SDP:n Paula Werning: Datakeskuksia tarvitaan sujuvaan arkeen – kasvun hyödyn pitää jäädä Suomeen
Kansanedustaja Paula Werning (sd.) pitää datakeskuksista käytävää keskustelua tarpeellisena, mutta muistuttaa, että niiden tarve syntyy ennen kaikkea ihmisten ja yhteiskunnan jatkuvasti kasvavasta digitaalisten palveluiden käytöstä.
– Datakeskuksista puhutaan helposti suurina halleina ja sähkönkuluttajina. Samalla unohtuu, miksi niitä tarvitaan. Kun maksamme laskun verkkopankissa, varaamme lääkäriajan, hoidamme Kela- tai veroasioita, käytämme sähköpostia, ostamme junalipun tai käytämme some- ja suoratoistopalveluita, tietoa pitää käsitellä ja tallentaa jossakin. Datakeskukset ovat siis osa meidän jokaisen tavallista arkea, Werning sanoo.
Werningin mukaan datatalouden ja tekoälyn kasvu tarjoaa Suomelle merkittävän mahdollisuuden. Suomella on hyvät edellytykset houkutella datakeskusinvestointeja, mutta kilpailu investoinneista on kovaa.
– Jos datakeskuksia rakennetaan joka tapauksessa ja niihin investoidaan suuria summia, Suomen kannattaa olla tässä kehityksessä mukana. Meidän ei pidä jäädä katsomaan sivusta, kun tulevaisuuden investoinneista ja työpaikoista päätetään.
Werning kuitenkin painottaa, ettei datakeskusinvestoinnin onnistumista pidä mitata vain investoinnin euromäärällä tai rakennettujen hallien määrällä.
– Todellinen onnistuminen mitataan siinä, mitä investoinneista jää Suomeen. Syntyykö työpaikkoja? Saavatko suomalaiset yritykset töitä? Syntyykö ympärille uutta yritystoimintaa? Koulutammeko Suomessa tulevaisuuden osaajat? Ja jääkö investoinneista verotuloja yhteiskunnalle?
Kouvola on Werningin mukaan hyvä esimerkki siitä, millaisia mahdollisuuksia datatalous voi avata eri puolille Suomea.
– Kouvolassa datakeskuksiin ja datatalouteen liittyvät suunnitelmat ovat iso mahdollisuus. Mutta pelkkä suuri halli kaupungin laidalla ei vielä riitä. Tavoitteena pitää olla kokonaisuus, jonka ympärille syntyy työtä, yrityksiä, koulutusta ja uutta osaamista.
Samalla datakeskusten sähkönkulutuksesta, sähköverkon kapasiteetista, ympäristövaikutuksista ja yhteiskunnan kustannuksista pitää Werningin mukaan keskustella avoimesti.
– Datakeskuksia ei pidä rakentaa millä hinnalla hyvänsä, eikä tavallisista suomalaisista pidä tehdä investointien maksumiehiä. Jokaisen hankkeen kohdalla pitää pystyä osoittamaan, että hyödyt ovat kustannuksia suuremmat.
Werningin mukaan keskustelua ei siksi kannata typistää siihen, ollaanko datakeskusten puolesta vai niitä vastaan.
– Digitaalinen arki, datatalous ja tekoäly tarvitsevat datakeskuksia. Kysymys kuuluu, pystymmekö Suomessa muuttamaan tämän kehityksen työksi, osaamiseksi ja kasvuksi. Siinä meidän kannattaa olla rohkeasti mukana, Werning sanoo.
