ratkaisuista. On hienoa, että voimme vaikeina hetkinä puhaltaa yhteen hiileen.

Yhtä hienoa on, että suomalaisessa yhteiskunnassa on sijaa monenlaiselle keskustelulle ja mielipiteille. Toisin kuin tietyt autoritaariseen ajatteluun taipuvaiset tahot toivoisivat, meidän on pidettävä tiukasti kiinni oikeusvaltioperiaatteesta ja yhteiskuntamme moniäänisyydestä. Meidän on varmistettava, että Suomessa on vapaa tiedonvälitys, riippumaton media ja hyvät kansalaisoikeudet.

Tätä avoimuuden yhteiskuntaa meidän on puolustettava myös vaikeina aikoina. Juuri moniäänisyys synnyttää yhteiskuntaan vahvuutta eli resilienssiä.

Hyvä, avoin ja rehellinen keskustelu vie tilaa salaliittoteorioilta ja populismilta. Asiallisen keskustelukulttuurin vaaliminen puolestaan ohjaa pois vihapuheesta. Sillä avoin kansalaiskeskustelu ja moniäänisyys ei ole rasismin ja vihapuheen synonyymi, vaan sen vastakohta. Sananvapaus ei ylety kattamaan toisen vahingoittamista ja rikollista toimintaa – sille on pantava rajat.

Hyvät toverit, aloitin puheeni vaatimuksella rauhan maailmasta. Mikä onkaan sen edellytys?

Kansainvälinen yhteistyö on työväenaatteen ytimessä ja sen tuoma lisäarvo on tunnistettu myös tässä ajassa. Sosialidemokraattinen liike on syntymästään saakka ollut kansainvälinen liike ja tällä tiellä me myös jatkamme.

Tämä aika kysyy meiltä valmiutta paitsi kansainväliseen yhteistyöhön, myös terveeseen patriotismiin, isänmaallisuuteen. Erotuksena nationalismiin – joka on viholliskuvien rakentamiseen perustuvaa vaarallista kansallismielisyyttä – patriotismi on myönteistä isänmaallisuutta. Se auttaa meitä tuntemaan omat juuremme ja lähtökohtamme ja antaa oikeita eväitä kohdata muita.

On oikein olla isänmaallinen. Juhlimme itsenäisyyttä, kunnioitamme siniristilippua, laulamme Maamme-laulua. Tässä ajassa viisas ja edistyksellinen poliittinen liike valjastaa nyt isänmaallisuuden kansainvälisen yhteistyön käyttövoimaksi. Ja toisinpäin, kansainvälinen yhteistyö laitetaan toimimaan isänmaan ja kansan parhaaksi.

Yli sata vuotta sitten työväenliike oli ratkaisevassa asemassa maamme itsenäistymisessä. Vuonna 1917 sosiaalidemokraatti Oskari Tokoi lausui eduskunnassa ensimmäisenä ääneen ajatuksen maamme itsenäisyydestä vuoden 1917 puhuessaan huhtikuun 20. päivä:

”Suomen kansa on aikojen kuluessa kehittynyt ja kypsynyt itsenäiseksi kansaksi, täysin itsenäiseksi määräämään omasta oikeudestansa, omista asioistansa ja omista suunnistansa.”

Itsenäistymisvuonna 1917 työväenliike otti ohjat käsiinsä, ja Oskari Tokoin johdolla laadittiin Suomen eduskunnalle kaiken valtiollisen vallan ottava valtalaki.

Työväenliike on alusta alkaen ymmärtänyt patriotismin ja globalismin yhteiselon, me olemme luoneet liiton isänmaallisuuden ja kansainvälisyyden kesken. Olemme rakentaneet sellaista kansainvälistä yhteistyötä ja työnjakoa, joka toimii kaikkien, ei vain harvojen parhaaksi.

Aloitetta emme voi jättää oikeistolle, sillä sen politiikan seurauksena eriarvoisuus kasvaa. Meille on nyt historiallinen tilaus nousta selkeästi kansainväliseksi uudistusliikkeeksi.

Hyvät ystävät,

haluan päättää puheeni kohottamalla kulttuurin lippua. Kuten kenties moni kuulijoista tietää, olen oululaisen kaupunginorkesterin viulistin tytär. Musiikilla ja kulttuurilla on erityinen paikka sydämessäni.

Kulttuurin voima ja vaikutus ovat vertaansa vailla. Taide antaa kokijalleen siivet ja tuo lohtua vaikeina aikoina. Taide on inspiraatio ja innoittaja. Kulttuurissa lepää ja uusintuu kansakunnan sielu.

Oululainen ja pohjoispohjalainen kulttuurikenttä on virkeä ja monipuolinen. Meillä on uskallusta ja rohkeutta heittäytyä poikkeuksellisella tavalla. Meillä ovat kuin kotonaan niin kulttuurimaailman megatähdet kuin underground-taiteilijat. Uskallamme myös ennakkoluulottomasti sekoittaa taiteen eri lajeja – tästä loistavana esimerkkinä toimii tälläkin lavalla usein kisattu Ilmakitaran MM –kilpailu.

Tietäen millaisella innolla ja palolla kulttuuria alueellamme tehdään, olin tavattoman iloinen, kun viime vuonna saimme päätöksen siitä, että vuonna 2026 Oulu on Euroopan kulttuuripääkaupunki. Päätös on paitsi tunnustus alueemme kulttuurin tekijöille, myös poikkeuksellinen mahdollisuus viedä osaamistamme kansainvälisille kentille ja luoda uusia kumppanuuksia.

Kulttuurin voimaa ei voi yliarvioida. Sillä on valta luoda mielikuvia, rakentaa siltoja ja avata silmiämme näkemään erilaisuutta ymmärryksen silmin.

Kulttuurilla on valta yhdistää ja rakentaa toivoa myös vaikeina aikoina. Juuri tänään, tällä lavalla, ei ole osuvampaa päätöstä tälle puheelle kuin ilmakitaristien motto: Make air, not war. Rauhan maailma on mahdollinen.

Hyvää vappua, rakkaat ystävät!