SDP:n Paula Werning: Pelastusvalmiutta ei saa romuttaa 47 000 euron säästöjen vuoksi
Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen suunnitelmat irtisanoa jopa kuuden sopimuspalokunnan sopimukset ja vaarantaa viiden tytärpalokunnan toiminta herättävät vakavaa huolta kansanedustaja ja Suomen Sopimuspalokuntien Liiton puheenjohtaja Paula Werningissä (sd.).
Werning pitää käsittämättömänä, että alueella ollaan valmiita heikentämään pelastusvalmiutta näin merkittävästi tavoiteltujen säästöjen ollessa vain noin 47 000 euroa.
”On vaikea ymmärtää, miten näin pienillä säästöillä ollaan valmiita vaarantamaan kokonaisen alueen pelastusvalmiutta. Itä-Uudellamaalla sijaitsevat Kilpilahden teollisuusalue ja Loviisan ydinvoimala. Kyse on valtakunnallisesti merkittävistä riskikohteista, joiden turvallisuudesta huolehtiminen edellyttää riittävää ja toimivaa pelastusvalmiutta,” Werning toteaa.
Itä-Uudellamaalla toimii tällä hetkellä 23 sopimuspalokuntaa ja noin 500 sopimuspelastajaa. Vielä vuonna 2004 alueella oli 52 sopimuspalokuntaa. Nyt jo valmiiksi merkittävästi supistunutta verkostoa uhataan karsia jälleen yli neljänneksellä.
Koko sopimuspalokuntaverkoston vuosikustannukset ovat noin 300 000 euroa eli vain 1,4 prosenttia pelastustoimen kokonaiskuluista. Kuuden palokunnan sopimusten irtisanomisella tavoitellaan noin 47 000 euron säästöjä.
”Sopimuspalokunnat eivät ole pelkkä kuluerä budjetissa. Ne ovat osa Suomen turvallisuuden kivijalkaa. Niiden takana on satoja koulutettuja ja sitoutuneita ihmisiä, jotka ovat valmiita lähtemään hälytykselle ja auttamaan silloin, kun apua tarvitaan. Tätä osaamista, yhteisöllisyyttä ja toimintakykyä ei rakenneta uudelleen hetkessä, jos se kerran menetetään,” Werning painottaa.
Erityisen huolestuttavana Werning pitää sitä, että alueen omassa palvelutasovalmistelussa todetaan suuronnettomuustilanteissa tarvittavan pelastuskomppanian nopean muodostamisen olevan käytännössä mahdollista vain sopimuspalokuntien henkilöstön avulla.
”Tämä on erittäin vakava viesti. Jos alue itse tunnistaa tarvitsevansa sopimuspalokuntien henkilöstöä suuronnettomuustilanteissa, miten samaan aikaan voidaan suunnitella niiden toiminnan alasajoa? Pelastusvalmiuden pitää olla olemassa ennen kuin sitä tarvitaan. Emme voi rakentaa turvallisuutta sen varaan, ettei mitään vakavaa koskaan tapahdu,” Werning sanoo.
Werning muistuttaa, että talouden tasapainottaminen on tärkeää, mutta säästöpäätöksissä on arvioitava myös niiden todelliset vaikutukset.
”En vastusta säästöjen etsimistä. Mutta säästöjen pitää olla järkeviä ja niiden vaikutukset pitää arvioida kokonaisuutena. Ennen kuin yhtäkään sopimuspalokunnan sopimusta irtisanotaan, on pystyttävä osoittamaan, miten menetetty toimintakyky korvataan, miten avunsaanti turvataan ja syntyykö päätöksellä todellisuudessa taloudellista hyötyä,” Werning sanoo.
”47 000 euroa on hyvin pieni summa verrattuna siihen vastuuseen, jota pelastustoimella on ihmisten hengestä, omaisuudesta ja koko alueen turvallisuudesta. Kun sopimuspalokunnan toiminta kerran loppuu, sitä ei välttämättä saada enää takaisin. Pelastusvalmiutta ei pidä purkaa lyhytnäköisten säästöjen vuoksi. Väärässä paikassa säästäminen voi tulla lopulta todella kalliiksi,” Werning päättää.
Paula Werning (sd.) Kansanedustaja Suomen Sopimuspalokuntien Liiton puheenjohtaja.