Koulutus ja tutkimus ovat talouden ydin
Koulutus ja tutkimus ovat talouden ydin.
2010-luvulla väitettiin, ettei meillä ole varaa investoida enempää koulutukseen tai tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan, koska valtio velkaantuu. Nyt näemme tulokset. Kun vielä vuonna 2000 korkeasti koulutettujen nuorten aikuisten osuus oli OECD-maiden korkeimpien joukossa, vuonna 2021 olemme selvästi keskitason alapuolella. Samoin koko aikuisväestön suhteellista koulutustasoa mitattaessa Suomi on siirtynyt OECD-maiden ylimmästä neljänneksestä maiden keskiryhmään. Tutkimus- ja kehitysrahoituksessa olemme vaipuneet alaspäin, kun kilpailijamaat ovat lisänneet investointeja. Tämä tarkoittaa heikompaa tuottavuuskasvua ja taloudennäkymää.
Suomi menestyy vain osaamisella.
Tällä hallituskaudella on otettu tietoisia askeleita uuteen suuntaan, kun olemme tehneet panostuksia koulutukseen kaikilla koulutusasteilla. Olemme parlamentaarisesti sopineet keinoista, joilla TKI-rahoitus nostetaan Suomessa neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä.
Samaan aikaan kuuluu kritiikkiä, ettei meillä ole varaa koulutuksen ja tutkimuksen pysyviin menolisäyksiin. Tosiasiassa meillä ei ole varaa laiminlyödä näitä. Jos jätämme investoinnit koulutukseen, tutkimukseen ja ympäristökriisien torjumiseen tekemättä, olemme tulevaisuudessa köyhempiä ja voimme huonommin. Tällöin myös velkaannumme enemmän.
Kyse on arvovalinnoista, mutta myös viisaasta talouspolitiikasta. Panostukset koulutukseen, tutkimukseen ja kehitystoimintaan ovat tulevaisuusinvestointeja, jotka luovat edellytykset talouskasvulle. Näitä panostuksia tarvitaan, jotta meillä on tulevaisuudessakin hyvinvointivaltio, jonka perustana on sivistys ja korkea osaaminen.
Matias Mäkynen
SDP:n varapuheenjohtaja