SDP:n Viitala: Mikä on Vasemmistoliiton linja saatavuusharkintaan?
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela kertoi SAK:n vaalipaneelissa kannattavansa ulkomaisen työvoiman saatavuusharkintaa. Vuosi sitten hän esitti siitä luopumista. SDP:n kansanedustaja Juha Viitala kysyy, vaihtuuko Vasemmistoliiton kanta asiaan puheenjohtajan fiiliksen mukaan.
Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan varajäsen Juha Viitala ihmettelee Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskelan ristiriitaisia puheita EU- ja ETA-maiden ulkopuolisen työvoiman tarveharkinnan poistamisesta tai säilyttämisestä.
– Hesarin haastattelussa Koskela sanoi, että saatavuusharkinta voitaisiin tietyin ehdoin poistaa. Nyt SAK:n vaalipaneelissa hän oli päinvastaista mieltä. Mikä Vasemmistoliiton linja asiaan on, vai vaihtuuko se sen mukaan, mitä yleisöä halutaan puhutella, Viitala kysyy.
Vasemmistoliiton verkkosivuilla julkaistussa siirtolaispoliittisessaohjelmassa vuodelta 2020 saatavuusharkintaa arvostellaan tehottomaksi. Vasemmistoliiton tavoiteohjelmassa oli vuosina 2022–2025 kirjaus saatavuusharkinnan säilyttämisestä. Uusimmassa tavoiteohjelmassa todetaan, että saatavuusharkintaa pitää ”tarkastella” osana työehtojen ja työperäisen hyväksikäytön kokonaisuutta. Ammattiyhdistysliikkeessä pitkään muun muassa työsuojeluvaltuutettuna toiminut Viitala ihmettelee tilanteen sekavuutta.
– Saatavuusharkinnan kautta nimenomaan ehkäistään työehtojen polkemista, eikä sen poisto ole todellakaan mikään työperäisen hyväksikäytön torjunnan toimenpide. SDP:lle on yksiselitteinen asia, että saatavuusharkinta säilytetään. Vasemmistoliiton on nyt linjattava selkeästi kannattavatko vai vastustavatko he saatavuusharkinnan poistoa. Tämä ei voi olla asia, jonka puheenjohtaja päättää vaalipaneelissa tai haastattelussa fiilispohjalta, Viitala sanoo.
Viitala muistuttaa, että SDP:n poliittisessa ohjelmassa saatavuusharkinnan säilyttäminen on kirjattu selkeästi. Kanta perustuu Ruotsista saatuihin kokemuksiin.
– Ruotsin oikeistohallitus poisti vuonna 2008 EU- ja ETA-alueen ulkopuolisen työvoiman saatavuusharkinnan ainoana OECD-maana. Saatavuusharkinnan poisto on heikentänyt maan kykyä hallita työperäistä maahanmuuttoa. Harmaa talous ja muutväärinkäytökset ovat lisääntyneet. Ruotsalaisen palkansaajakeskusjärjestön LO:n mukaan saatavuusharkinnasta luopuminen toi mukanaan lieveilmiöitä, kuten pimeiden työlupien kaupittelua, Viitala päättää.