SDP:n Pia Hiltunen: Pisa-tulokset vaativat puuttumista oppimisen juurisyihin
Tuoreet PISA-tulokset osoittavat, että suomalaisnuorten osaamisen suunta on edelleen huolestuttava. SDP:n kansanedustaja, sivistysvaliokunnan jäsen ja luokanopettaja Pia Hiltunen peräänkuuluttaa konkreettisia toimia perustaitojen ja oppimisen edellytysten vahvistamiseksi.
– Jos nuori ei ymmärrä lukemaansa, hänen on vaikea ymmärtää myöskään matematiikan tehtävää, työohjetta tai yhteiskunnallista tekstiä. Myös kyky yrittää uudelleen silloin, kun tehtävä tuntuu vaikealta, on taito, jota tarvitaan koko elämän ajan. On aidosti huolestuttavaa, että samaan aikaan kun perustaidot heikkenevät, suomalaisnuorten sinnikkyys on kansainvälisessä vertailussa hyvin matalalla, Hiltunen sanoo.
Suomalaisten 15-vuotiaiden lukutaidon tulos on nyt koko PISA-historian matalin. Heikkoja lukijoita on jo yli neljännes oppilaista ja pojista noin joka kolmas. Suomalaisnuoret arvioivat myös sinnikkyytensä heikoimmaksi kaikista tutkimukseen osallistuneista maista ja alueista.
– Opettajana ajattelen, että nyt on palattava perusasioihin: laadukkaisiin oppimateriaaleihin, riittävään harjoitteluun, ja siihen, että tukea tarvitseva lapsi todella saa apua. Oppimisprosessi ei ole muuttunut. Lukemaan oppii lukemalla ja keskittymäänkin taitoja harjoittelemalla. Läksyjä on vaikea tehdä, jos kotona ei ole tehtäväkirjoja ja oppimateriaaleja, josta harjoitella, Hiltunen muistuttaa.
Myös opettajankoulutuksen on Hiltusen mukaan vastattava nykyistä paremmin koulujen muuttuneeseen arkeen.
– Erilaisten oppijoiden ja tuen tarpeiden määrä kasvaa, ja sen pitää näkyä myös opettajankoulutuksessa. Jokaisella opettajalla tulisi olla vähintään 25 opintopistettä erityispedagogiikan opintoja, jotta erilaiset oppijat voidaan kohdata paremmin arjessa. Samalla ryhmäkokojen on oltava sellaisia, että opettajalla on oikeasti mahdollisuus tukea oppilaita ja antaa laadukasta opetusta myös taitavimmille oppilaille.
PISA-tulokset osoittavat myös, että lasten lähtökohdilla on edelleen vahva yhteys osaamiseen. Luonnontieteissä ylimmän ja alimman sosioekonomisen neljänneksen välinen osaamisero oli 78 pistettä. Maahanmuuttotaustaisten oppilaiden osaaminen jäi kantaväestöä heikommaksi, ja raportin mukaan eroihin kytkeytyy myös perheiden sosioekonominen asema.
– Lapsiperheköyhyydellä on hintansa myös oppimistuloksissa. Lapsi ei voi valita perheensä toimeentuloa, eikä sen pidä ratkaista hänen mahdollisuuksiaan oppia. Koulun tehtävä on myös tasata lasten erilaisia lähtökohtia ja antaa mahdollisuudet menestyä elämässä. Se onnistuu vain, jos oppimateriaaleista, riittävästä tuesta ja kohtuullisista ryhmäkoista pidetään kiinni puuttuen myös alueelliseen eriytymiseen. Myös kodin ja koulun vahva yhteistyö sekä perusasioista kuten liikunnasta, levosta ja ravinnosta huolehtiminen vaikuttaa väistämättä oppimiseen, Hiltunen sanoo.
Tuloksissa on myös vahvuuksia, joiden varaan voidaan rakentaa. Luonnontieteissä suomalaisnuorten tulos oli edelleen selvästi OECD-maiden keskiarvon yläpuolella. Myös matematiikassa Suomi pysyi OECD-keskiarvon yläpuolella, vaikka osaamisen lasku jatkui.
– Meillä on edelleen vahva koulutusjärjestelmä ja paljon osaamista, jonka varaan rakentaa. Nyt täytyy pitää kiinni vahvuuksista ja samalla korjata ne perusasiat, joissa suunta on ollut liian pitkään väärä, Hiltunen päättää.
