SDP:n keinopaketti tuottavuuden vauhdittamiseksi

SDP:n keinopaketti tuottavuuden vauhdittamiseksi: kahdeksan kokonaisuutta tuottavuuden kasvun nopeuttamiseksi sekä julkisella että yksityisellä sektorilla

Suomen talouskasvua eniten rajoittavat tekijät ovat heikko luottamus kotimarkkinoilla sekä kansainvälisen tilanteen epävarmuus. Pidemmällä aikavälillä suurin haasteemme on kuitenkin tuottavuuden heikko kehitys. Vaikka tuottavuuskehitys riippuu ennen kaikkea yrityksistä, voi myös julkinen valta tehdä paljon mahdollistaakseen ja vauhdittaakseen tuottavuuden kasvua.

Suomessa yritysten tuottavuuskehitys on ollut tärkeitä verrokkimaita heikompaa. Olemme jääneet pahasti jälkeen voimakkaimmin tuottavuutta kasvattaneilla tietointensiivisillä aloilla. Meillä on kyllä loistavasti menestyneitä yrityksiä näillä sektoreilla, mutta ikävä kyllä niitä on aivan liian vähän. Julkisen talouden tila asettaa puolestaan painetta julkisen sektorin tuottavuuden parantamiseksi.

Kestävän talouskasvun aikaansaamiseksi ja julkisen talouden tasapainottamiseksi tuottavuuden haaste on ratkaistava. Siksi SDP esittää kahdeksan kokonaisuutta tuottavuuden kasvun nopeuttamiseksi sekä julkisella että yksityisellä sektorilla.

 

Muutetaan yritysten verotusta tukemaan tuottavuuden kasvua

Orpon hallituksen päätös tehdä kahden prosenttiyksikön alennus yhteisöveroon on valtion talouden kannalta vastuuton ja kasvuvaikutuksiltaan vähäpätöinen. Yleisen yhteisöveron alentamisen sijaan on taloudellisesti järkevämpää parantaa yritysten kannusteita innovaatioiden käyttöönottoon ja vihreän siirtymän investointeihin. SDP esittää yritysten T&K-toiminnan yhdistelmävähennyksen uudistamista niin, että innovaatiotoiminta sisällytettäisiin vähennyksen piiriin. Lisäksi vihreiden investointien verohyvitystä tulisi laajentaa pidentämällä hyvityksen voimassaoloaikaa ja laskemalla hyvitykseen oikeutetun investoinnin alarajaa. Innovaatioiden laajempi käyttöönotto ja investointien nopeampi toteuttaminen vauhdittaisivat tuottavuutta merkittävästi. Myös listaamattomien yhtiöiden tuottavuuskehitystä hidastava osinkoverojärjestelmä on uudistettava asiantuntijoiden suositusten mukaan.

 

Kasvatetaan kotimaista kasvurahoitusta merkittävästi

Monet maailman nopeimmin kasvaneista yrityksistä ovat Venture Capital -rahoituksen saaneita start-uppeja. Kasvuyritysten näkökulmasta Suomessa on hyvin saatavilla riskipääomarahoitusta alkuvaiheen yrityksille. Skaalautumisvaihe vaatii suuria pääomia, mitä ei pysty Suomessa tällä hetkellä tarjoamaan yksikään rahasto. Suomi tarvitsee miljardien loikan kotimaiseen kasvurahoitukseen. SDP esittää, että valtio sijoittaa vuosittain 200 miljoonaa euroa vuoteen 2030 asti Teollisuussijoituksen kautta yksityisiin kasvurahastoihin. Sijoitukset on mahdollista toteuttaa muuttamalla valtion finanssisijoituksia listatuista yhtiöistä rahastosijoitusten kautta listaamattomiin. Näiden rahastojen kautta helpotetaan myös kotimaisille institutionaalisille tahoille sijoittamista skaalautumisvaiheen yrityksiin riittävällä hajautuksella.

