SDP:n Aki Lindén: Sote-alueiden toimintakulujen muutos merkittävästi julkisen keskustelun mielikuvia maltillisempaa

– Hallitus on toistuvasti korostanut, että sote-alueiden rahoitus on viime vuosina kasvanut useilla miljardeilla euroilla ja perustellut tällä väitettään siitä, että alueiden talousongelmat johtuisivat niiden kustannusten hallitsemattomasta kasvusta. Vaikka väite rahoituksen kasvusta pitää sinänsä paikkaansa, se ei sellaisenaan kerro sote-kulujen kehityksestä. Alueiden rahoitusjärjestelmään liittyvät jälkikäteistarkistukset ovat johtaneet siihen, että rahoituksen kasvu ja todelliset toimintakulut eivät ole edenneet samassa tahdissa, Lindén toteaa.

– Vuonna 2023 hyvinvointialueiden kulut ylittivät niiden tulot noin 1,5 miljardilla eurolla. Vuonna 2025 valtionrahoitusta korjattiin jälkikäteen rahoitusmallin mukaisesti. Tämän vuoksi valtionrahoituksen kasvu on ollut teknisistä syistä nopeampaa kuin toimintakulujen kasvu, Lindén toteaa.

– Näin keskustelussa sekoitetaan liian usein kaksi eri asiaa: alueiden toimintakulujen kasvu ja valtionrahoituksen kasvu. Alueiden toimintakulujen kasvun mediaani asukasta kohden on vuosina 2023–2026 ollut seitsemän prosenttia, eli alle 2,5 prosenttia vuodessa. Tätä voi pitää erittäin maltillisena tasona, mikä on myös vähemmän kuin palkankorotusten taso. Nämä luvut kertovat siis aivan toista tarinaa kuin hallitus, joka on toistuvasti puhunut alueiden neljän miljardin euron lisärahoituksesta, sanoo Lindén.

Lindénin mukaan hyvinvointialueiden taloutta arvioitaessa huomion tulee kohdistua siihen, ovatko palveluvelvoitteet ja rahoitus tasapainossa keskenään.

– Kyse on paitsi valtion budjetin suurimmasta menoerästä, ennen kaikkea kansalaisten tärkeimmistä palveluista: terveyskeskuksista, sairaaloista, ikääntyneiden hoidosta, lastensuojelusta ja mielenterveyspalveluista. Keskustelun tulee perustua faktoihin ja realistisiin arvioihin palvelutarpeesta ja kustannuskehityksestä, ei alueiden syyllistämiseen, Lindén päättää.