SDP:n Filatov: Järjestöleikkaukset voivat tulla Suomelle kalliiksi
Hallitus leikkaa järjestöjen rahoitusta samaan aikaan, kun niiden tarjoamaa matalan kynnyksen apua tarvitaan yhä enemmän. Varapuhemies Tarja Filatovin mukaan leikkaukset vähentävät ennaltaehkäisevää työtä, lisäävät painetta julkisiin palveluihin ja tulevat lopulta säästöjä kalliimmiksi.
Järjestöjen toiminta on jo supistunut ja henkilöstöä irtisanottu. Samaan aikaan hallitus korostaa ihmisiä kohtaavan työn merkitystä. Järjestöjen arviot kertovat kuitenkin karua kieltä: 80 prosenttia sote-järjestöistä arvioi joutuvansa lopettamaan jonkin toiminnon, 73 prosenttia vertaistukea tai ryhmätoimintaa ja 69 prosenttia neuvonta- ja ohjauspalveluja. Jopa 40 prosenttia pitää koko toimintansa loppumista mahdollisena tai todennäköisenä.
Filatovin mukaan kyse ei ole vain järjestöistä vaan siitä, kuka auttaa ihmisiä ennen kuin ongelmat edellyttävät raskaita julkisia palveluja.
Esimerkiksi hyvinvointialueiden sosiaalityöntekijöistä 96 prosenttia ohjaa ihmisiä järjestöjen palveluihin. Minne nämä ihmiset jatkossa ohjataan? Tyhjänkö päälle?
– Kun järjestöjen toiminta lakkaa, ongelmat eivät lakkaa. Ne voivat siirtyä myöhemmin julkisten palvelujen hoidettaviksi. Missä silloin on säästö, kysyy Filatov.
Järjestöjen merkitys ulottuu palvelujen lisäksi vapaaehtoistyöhön ja ihmisten äänen tuomiseen päätöksentekoon. Suomessa toimii yli 9 000 sosiaali- ja terveysalan järjestöä, joissa on noin 1,3 miljoonaa jäsentä ja noin puoli miljoonaa vapaaehtoista. Vapaaehtoistyön hyvinvointia lisäävän työn arvoksi on arvioitu lähes 3,2 miljardia euroa vuodessa.
Filatov muistuttaa, että vapaaehtoistyö tarvitsee tuekseen ammattilaisia, jotka kouluttavat ja koordinoivat vapaaehtoisia.
– Vapaaehtoinen ei ilmesty paikalle tyhjästä. Kun ammatillista tukea leikataan, myös vapaaehtoistyön edellytykset heikkenevät, painottaa Filatov.
Järjestöt tarjoavat apua muun muassa väkivallan uhreille, mielenterveysongelmista kärsiville, omaishoitajille, ikäihmisille ja perheille. Ne tarjoavat kriisipuhelimia, vertaistukea ja neuvontaa sekä tukevat työelämään pääsyä ja kotona selviytymistä.
Filatovin mukaan järjestöjen erityisosaamista, verkostoja ja luottamusta ei voida nopeasti korvata julkisilla palveluilla.
– Talousviisaus ei ole sitä, että leikataan sieltä, missä yksi euro tekee paljon hyvää. Järjestöiltä säästäminen voi olla lyhytnäköisintä säästämistä, Filatov sanoo.
Hänen mukaansa hallituksen puheiden ja tekojen välillä on ristiriita. Jos kohtaavaa työtä todella arvostetaan, sen pitää näkyä myös rahoituksessa.
– Järjestöjen alasajo heikentää ihmisten turvaa, yhteisöllisyyttä, ennaltaehkäisyä ja demokratiaa. Ennen kaikkea se voi tulla Suomelle kalliiksi.
Varapuhemies Tarja Filatov puhui lauantaina 5.9.2026 Haminassa haminalaisten työväenyhdistysten 120-vuotisjuhlassa.
