Sosiaali- ja terveysvaliokunnan sd-edustajat: Hallitus torppasi jälleen vanhusteknologialain perustuslaillisen arvioinnin

– Eduskunnan tehtävänä on varmistaa, että säädettävät lait ovat perustuslain mukaisia ja että ihmisten perusoikeudet toteutuvat kaikissa tilanteissa. Nyt tämä valvonta näyttää kuitenkin pettävän. Leikkauslaki aiotaan runtata läpi, eikä hallituspuolueet halua viedä esitystä perustuslakivaliokuntaan, jotta se saataisi lopulta läpi eduskunnassa, sanoo sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Krista Kiuru.

Leikkauslaki saapui eduskunnan käsittelyyn jo yli vuosi sitten viime syksynä, mutta se oli niin huonosti ja puutteellisesti valmisteltu, ettei perustuslakivaliokunta hyväksynyt esitystä. Vasta kun esitys oli ollut perustuslakivaliokunnan käsittelyssä toistamiseen, hallitus päätyi lopulta esityksen uudelleen valmisteluun kesällä ja täydentävän esityksen antamiseen. Vaikka alkuperäinen esitys oli ollut perustuslakivaliokunnan arvioitavana, syksyllä hallituspuolueet päättivät, että eduskuntaan saapunutta täydentävää esitystä ei tarvitse arvioida ollenkaan perustuslakivaliokunnassa. Hallitus torppasikin asian lähettämisen perustuslakivaliokuntaan myös eduskunnan täysistunnossa 2. lokakuuta.

– Eduskunnan perustuslaillinen valvonta on ajautunut vakavaan ongelmaan. Hallituksen vanhusteknologiaesityksen käsittelyssä on syntynyt tilanne, jossa keskeisiä perustuslaillisia kysymyksiä on edelleen ratkaisematta, mutta hallituspuolueet eivät halua saattaa esitystä perustuslakivaliokunnan arvioitavaksi, jotta 51 miljoonan euron säästö voidaan toteuttaa, toteaa kansanedustaja Aki Lindén.

Useat sosiaali- ja terveysvaliokunnan kuulemat valtiosääntöoikeuden asiantuntijat ovat nostaneet esiin tarpeen saattaa täydentäväkin lakiesitys perustuslakivaliokunnan arvioitavaksi. Eilen sosiaali- ja terveysvaliokunnassa hallituspuolueet kuitenkin varmistivat äänin 9–8 äänestämällä, että täydentävän esityksen perustuslaillisuutta ei arvioida edelleenkään perustuslakivaliokunnassa.

– Eduskunnan työjärjestys edellyttää, että jos lakiehdotuksen perustuslaillisuudesta on epäilystä, valiokunnan tulee saattaa asia perustuslakivaliokunnan arvioitavaksi. Sitä ennen valiokunnan tulee kuitenkin pyytää asian selvittämiseksi lausuntoja. Valtiosääntöoikeuden asiantuntijoiden lausunnot ovat nyt olemassa. Jos epäily perustuslaillisuudesta syntyy niiden pohjalta, tällöin sote-valiokunnan tulee saattaa asia perustuslakivaliokunnan arvioitavaksi. Sosiaali- ja terveysvaliokunta ja sen jäsenet eivät voi hoitaa eivätkä saa päättää perustuslakivaliokunnalle kuuluvista asioista eduskunnan työjärjestyksen mukaan, jatkaa Lindén.

Vanhuspalveluiden leikkauslain käsittelyyn on syntynyt vakava uskottavuusongelma. Kun perustuslailliset kysymykset ovat varmistamatta, on perusteltua kysyä, miksi asian etenemisellä on niin kiire.

– Perustuslakivaliokunnan tehtävä on varmistaa, että lainsäädäntö kestää perustuslaillisen tarkastelun. Jos esitykseen liittyy näin merkittäviä avoimia kysymyksiä, ne on selvitettävä ennen lain hyväksymistä. Perusoikeuksien toteutumista ei voi ratkaista pelkällä enemmistöpäätöksellä. Kyse on ikäihmisten itsemääräämisoikeudesta ja perusoikeuksista. Hallituspuolueiden piittaamattomuus on käsittämätöntä, kun valtiosääntöoikeuden asiantuntijat ovat vaatineet esityksen viemistä perustuslakivaliokuntaan. Myös vanhusten on voitava luottaa siihen, että heidän oikeutensa turvataan ja heitä koskevat lait arvioidaan perustuslain näkökulmasta, kansanedustaja Hanna Laine-Nousimaa painottaa.

– Tämä on väärä suunta suomalaisille vanhuspalveluille. Teknologia voi tukea hoitoa, mutta se ei saa korvata ihmisen antamaa hoivaa silloin, kun sitä tarvitaan. Hoitajien ammattitaitoa ja ikäihmisten oikeuksia pitäisi vahvistaa, ei rakentaa järjestelmää, jossa vanhuspalveluista irtisanotaan hoitajat ja otetaan kamerat käyttöön. Tällainen 800 hoitajan vaihtaminen teknologiaan ja palkkarahojen leikkaaminen hyvinvointialueilta kertoo siitä, millaista hoivaa on tämän hallituksen toimesta tarjolla, kansanedustaja Ville Merinen korostaa.

– Kyse on siitä, ovatko sääntelyn lähtökohdat ja ihmisten perusoikeuksien turvaaminen asianmukaisella tasolla. On käsittämätöntä, että hallituspuolueet saavat toimia oikeusvaltiossa näin. Eduskunnan on kyettävä luottamaan omaan perustuslailliseen valvontajärjestelmäänsä. Jos esitykseen liittyy merkittäviä avoimia perustuslaillisia kysymyksiä, ja sen sisältö on muuttunut aiemmasta, asian lähettäminen perustuslakivaliokunnan arvioitavaksi on ainoa kestävä ratkaisu. Kyllä eduskunnan on sitouduttava sen itse tekemään työjärjestykseen, kansanedustaja Kim Berg linjaa.

– Perustuslainmukaisuus ei saa olla poliittisen tarkoituksenmukaisuuden kysymys. Ihmisten perusoikeuksista ei voida tinkiä siksi, että hallituksen esitys ja sen mukana tulevat leikkaukset halutaan saada nopeasti eteenpäin. Ikäihmisten oikeuksien on mentävä säästötavoitteiden eteenpäin runnomisen edelle, kansanedustaja Suna Kymäläinen päättää.