SDP:n Anna-Kristiina Mikkonen: Itä-Suomen elinvoima on turvallisuuskysymys
Etelä-Savolainen kansanedustaja Anna-Kristiina Mikkonen (sd.) vaatii, että Suomi puolustaa Itä- ja Pohjois-Suomen erityisasemaa EU:n tulevissa rahoitusneuvotteluissa. NSPA-rahoitus on Mikkosen mukaan Itä-Suomelle tärkeä kasvun, elinvoiman ja turvallisuuden väline – eikä alueelle tarkoitettuja rahoja pidä avata koko Suomen yhteiseen kilpailuun.
”Itä-Suomella ei ole varaa menettää meille tarkoitettua aluekehitysrahaa. Meillä on pitkät etäisyydet, harva asutus ja itärajan erityisolosuhteet. Nämä eivät ole poistuneet mihinkään. Päinvastoin, muuttunut turvallisuustilanne tekee Itä-Suomen elinvoimasta entistä tärkeämpää,” Mikkonen sanoo.
NSPA-rahoituksella on pohjoisten harvaan asuttujen alueiden erityisasemaan perustuva EU-rahoitus. Suomen erityisasema on tunnistettu jo EU-jäsenyyden yhteydessä ja EU:n perussopimuksissa.
”Tässä ei ole kyse mistään ylimääräisestä erityisedusta. Kyse on siitä, että EU:ssa on tunnistettu meidän alueidemme pysyvät erityisolosuhteet. Pitkät välimatkat, harva asutus ja kylmä ilmasto aiheuttavat pysyvää kilpailukykyhaittaa. Siksi myös ratkaisuja tarvitaan pitkäjänteisesti. Aluekehitysraha ei ole menoerä, vaan investointi,” Mikkonen painottaa.
Mikkosen mukaan EU:n aluekehitysrahoituksen merkitys näkyy Etelä-Savossa konkreettisesti yritysten investointeina, työpaikkoina, osaamisen kehittämisenä ja uusina hankkeina.
”Aluekehitysraha ei ole rahaa, joka vain jaetaan maakunnille. Sillä tehdään investointeja, kehitetään yrityksiä ja osaamista ja rakennetaan uutta kasvua. Alueiden kehityserojen kaventaminen ei ole talouskasvun vastakohta. Se on edellytys sille, että koko Suomen potentiaali saadaan käyttöön,” Mikkonen toteaa.
Mikkosen mukaan Etelä-Savon ja koko Itä-Suomen asema on muuttunut myös turvallisuusympäristön myötä.
”Suomen itäraja on samalla Euroopan unionin ja Naton itäraja. Elinvoimainen ja asuttu Itä-Suomi on myös turvallisuustekijä. Siksi aluekehityksestä ei voida ajatella niin, että se olisi jotain muuta politiikkaa kuin turvallisuuspolitiikkaa. Ne tukevat toisiaan. Turvallisuuteen tarvitaan investointeja, mutta aluekehitystä ei saa unohtaa,” Mikkonen sanoo.
Mikkonen pitää ongelmallisena sitä, että Suomelle kohdennettuja aluekehitysvaroja on jo siirretty uusiin, koko Suomen alueella kilpailtaviin käyttötarkoituksiin.
Viime vuonna Itä- ja Pohjois-Suomeen kohdennetuista EU-varoista siirrettiin noin 300 miljoonaa euroa kaksikäyttötuotteisiin ja sotilaalliseen liikkuvuuteen. Mikkosen mukaan kyse on tärkeistä investoinneista, mutta samalla on huolehdittava siitä, ettei aluekehityksen rahoituspohja heikkene.
”Turvallisuuteen tarvitaan investointeja, siitä ei ole epäilystä. Mutta samalla pitää huolehtia siitä, että Itä-Suomella on edelleen mahdollisuus rakentaa omaa elinvoimaansa. Ei voi olla niin, että meille kohdennettu raha siirtyy ensin muualle ja sen jälkeen meidän pitää kilpailla siitä takaisin koko Suomen kanssa,” Mikkonen toteaa.
Mikkonen pitää tärkeänä, että maakunnat ovat aidosti mukana myös tulevan EU-rahoituskauden suunnittelussa.
”Alueilla tiedetään parhaiten, missä meidän kasvun mahdollisuutemme ovat. Siksi maakuntien pitää päästä vaikuttamaan siihen, mihin niiden kehittämiseen tarkoitettua rahaa käytetään. Alueiden pitää olla kumppaneita, ei vain kuultavia,” Mikkonen kertoo.
Mikkosen mukaan tulevissa EU-neuvotteluissa Suomen on pidettävä kiinni Itä- ja Pohjois-Suomen erityisasemasta. Itä-Suomen tulevaisuutta ei voida rakentaa ilman investointeja. Me tarvitsemme kasvua, yritysten uudistumista, osaamista ja puhdasta siirtymää. Siksi NSPA-rahoitus on turvattava.
”Nyt Suomen pitää puolustaa sitä erityisasemaa, jonka olemme EU:ssa aikanaan neuvotelleet. Itä-Suomen elinvoimasta huolehtiminen on koko Suomen etu,” Mikkonen päättää.
Mikkonen puhui asiasta SDP:n eduskuntaryhmän kesäkokouksessa Oulussa torstaina.
