Hallintovaliokunnan sd-jäsenet: Rajaturvallisuuslain voimassaolon jatkaminen on välttämätöntä
Hallintovaliokunnan demarijäsenet Saku Nikkanen, Eveliina Heinäluoma, Paula Werning ja Juha Viitala pitävät rajaturvallisuuslain voimassaolon määräaikaista jatkamista välttämättömänä Suomen kansallisen turvallisuuden näkökulmasta.
Laki väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi säädettiin vuonna 2024 ja sen voimassaoloaikaa on jatkettu kerran aiemmin. Lailla torjutaan maahantulon välineellistämisen muodossa Suomeen kohdistettavaa painostamista ja varaudutaan mahdollisiin välineellistämisen vakavampiin tilanteisiin.
–Kyse on edelleen Suomen turvallisuuden varmistamisesta kaikissa tilanteissa. Turvallisuusviranomaisten arvion mukaan välineellistetyn maahantulon uhka Suomen itärajalla jatkuu edelleen, eikä tilanne ole muuttunut vuodesta 2025, jolloin lain voimassaoloa on edellisen kerran jatkettu. Koska turvallisuustilanteessa ei myöskään ole odotettavissa nopeita muutoksia parempaan suuntaan, on lain voimassaoloaikaa syytä jatkaa, toteaa Hallintovaliokunnan sd-vastaava Saku Nikkanen.
–Pidämme Suomen kansallisen turvallisuuden varmistamista ensiarvoisen tärkeänä kaikissa oloissa. Emme voi antaa Venäjän horjuttaa Suomen turvallisuutta ja käyttää ihmisiä hyväkseen omien vaikuttamisyritystensä toteuttamiseksi. Samaan aikaan on tärkeää, että viranomaisilla on jatkossakin toimivaan lainsäädäntöön perustuvat riittävät keinot vastata Venäjän mahdollisiin uusiin pyrkimyksiin horjuttaa Suomen rajaturvallisuutta, sanoo Eveliina Heinäluoma.
Hallintovaliokunnan demarit muistuttavat, että rajaturvallisuuslakia säädettäessä kesällä 2024 sosialidemokraatit neuvottelivat alkuperäiseen hallituksen esitykseen monia selkeitä parannuksia. Tuolloin Hallintovaliokunnan lakiin tekemien muutosten jälkeen eduskunnalle määriteltiin selkeä rajoituspäätöksen jälkivalvonnan rooli. Myös uskottava jälkikäteinen oikeusturvamenettely paransi maasta poistetun ihmisen oikeusturvaa. Lain keskeisiä pykäliä täsmennettiin tavalla, joka parantaa rajamiehen ja maahan pyrkivän oikeusturvaa sekä pienensi ristiriitaa kansainvälisten velvoitteiden ja poikkeuslain välillä.
Nyt annetussa ja Hallintovaliokunnan käsittelemässä hallituksen esityksessä muutoksia esitettiin vain lain voimassaoloa koskevaan pykälään.
– Rajaturvallisuuslakia ei ole jouduttu sen voimassaolon aikana ottamaan käyttöön, mutta sen jatkaminen nykyisessä turvallisuustilanteessa on perusteltua. Suomi on samalla paitsi EU:n, myös Naton ulkoraja ja siksikin Suomella täytyy olla kaikissa tilanteissa käytössään tarvittavat keinot torjua Venäjän vihamielistä vaikuttamista rajoillamme, toteaa Paula Werning.
– Hallintovaliokunnan käsittelyn yhteydessä turvallisuusviranomaisilta saamiemme selvitysten mukaan lain voimassaoloa on välttämätöntä jatkaa Suomen turvallisuuden varmistamiseksi. Kuitenkin, kun kyse on poikkeuslaista, on sen tarpeellisuutta sekä tilanteen kannalta merkityksellisen oikeustilan kehittymistä arvioitava säännöllisesti. Mikäli näissä tapahtuu muutoksia, on hallituksen niihin reagoitava, kuten Perustuslakivaliokuntakin lausunnossaan edellyttää, toteaa Juha Viitala.
Sdp:n vaatimuksesta eduskunta hyväksyi rajaturvallisuuslain säätämisen yhteydessä lausuman, jossa edellytetään, että hallitus toimii aloitteellisesti EU:ssa, jotta välineellistetyn maahantulon torjuntaan saataisiin EU-tason toimia. Välineellistetyn maahantulon muodostamaan uhkaan onkin sen jälkeen reagoitu myös EU-tasolla. Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on unionin tilaa koskevassa puheessaan korostanut, että Eurooppa tarvitsee keinoja suojata rajojaan kaikissa tilanteissa, erityisesti skenaarioissa, joissa masinoidaan laajamittaista liikkumista ja käytetään sitä aseena. Tämän vuoksi komissio tulee esittämään uuden, eurooppalaisen hätätilakehyksen perustamista.
