SDP:n eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuoro välikysymyskeskustelussa sote-uudistuksesta

Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuoro 1.6.2021
Välikysymyskeskustelu sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksesta

Kansanedustaja Aki Lindén

Muutokset puhuttaessa mahdollisia

 

Arvoisa puhemies,

miksi teemme soteuudistuksen?

Emme hallinnon takia, vaan asiakkaiden ja potilaiden paremman palvelun ja hoidon takia.

Voimme saada neurologian erikoislääkärin konsultoimaan vanhusten laitoshoitoon. Se olisi merkittävä laadullinen parannus. Päihdehuollossa kuntoutusjakson pituus perustuisi asiakkaan tarpeeseen eikä kunnan sen hetkiseen rahatilanteeseen. Kehitysvammaiset saisivat osaamiskeskuksissa yliopistosairaaloista tuekseen monipuolisesti eri erikoisalojen huippuosaamista.

Lastenlääkäri ottaisi vastaan terveyskeskuksessa. Tekisimme lastensuojelutyötä tiimissä, jossa on mukana yli kuntarajojen parhaat asiantuntijat. Erikoishammaslääkärit työskentelisivät koko hyvinvointialueella, eivätkä vain yhdessä kunnassa. Mielenterveystiimi korkeinta asiantuntijatukea myöten palvelisi välittömästi kriisin hetkellä.

Kyse on hienosti sanottuna integraatiosta.

Se on maailmanlaajuisesti johtava periaate sekä terveydenhuollon kehittämisessä että laajemmin sosiaali- ja terveydenhuollossa. On vahva näyttö siitä, että yhdistämällä erikoispalvelut ja peruspalvelut saamme paitsi paremmat palvelut myös kustannustehokkaamman järjestelmän.

Voimme myös hyvinvointialueen kokonaistehostamisella saada kohdennettua terveyskeskusten lääkärien vastaanottotoimintaan sen vajaan 1 % rahoituksesta, eli noin 150 miljoonaa euroa, joka tarvitaan, jotta voimme toteuttaa koko Suomessa jonottoman perusterveydenhuollon. Nythän se ei ole kunnissa toteutunut.

Tämä uudistus on myös mittava byrokratian poistamisen uudistus. 294 kunnasta poistuu valtava määrä hallinnollista työtä, yli 150 kuntayhtymää tai vastaavaa poistuu, esimerkiksi sairaanhoitopiirit ja erityishuoltopiirit ja kaikkien näiden työläs keskinäinen byrokratia.

Arvoisa puhemies,

meillä on Suomessa 22 pelastuslaitosta ja 20 keskussairaalaa, joista viisi on yliopistollista sairaalaa. Nämä huolehtivat 24 tuntia vuorokaudessa siitä, että pysymme elossa ja terveinä.

Nämä ovat julkisia palveluita. Kolmannen ja yksityisen sektorin palvelut täydentävät niitä. En ole koskaan kuullut sellaista kritiikkiä, että pelastuslaitosten tai keskussairaaloiden tulisi olla yksityisiä ollakseen taloudellisempia tai laadultaan parempia.

Nämä palvelut ovat maakunnallisia. Tulevaisuudessa näiden elintärkeiden julkisten palveluiden päättäjät valitaan suorilla vaaleilla. Tämä lisää demokratiaa.

Nykyisen palvelujärjestelmän ongelmat ovat niissä palveluissa, joista kunnat huolehtivat yksin. Lääkärille tai hammaslääkärille pääsy, vanhustenhuolto, lastensuojelu ja perheiden auttaminen toimivat joissakin kunnissa tyydyttävästi, joissakin jopa hyvin, mutta aivan liian monessa kunnassa palvelut ovat riittämättömät tai heikot. Tämä on vakava puute perusoikeuksien toteutumisessa. Missään muussa kehittyneessä valtiossa ei sellainen peruspalvelu kuin yleislääkärin vastaanotolle pääsy ole asuinkunnan rahoituksesta tai osaamisesta riippuvaista.

Emme hyväksyisi, että diabeteksen lääkekorvaukset päätettäisiin kunnissa, koska se johtaisi vakavaan eriarvoisuuteen. Diabeteksen hoidosta ja hoitotarvikkeista kuitenkin päätetään kunnissa – ja eriarvoisuus on vakavaa.

Vapaaehtoiset sote-kuntayhtymät ovat toiminnallisesti mallina nyt tehtävälle uudistukselle. Niiden yhteinen väestöpohja on kuitenkin jäänyt alle viidennekseen maamme koko väestöstä.

Nyt meillä on ensimmäistä kertaa käsillä uudistusehdotus, joka on läpäissyt perustuslakivaliokunnan arvioinnin ja näköala toteuttamiseen on realistinen.

Kokoomus katsoo 12 hallitusvuoden jälkeen tätä oppositiosta. Se lieneekin päällimmäinen syy siihen raivoisaan hyökkäykseen, jonka Kokoomus on nyt käynnistänyt tätä uudistusta vastaan. Toinen, olennainen syy on, että tämä uudistus ei avaa julkista rahoitusta vapaasti terveysbisneksen käyttöön.

Arvoisa puhemies,

tämä välikysymys on asiasisällöltään heikoin koskaan näkemäni. Löysin siitä 45 virheellistä väitettä tai väärää tulkintaa. Siis todellakin 45! Niihin palataan useasti tänään.

Välikysymyksessä jää epäselväksi, onko sen laatijoiden mielestä rahaa varattu sote-palveluihin liikaa vai liian vähän, onko kuntaa laajempi väestöpohja hyvä vai huono asia, ja tuleeko verovaroilla rahoitetun yksityisen terveysliiketoiminnan olla säänneltyä vai rajoittamatonta.

Sanon lopuksi lyhyesti rahoituksesta.

Siitä on esitetty eniten virheellisiä väittämiä ja tulkintoja. Jokaisen hyvinvointialueen rahoitus lisääntyy, sekä kokonaisuudessaan että asukasta kohti laskettuna. Tämä on kiistaton tosiasia. Käyn myöhemmässä keskustelussa yksityiskohtaisesti läpi tämän rahoituksen. Siihen vaikuttaa usea tekijä, merkittävimmin väestömäärän muutos

Puheet henkilöstön irtisanomisista esimerkiksi Uudellamaalla ovat puhdasta pelottelua. Sellaista ei tapahdu. Pikemminkin henkilöstöä tullaan tarvitsemaan paljon lisää. Se onkin tulevaisuuden suurin haaste, suurempi kuin raha.

Arvoisa puhemies,

virheellisiin väitteisiin perustuva välikysymys on päättäväisesti hylättävä ja sote-uudistus vietävä maaliin. Näin voimme rakentaa turvallisen ja taloudellisesti kestävän tulevaisuuden ja parantaa ihmisten hyvinvointia.