 

Toteutetaan työelämässä laaja osaamisen tasonnosto

Tuottavuuden kasvattaminen vaatii laajaa osaamisen tasonnostoa työelämässä sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. SDP esittää uuden aikuiskoulutustuen luomista työntekijöiden osaamisen kasvattamiseksi työuran aikana. Samalla on kehitettävä yrityksille kannusteita parantaa henkilöstön osaamista, jotta Suomessa työnantajien kustantaman koulutuksen määrä saadaan nostettua verrokkimaiden tasolle. Tätä tavoitetta voidaan edesauttaa luomalla verotuksessa kannustimia satsata työvoiman koulutukseen ja esimerkiksi oppisopimuskoulutuksen järjestämiseen. Työvoiman tuottavuuden kasvu on tutkimuksen mukaan korkeampaa niissä yrityksissä, joissa koulutukseen ja uusien teknologioiden käyttöönottoon panostetaan systemaattisesti. Tarvitsemme myös aktiivisempia toimenpiteitä kansainvälisten huippuosaajien houkuttelemiseksi Suomeen. Koulutuksen resursseja on tarkasteltava kokonaisuutena kaikkien koulutustasojen osalta, jotta tavoite Suomen koulutustason nostamiseksi verrokkimaiden tasolle toteutuu.

 

Luodaan kannusteet osa-aikatyöhön työttömyyden sijaan

Orpon hallituksen päätökset romuttaa osa-aikatyön kannusteet ovat olleet vääriä Suomen talouden ja työllisyyden näkökulmasta. Työttömyyden sijaan on taloudellisesti ja inhimillisesti järkevämpää mahdollistaa ihmisille työ osa-aikaisesti tai osasairaspäivärahalla. Näin edistetään työntekijöiden siirtymistä täysiaikaiseen työhön ja vapautetaan muuta työvoimaa korkeamman tuottavuuden tehtäviin. SDP esittää asumistukeen ja työttömyysturvaan uusia suojaosia, joiden taso sidotaan työllisyystilanteeseen.

Sairastumisen jälkeistä työhön paluuta ja kuntoutumista tulee myös nopeuttaa esimerkiksi osasairauspäivärahaa hyödyntämällä ja säätämällä velvoitteet ja kannusteet työhön palaamiseksi.

On myös tärkeää puuttua nuorten aikuisten työelämäpoissaolojen määrään hakemalla toimivia malleja tukea nuorten työelämäntaitojen kehittymistä ja työssäjaksamista.

 

Varmistetaan aidon kilpailun toteutuminen markkinoilla

Aito kilpailu markkinoilla lisää tuottavuutta ja hyödyttää kuluttajia. Suomen haaste on, että olemme pieni markkina-alue ja siksi kilpailun lisääntyminen ei tapahdu itsekseen. SDP esittää useita toimenpiteitä kilpailun lisäämiseksi markkinoilla. Kilpailu- ja kuluttajaviraston valtuuksia ja valvontavoimaa on lisättävä erityisesti markkina-aseman väärinkäyttöön ja kilpailun rajoittamiseen puuttumiseksi. Yrityskauppojen valvonnan kynnys on muutettava muiden pohjoismaiden tasolle, jotta markkinoiden keskittymistä voidaan torjua. Julkisten hankintaorganisaatioiden tulee toteuttaa kilpailutukset siten, että useimmilla toimijoilla on aito mahdollisuus osallistua kilpailutuksiin. Kilpailua ja tarjonnan moninaisuutta voidaan lisätä esimerkiksi jakamalla hankintoja osiin, lisäämällä markkinavuoropuhelua, yksinkertaistamalla hankintakriteerejä ja helpottamalla kilpailutuksiin osallistumista ryhmittyminä. Orpon hallituksen keskeisin keino kilpailun lisäämiseksi on hankintalain uudistaminen, mutta esitetyillä keinoilla uudistus johtaa vain hallinnollisen taakan kasvamiseen ja miljardien lisäkustannuksiin veronmaksajille.

