Elinvoimaa ja tulevaisuudenuskoa itäiseen Suomeen
Itäinen Suomi on viime vuosina joutunut poikkeuksellisen voimakkaan ja pitkäkestoisen rakennemuutoksen keskelle. Venäjän hyökkäyssota, itärajan sulkeutuminen ja rajat ylittävän liikenteen, matkailun ja kaupankäynnin tyrehtyminen ovat heikentäneet alueen elinvoimaa, investointinäkymiä ja yritysten toimintaympäristöä. Vaikutukset korostuvat erityisesti Kaakkois-Suomessa, jossa rajan läheisyyteen rakentunut taloudellinen toiminta on supistunut nopeasti eikä menetettyä kysyntää ole ollut mahdollista korvata lyhyellä aikavälillä.
Samanaikaisesti metsäteollisuuden rakennemuutos, tuotantolaitosten sulkemiset ja alan heikentyneet näkymät ovat lisänneet epävarmuutta alueella, jonka talous ja työpaikat ovat vahvasti sidoksissa metsäteollisuuden arvoketjuihin. Haasteet näkyvät myös laajemmin itärajan maakuntien muuta maata heikompana BKT-kehityksenä, vähäisempinä investointeina ja julkisen talouden paineina. Kyse ei ole vain yksittäisten toimialojen suhdannevaihtelusta, vaan koko itäisen Suomen tulevaisuuteen, huoltovarmuuteen ja kansalliseen turvallisuuteen kytkeytyvästä kehityksestä, joka edellyttää pitkäjänteisiä ja alueen erityisolosuhteet tunnistavia ratkaisuja.
Marinin hallituksen aikana luotu Itäisen Suomen visio ja Orpon hallituksen Itäisen Suomen ohjelma ovat osaltaan pyrkineet vastaamaan itäisen Suomen haasteisiin ja eriytymiskehitykseen. SDP sitoutuu jatkamaan itäisen Suomen ohjelmaa tulevalla hallituskaudella, ja toteuttamaan kohdennettuja toimia itäisen Suomen elinvoiman ja turvallisuuden edistämiseksi. Lähtökohtana on, että itäisen Suomen elinvoima, väestönkehitys, saavutettavuus ja investointikyky ovat samalla koko Suomen ja Euroopan unionin turvallisuus- ja huoltovarmuuskysymyksiä.
Toimenpide-ehdotukset hallituskaudelle 2027–2031
-
Suomi ajaa EU:n rahoituskaudelle 2028–2034 erillistä itäisten ulkoraja-alueiden rahoitusratkaisua, jolla tuetaan yritysten uudistumista, infrastruktuuria, kokonaisturvallisuutta ja väestön pitovoimaa.
Itäisen Suomen raja-alueiden tilanne huomioidaan EU-ohjelmakauden kansallisessa ja alueellisessa kumppanuussuunnitelmassa. Kansallisesti varmistetaan, että kaikki Venäjään rajoittuvat maakunnat kuuluvat yhdenvertaisesti korkeimmalle sallitulle investointitukitasolle, ja että koheesiorahoitus kohdentuu oikeudenmukaisesti geopoliittisesta muutoksesta eniten kärsineille alueille.
-
Liikenneinvestoinneissa huomioidaan Venäjän hyökkäyssodan sekä Saimaan kanavan liikenteen hiljentymisen muuttamat kuljetusvirrat. Karjalan radan välityskyvyn puutteet uhkaavat muodostaa teollisuuden kuljetusvirtoihin kriittisen pullonkaulan. Jatketaan itäisen Suomen ohjelman mukaisesti Luumäki-Joutseno-kaksoisraidehanketta, ja vahvistetaan Imatra-Nurmes-välin välityskykyä.
Jatketaan valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman pitkäjänteistä toimeenpanoa, vähennetään tie- ja rataverkon korjausvelkaa sekä turvataan alemman tieverkon kunnossapito. Itäisen Suomen maakuntakeskuksista on mahdollistettava kolmen tunnin yhteys pääkaupunkiseudulle. Tämä edellyttää myös lentoyhteyksien turvaamista.
Liikenneinfran rahoituksessa hyödynnetään EU:n Verkkojen Eurooppa- ja sotilaallisen liikkuvuuden rahoitusvälineitä. -
Tuetaan itäisen Suomen bio- ja kiertotalouden, puhtaan teknologian ja sähkö- ja energiatekniikan sekä korkean jalostusarvon teollisten ratkaisujen pilotointia ja skaalaamista.
Luodaan valtakunnallinen ratkaisu, jolla puolustusvalvonnan edellytykset ja tuulivoiman rakentaminen voidaan sovittaa yhteen itäisessä Suomessa. Valtio osallistuu turvallisuuden edellyttämien kompensaatioratkaisujen kustannuksiin. Vahvistetaan ja rakennetaan uutta 400kV-kantaverkkoa tulevaisuuden teollisuuden ja energiainvestointien turvaamiseksi. Varmistetaan, että itäinen Suomi on mukana vety-, P2X-, energiavarasto- ja datakeskusinvestoinneissa.
Saatetaan erityistalousaluetta koskeva lainsäädäntö valmiiksi hallituskauden alussa ja käynnistetään määräaikainen pilotti Imatran seudulla ja Kajaanissa. -
Viedään käytäntöön itäisen Suomen matkailun tiekartta ja huolehditaan Visit Finlandin riittävästä rahoituksen tasosta itäisen Suomen markkinointiin.
Rahoitetaan luonto-, vesistö- ja kulttuurimatkailun saavutettavuutta ja ympärivuotisia palveluja parantavia investointeja sekä vahvistetaan Saimaan ja Järvi-Suomen kansainvälistä tunnettuutta. -
Parannetaan raja- ja rakennemuutosalueilla kotitalouksien ja yritysten rahoituksen saatavuutta. Kehitetään valtiontakaus- tai muu riskinjakomalli, joka mahdollistaa lainarahoituksen heikon vakuusarvon asuntojen maksukykyisille ostajille. Luodaan malli vajaakäyttöisten ja rapistuvien kiinteistöjen sekä asunto-osakeyhtiöiden hallittuun alasajoon ja purkamiseen.