SDP:n Filatov: Työttömyys ei hoidu itsestään – työvoimapulaan pitää varautua jo nyt
Suomessa on tällä hetkellä paljon työvoimaa tarjolla, mutta tilanne voi kääntyä hyvinkin nopeasti voimakkaaksi työvoimapulaksi. Väestön ikääntyminen, teknologinen muutos ja osaamisen vanheneminen haastavat työmarkkinoita samaan aikaan, kun erityisesti nuorten ja pitkäaikaistyöttömien työllistymiseen tarvitaan lisää toimia, varapuhemies, kansanedustaja Tarja Filatov sanoi Sisä-Suomen elinvoimakeskuksen Työvoimabarometrin alueellisessa ennakointitilaisuudessa Hämeenlinnassa maanantaina 28.9.2026.
Filatovin mukaan työttömyys ei poistu itsestään, vaikka työpaikkoja syntyisi.
– Erityistä huomiota tarvitsevat nuorten työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys. Pitkä työttömyys rapauttaa osaamista ja työkykyä, ja nopeasti muuttuvassa maailmassa osaaminen myös vanhenee nopeasti.
Siksi tarvitaan jatkuvaa oppimista ja parempia mahdollisuuksia kouluttautua myös aikuisena.
– Aikuiskoulutustuki on lakkautettu eikä uutta mallia ole tullut tilalle. Tämä on huolestuttavaa, koska rakennemuutos ei odota.
Myös tekoäly muuttaa työelämää.
– Emme tiedä, mitä työpaikkoja tekoäly tuhoaa ja mitä se synnyttää. Mutta yhden asian tiedämme: se muuttaa työtehtäviä. Tarvitsemme sekä teknologista osaamista että kykyä ajatella kriittisesti, ratkaista ongelmia, tehdä yhteistyötä ja kohdata toinen ihminen.
Filatovin mukaan työvoiman riittävyys edellyttää myös työelämän muuttamista niin, että mahdollisimman moni voi osallistua työelämään mahdollisimman pitkään. Tämä tarkoittaa muun muassa nuorten nopeampaa työllistymistä, osatyökykyisten parempia mahdollisuuksia, työperäistä maahanmuuttoa ja ikääntyvien työntekijöiden työssä pysymistä silloin, kun he sitä itse haluavat.
– Työvoimapulaa ei ratkaista vain kouluttamalla lisää ihmisiä. Meidän pitää kysyä myös, millaisia työpaikkoja tarjoamme ja pystymmekö joustamaan ihmisten erilaisissa elämäntilanteissa.
Kanta-Hämeessä tarvitaan yhteinen tilannekuva
Filatov nostaa esiin myös alueellisen yhteistyön merkityksen. Kanta-Hämeessä on hänen mukaansa mahdollisuus yhdistää eri toimijoiden tieto tavalla, joka auttaa ennakoimaan työmarkkinoiden muutoksia.
– Yritykset näkevät markkinoiden muutoksen, oppilaitokset osaamis- ja koulutustarpeet, työllisyyspalvelut työnhakijoiden tilanteen, kunnat alueen elinvoiman ja hyvinvointialue henkilöstötarpeen. Työntekijät puolestaan tietävät, millaiseksi työelämä heidän näkökulmastaan muuttuu.
– Yksikään näistä näkökulmista ei yksin riitä. Yhdessä niistä voidaan rakentaa Kanta-Hämeelle paljon parempi kuva tulevasta.
Filatovin mukaan ennakoinnin pitää johtaa myös tekoihin.
– Kanta-Häme tarvitsee yhteisen pöydän, jossa ei vain ennakoida muutosta vaan myös päätetään, mitä sen perusteella tehdään. Jos tunnistamme osaamisvajeet ja työvoimatarpeet ajoissa, voimme toimia ennen kuin ongelmat kasvavat.
– Me emme pysty ennustamaan tulevaisuutta. Mutta voimme tehdä tulevaisuudesta vähemmän yllättävän. Voimme huomata muutoksen ajoissa. Voimme vahvistaa ihmisten osaamista ennen kuin osaamisvaje muuttuu työvoimapulaksi. Voimme auttaa ihmisiä takaisin työhön ennen kuin pitkä työttömyys muuttuu pysyväksi syrjäytymiseksi.
– Ennakointi ei siis ole tulevaisuuden ennustamista. Se on sitä, että tunnistamme vaihtoehdot ajoissa – ja päätämme yhdessä, mihin suuntaan haluamme kulkea.
