Karlsson ja Kvarnström huolissaan oikeudenkäyntien toteutumisesta ruotsin kielellä
Ruotsinkielisten kielelliset oikeudet eivät toteudu Suomessa yhdenvertaisesti. Hallituksen kielikertomuksen mukaan ruotsin käyttö oikeudenkäyntikielenä on vähentynyt merkittävästi, ja vain 1,4 prosenttia käräjäoikeuksien rikosasioista käsiteltiin ruotsiksi vuonna 2021, vaikka ruotsinkielisiä on yli viisi prosenttia väestöstä. Lisäksi selvitykset kertovat puutteista ruotsinkielisten palveluiden saatavuudessa sekä siitä, että osa ihmisistä vaihtaa oikeusprosessin kielen suomeksi, vaikka oma kielitaito ei siihen riittäisi.
Sosialidemokraattien kansanedustajat Anette Karlsson ja Johan Kvarnström jättivät keskiviikkona 20.5. hallitukselle kirjallisen kysymyksen ruotsinkielisten palveluiden turvaamisesta oikeuslaitoksessa, poliisissa ja pelastustoimessa.
Kansanedustajien mukaan kyse ei ole yksittäisistä ongelmista vaan kehityksestä, joka näkyy koko viranomaiskentässä.
– On vakavaa, jos ihmiset joutuvat käytännössä luopumaan oikeudestaan käyttää äidinkieltään oikeusprosessissa, koska palvelua ei ole saatavilla. Kielellisten oikeuksien pitää toteutua myös käytännössä, ei vain teoriassa, Anette Karlsson sanoo.
Kirjallisessa kysymyksessä nostetaan esiin myös poliisin ja pelastusalan henkilöstöpula sekä ruotsinkielisen koulutuksen riittämättömyys. Kansanedustajien mukaan erityisen huolestuttavaa on, että viranomaisprosessin kieli voi käytännössä määräytyä sen perusteella, osaako paikalla oleva viranomainen ruotsia.
– Jos rikosprosessi käynnistyy alun perin väärällä kielellä, sillä voi olla vaikutuksia koko prosessin ajan. Jokaisella pitää olla mahdollisuus käyttää omaa kieltään silloin, kun kyse on oikeusturvasta tai turvallisuudesta, Johan Kvarnström sanoo.
Karlsson ja Kvarnström muistuttavat, että ongelmat eivät rajoitu vain tuomioistuimiin.
– Ruotsinkielisen henkilöstön puute näkyy myös poliisissa, hätäkeskuksissa ja pelastustoimessa. Tilanne on erityisen haastava kaksikielisillä alueilla, joissa palveluiden pitäisi toimia aidosti molemmilla kansalliskielillä, Karlsson ja Kvarnström toteavat.
Kirjallisessa kysymyksessä hallitukselta tiedustellaan muun muassa, miten se aikoo vahvistaa ruotsinkielisen henkilöstön koulutus- ja rekrytointipolkuja sekä turvata ruotsinkielisen pelastuskoulutuksen pitkäjänteisen rahoituksen Helsingissä. Lisäksi kysymyksessä nostetaan esiin käräjäoikeusreformin negatiiviset vaikutukset ruotsinkielisiin palveluihin Itä-Uudellamaalla.
Kyse on myös Suomen kaksikielisyyden uskottavuudesta.
– Suomessa kielelliset oikeudet ovat perusoikeuksia. Siksi niiden toteutuminen ei voi riippua siitä, missä päin maata ihminen asuu tai sattuuko paikalla olemaan ruotsia osaavaa henkilöstöä, Karlsson ja Kvarnström sanovat.
Eduskunta käsittelee torstaina 21.5. hallituksen kertomusta kielilainsäädännön soveltamisesta ja kielellisten oikeuksien toteutumisesta Suomessa.
