Sote-valiokunnan oppositio: Ministeri Partasen mukaan kotihoidon tuen Norjan malli ei koske suomalaisia – hallituksen esityksen vastaisesti puhunut ministeri Partanen on selityksen velkaa sote-valiokunnalle

Hallituksen esityksessä todetaan, että kolmen vuoden asumisaikaa koskeva edellytys koskisi yhtä lailla Suomen ja ulkomaan kansalaisia. EU- ja ETA-maissa sekä Sveitsissä kertyneet asumisjaksot voidaan tietyin ehdoin lukea mukaan, mutta tämä ei tarkoita sitä, että Suomen kansalaiset olisivat sääntelyn ulkopuolella. 

– Ihmettelin ministeri Partasen vastausta eduskunnalle budjetin esittelyssä. Näyttää siltä, ettei ministeri Partanen edes tiennyt, että EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevat suomalaiset eivät välttämättä saisi enää kotihoidontukea. Lisäksi kotihoidontuen joustavuus vietäisi myös suomalaisilta, toteaa kansanedustaja Suna Kymäläinen (sd.).

Partanen sanoi ensimmäisessä puheenvuorossaan, että ”muutos ei koske Suomen kansalaisia”. Myöhemmin ministeri tarkensi kantaansa toteamalla, että pääsääntöisesti myöskään Suomen ja EU-maiden kansalaisia muutos ei koskisi ja että kyse olisi korkeintaan pienestä marginaaliryhmästä.

– Ministerin puheet eivät vastaa hallituksen omaa esitystä. Tässä ei ole kyse siitä, mitä ministeri haluaisi lain tarkoittavan, vaan siitä, mitä hallituksen esityksessä todetaan. Esityksessä ei ole Suomen kansalaisille mitään yleistä poikkeusta, kansanedustaja Aino-Kaisa Pekonen (vas.) sanoo.

– On erikoista, että ministeri sanoo eduskunnassa, ettei malli koske suomalaisia, vaikka hallituksen esityksessä itsessään todetaan muuta. Suomalainen perhe ei muutu ulkomaalaiseksi siksi, että se on asunut osan elämästään ulkomailla, kansanedustaja Bella Forsgrén (vihr.) painottaa.

Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että suomalainen perhe, joka on asunut pitkään EU- ja ETA-alueella ja palaa Suomeen pienen lapsen kanssa, voi kuulua kolmen vuoden asumisaikavaatimuksen piiriin. Ratkaisevaa ei ole henkilön kansalaisuus ja suomen kielen taito vaan hyväksiluettava asumisaika.

– Tämä koskee myös ulkosuomalaisia, jotka palaavat Suomeen. Perhe voi olla suomalainen, vanhemmat voivat olla suomalaisia ja lapsi voi olla suomalainen, mutta pitkän ulkomailla asumisen jälkeen kotihoidon tukea ei välttämättä silti saa ennen kuin kolmen vuoden ehto täyttyy. Tällä voi olla vaikutusta myös siihen, kuinka helppoa ja houkuttelevaa Suomeen on palata, kansanedustaja Bella Forsgrén kertoo.

Norjan mallissa on toinenkin ongelma, mikä koskee myös Suomessa aina asuneita perheitä. Tämänkin ministeri Partanen sivuutti eduskunnalle vastatessaan.

Hallituksen esitys muuttaisi samalla sitä, kenelle kotihoidon tukea voidaan maksaa. Jatkossa tuen saajan pitäisi itse olla lapsen pääasiallinen hoitaja. Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi tilanteessa, jossa vanhempi käy pääosin töissä ja lapsi on päivisin isovanhemman hoidossa, perhe ei voisi enää saada kotihoidon tukea samalla tavalla kuin nykyisin.

– Tässä on erittäin konkreettinen muutos lapsiperheiden arkeen. Vanhempi voi käydä töissä ja isovanhempi hoitaa lasta kotona, mutta hallituksen esitys vie tältä järjestelyltä nykyisen kotihoidon tuen. Silloin kyse ei ole enää vain niin sanotusta Norjan mallista tai maahanmuutosta, vaan suomalaisista perheistä ja heidän arjestaan, kansanedustaja Hanna-Leena Mattila (kesk.) sanoo.

Hallituksen esityksen mukaan vuoden 2024 lopussa kotihoidon tukea maksettiin 920 lapsesta, joiden oli ilmoitettu olevan muun henkilön kuin lapsen vanhemman tai muun huoltajan hoidossa. Kotihoidontuen Norjan mallin johdosta on puolestaan arvioitu 1050 lapsen menevän päiväkotiin kotihoidontuen rajoituksen takia. 

Esityksen vaikutukset ulottuvat paljon laajemmalle kuin vain niihin maahanmuuttajaperheisiin, joihin kolmen vuoden asumisaikavaatimus kohdistuu. Hallituksen esityksen omat vaikutusarviot paljastavat, että kotihoidontuen Norjan mallilla on isot vaikutukset suomalaisiin, joiden kotihoidontukea rajoitetaan lähes yhtä paljon kuin maahanmuuttajien osilta, sanoo kansanedustaja Suna Kymäläinen.

– Isovanhemmat ovat monessa perheessä tärkeä osa lastenhoidon järjestämistä. Hallitus on nyt tekemässä uudistusta, joka heikentää juuri tätä joustavuutta. Se on konkreettinen heikennys myös sellaisille Suomessa pitkään tai koko ikänsä asuneille perheille, joita kolmen vuoden asumisaikavaatimus ei koske, kansanedustaja Hanna-Leena Mattila korostaa.

Hallituksen esityksen mukaan tällaisessa tilanteessa perhe voisi joissain tapauksissa hakea yksityisen hoidon tukea. Se ei kuitenkaan vastaa nykyisen kotihoidon tuen joustavuutta. 

– Hallitus tarjoaa tähän vaihtoehdoksi lisää byrokratiaa. Jos isovanhempi hoitaa lasta, perheen pitäisi käytännössä siirtyä toisen tukijärjestelmän piiriin, tehdä sopimuksia ja toimittaa selvityksiä. Perheiden arkea pitäisi helpottaa, ei tehdä yksinkertaisesta lastenhoitojärjestelystä hallinnollisesti raskaampaa, kansanedustaja Hanna Laine-Nousimaa (sd.) sanoo.

– Hallituksen pitää pystyä kertomaan avoimesti, keihin tämä uudistus vaikuttaa. Hallituksen vaikutusarviointeja on syystäkin kritisoitu niiden puutteellisuudesta ja riittämättömyydestä. Perheillä on oikeus tietää, miten heidän arkeansa ollaan muuttamassa, sote-valiokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Krista Kiuru (sd.) toteaa.

– Ei ole hyväksyttävää, että ministeri antaa eduskunnassa kuvan, ettei muutos koskisi suomalaisia tai koskisi hyvin rajatusti, kun samaan aikaan hallituksen omassa esityksessä todetaan, että se koskee myös Suomen kansalaisia tietyiltä osin. Ennen kotihoidontuen Norjan mallin hyväksymistä tulee kuulla, kumman kannan mukaan hallituksen esitystä tulee tulkita. Olemme olleet tähän asti ministeriön virkamiesten ja hallituksen esityksen antamien tietojen varassa. Ministeri Partanen tulee kutsua valiokuntaamme kuultavaksi, jotta selviää, miksi hänellä on eri käsitys kotihoidontuen Norjan mallin vaikutuksista kuin muilla, perustelee kansanedustaja Aino-Kaisa Pekonen.