SDP:n itäisen Suomen kansanedustajat: EU:lta uusia mahdollisuuksia Itä-Suomen tukemiseen – hallituksen tartuttava niihin
Euroopan parlamentti esittää itäisille raja-alueille lisää EU-rahoitusta vuosien 2028–2034 rahoituskaudella. SDP:n itäisen Suomen kansanedustajien Niina Malmin, Seppo Eskelisen ja Anna-Kristiina Mikkosen mukaan Suomen on varmistettava, että uudet rahoitusmahdollisuudet näkyvät itäisessä Suomessa investointeina, työpaikkoina ja alueen elinvoimana. He vaativat hallitukselta aktiivista vaikuttamista ja suoran tukirahoituksen ajamista lainarahoituksen rinnalle.
”Itäinen Suomi ei tarvitse enää uusia lupauksia vaan konkreettisia tekoja. Venäjän-kaupan tyrehtyminen ja itärajan sulkeutuminen ovat heikentäneet työllisyyttä ja yritysten toimintaedellytyksiä. Ihmisillä pitää olla mahdollisuus työhön ja uskoa tulevaisuuteen myös itäisissä maakunnissa. Siihen eivät riitä kauniit puheet tai pelkkä lainarahan tarjoaminen”, Malm sanoo.
Euroopan parlamentti hyväksyi torstaina 22. lokakuuta päätöslauselman, jossa se esittää itäisille raja-alueille erityistä lisärahoitusta EU:n vuosien 2028–2034 budjetissa. Parlamentti ehdottaa, että jopa kymmenen prosenttia asiaankuuluvien EU-rahoitusvälineiden määrärahoista kohdennettaisiin näille alueille. Tietyissä turvallisuuden ja kriittisen infrastruktuurin kannalta keskeisissä hankkeissa EU:n rahoitusosuus voisi nousta jopa 95 tai 100 prosenttiin.
Päätöslauselma vahvistaa mahdollisuuksia hakea tukea Venäjän hyökkäyssodan ja rajayhteistyön päättymisen aiheuttamien taloudellisten menetysten lieventämiseen. Rahoitus ei kuitenkaan ole vielä varmistunut, vaan ratkaisut tehdään tulevissa EU:n budjettineuvotteluissa.
Tarjottimella oleva EU:n päätöslauselma raja-alueiden tuen osalta on nykyisen hallituksen varmistettava tulevissa EU:n budjettineuvotteluissa. Tulevan hallituksen tehtävä on rakentaa kansallinen sopu rahojen kohdentamisesta.
Tarvitsemme suoraa tukirahoitusta, jolla investoinnit saadaan liikkeelle ja vahvistetaan itäisen Suomen kasvua ja elinkeinoelämää. Suomen hallituksen on nyt tekevä kaikkensa, että parlamentin esittämät mahdollisuudet toteutuvat myös käytännössä”, Eskelinen toteaa.
Itäisen Suomen elinvoima edellyttää myös toimivia liikenneyhteyksiä ja investointeja infrastruktuuriin. Niillä on merkitystä yritysten kilpailukyvylle, matkailulle, ihmisten arjelle ja huoltovarmuudelle. EU:n tulevan rahoituskauden ratkaisuilla voidaan vaikuttaa alueen kehitykseen pitkälle 2030-luvulle.
”Itäisen Suomen saavutettavuudesta ja tulevaisuudesta on pidettävä huolta. Toimivat liikenneyhteydet ja investoinnit luovat edellytyksiä yritystoiminnalle, työpaikoille ja matkailulle. Samalla ne vahvistavat huoltovarmuutta ja turvallisuutta. Suomen on puolustettava itäisten maakuntien asemaa EU:n rahoitusneuvotteluissa niin, ettei alueiden poikkeuksellinen tilanne jää muiden tavoitteiden varjoon” sanoo Mikkonen.
SDP:n kansanedustajien mukaan seuraavan hallituksen on tunnistettava itäisten raja-alueiden erityistarpeet keskeiseksi tavoitteeksi EU:n vuosien 2028–2034 rahoituskaudella. Tavoitteena on varmistaa, että eurooppalainen tuki muuttuu konkreettisiksi investoinneiksi, uusiksi työpaikoiksi ja itäisen Suomen elinvoiman vahvistumiseksi.