 

Vauhditetaan uusien teknologioiden hyödyntämistä kuntien ja hyvinvointialueiden toiminnassa

Tekoälyn, digitalisaation ja uusien teknologisten ratkaisujen hyödyntämiseen julkisessa palvelutuotannossa sisältyy valtava potentiaali. Uusilla ratkaisuilla voidaan tarjota paremmat ja tehokkaammat julkiset palvelut sekä vapauttaa henkilöstön työaikaa yksilöllisempään palveluun sekä palvelun käyttäjän näkökulmasta olennaisempiin työtehtäviin. Nykyisellään uusien teknologisten ratkaisujen hyödyntäminen on monesti liian irrallaan toiminnan kehittämisestä. SDP esittää kannusteiden luomista, lainsäädännöllisten esteiden poistamista ja kuntien ja hyvinvointialueiden ohjausta uusien ratkaisujen käyttöönotossa.

Parhaiden käytäntöjen jakamiselle tulisi luoda avoin järjestelmä ja avata tietovarantoja yrityksille uusien innovaatioiden kehittämiseksi.

Julkisella sektorilla on otettava käyttöön myös nykyistä kannustavammat keinot palkita henkilöstöä uusien ratkaisujen kehittämisestä ja käyttöönotosta. Uusien ratkaisujen synnyttämiä kustannussäästöjä ei pidä etukäteen imaista valtion budjetin tilkkeeksi.

 

Viedään Digi ensin – ja Yrityksen digitalous- hankkeet maaliin valtionhallinnossa

Tekoälyn laajempaan käyttöön ja eri valtionhallinnon rekisteritietojen reaaliaikaiseen hyödyntämiseen liittyy tutkimusten mukaan valtava tuottavuuspotentiaali. Jotta potentiaaliin päästään on yritysten ja viranomaisten yhteispeliä vauhditettava merkittävästi. Edellisellä vaalikaudella aloitetun Yrityksen digitalous -hankkeen myötä nyt valmistellaan keskitettyä tiedonvälitysjärjestelmää, jossa yritysten taloustiedot liikkuvat eri osapuolten välillä yhteisten standardien mukaisesti ja määrämuotoisena. Valtion Digi ensin -hankkeen tavoitteena puolestaan on, että Suomi siirtyy asteittain digitaalisten palveluiden ensisijaisuuteen viranomaisasiointikanavana. SDP esittää yritysten digitalous-toimenpiteiden ja palveluiden digitalisoinnin nopeuttamista. Tavoitteena tulee olla, että toimenpiteet konkretisoituvat vuosikymmenen loppuun mennessä. Toimenpiteitä ovat esimerkiksi lupaprosessien digitalisointi ja yksinkertaistaminen, automaation lisääminen kaupparekisterissä, tilastokeskuksessa ja verohallinnossa. Luodaan puitteet reaaliaikaisen datatalouden syntymiselle. Tällöin yritysten velvoitteet ja raportoinnin rutiinit kevenevät huomattavasti ja harmaan talouden vääristävä vaikutus supistuu minimiin.

 

Valjastetaan valtion ja kaupunkien yhteistyö tuottavuuden kasvattamiseen

Talouspolitiikan arviointineuvoston mukaan Helsingin työssäkäyntialueen korkeampi tuottavuus mahdollistaa alueen korkeammat palkat. Samaan havaintoon on päädytty myös muualla maailmassa kasvavien kaupunkiseutujen tuottavuutta tutkittaessa. Kasvavat kaupungit, joissa on monipuolinen elinkeinoelämä ja jotka panostavat korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten ympärille muodostuviin yritysryppäisiin, erottuvat korkean tuottavuuden alueina. SDP esittää valtion ja kaupunkien yhteistyön valjastamista Suomen tuottavuuden kasvattamiseksi. Valtion ja kaupunkiseutujen väliset maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimukset (MAL-sopimukset) tulee uudistaa kaupunkiseutujen tuottavuussopimuksiksi sisällyttämällä sopimuksiin tavoitteet sekä toimenpiteet tuottavuuden kasvattamiseksi. Asumisen, yhdyskuntarakenteen ja liikenteen tavoitteiden lisäksi sopimuksissa määritettäisiin jatkossa kaupunkiseudulle kasvu- ja tuottavuustavoite, jota valtion toimet tukisivat. Tuottavuuden kasvulla kaupunkiseuduilla on valtava merkitys koko kansantaloudelle, sillä nykyisten MAL-sopimusten kaupunkiseuduilla asuu jo yli puolet Suomen väestöstä.