SDP:n Lauri Lyly: Kokoomuksen epäinhimillinen leikkauslinja jatkuu
Kokoomus julkaisi tällä viikolla tulevan hallituskauden leikkauslistansa. Se aikoo jatkaa nykyisen hallituksen leikkauskaavalla kautta linjan. Kokoomuksen uudistettu leikkausmoukari rapauttaisi jälleen laajasti hyvinvointivaltion palveluita ja leikkaisi eläkkeistä sekä turvasta, sanoo SDP:n kansanedustaja Lauri Lyly.
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan varapuheenjohtaja puhui lauantaina 3.10. Härmässä. Poliittisessa tilannekatsauksessa hän nosti esiin kokoomuksen leikkauslistan epäinhimillisyyden.
– Kokoomus on valmis jatkamaan samaa leikkauslinja kuin tälläkin kaudella. Tavallisten ihmisten ja heikompiosaisten osalta leikkauspolitiikka jatkuisi, mutta vielä pahempana kuin mitä jo tällä kaudella on tehty. Hyvin toimeentulevien verohelpotukset maksatettaisiin jälleen kerran tavallisten suomalaisten ja etenkin kaikkien köyhimpien ihmisten palveluja ja turvaa heikentämällä, painottaa Lyly.
Lyly nosti lauantaisessa puheessaan esille myös järkyttäviin lukemiin kasvaneen työttömyyden ja hallituksen toimettomuuden sen taltuttamisessa. Hän korosti erityisesti pitkäaikaistyöttömyyden kasvun pysäyttämiseen toimia.
– Todellinen työttömyys on tällä hetkellä todella korkea, työttömiä työnhakijoita on noin 329 000. Työttömyys on kasvanut koko hallituskauden ajan. Elokuussa 2026 työttömiä oli yli 18 000 enemmän vuoden takaiseen verrattuna. Hallitus on unohtanut erityisesti pitkäaikaistyöttömät. Heidän työllistämisensä eteen ei ole tehty käytännössä mitään aktivointitoimia, totesi Lyly.
– Hallituksella on ollut 3,5 vuotta aikaa puuttua työttömyyden juurisyihin, mutta tämä ei istu oikeiston agendaan. Työttömyyden ja varsinkin pitkittyneen työttömyyden takana on osaamisen puutetta tulevaisuuden tarpeisiin nähden, työnhakijan ja työpaikan kohtaanto-ongelmaa sekä työttömien työnhakijoiden työkyvyn tarpeet, sanoi Lyly.
Tulevaisuuden työllistämiseen Lyly esitti jälleen tärkeän keinon, jolla työllisyyspalvelut pystyisivät jälleen keskittymään perustyöhönsä eli työllisyyden edistämiseen ja työttömyyden ehkäisemiseen.
– Nykyisistä työllisyyspalveluista on tullut monin paikoin sosiaalitoimistoja ja tämä ei ole oikein. Työttömille työnhakijoille tulee jatkossa järjestää paremmin työkyvyn ja terveydentilan tarkastuksia. Työkykyiset tulisi nykyisen kaltaisesti olla kuntien vastuulla ja työkyvyttömät hyvinvointialueiden, Kelan ja valtion vastuulla. Jos kuntoutuksen jälkeenkään paluu työmarkkinoille ei ole mahdollista, niin viime kädessä työttömiä työnhakijoita tulee ohjata työkyvyttömyyseläkkeelle. Ei ole millään lailla inhimillistä roikuttaa ihmisiä työttöminä työnhakijoina, kun heillä ei ole työllistymisen mahdollisuutta, sanoo Lyly.
– Tällä työnjaon muutoksella vastattaisiin kuntien isoon haasteeseen työttömyysturvan ns. sakkomaksuista. Sakkomaksuista yli 80 prosenttia kohdistuu yli 400 päivää työttöminä olleisiin. Kuntien työllisyyden hoitoon saataisiin rahoitusta lisää, kun se nyt menee hukkaan sakkomaksuissa, ilman että kunnat pystyvät täysimääräisesti auttamaan työttömiä työnhakijoita työllistymään, päättää Lyly.
