Varapuheenjohtajaehdokas Nasima Razmyarin puhe SDP:n 47. puoluekokouksessa 2.9.2023

2.9.2023

Muutokset puhuttaessa mahdollisia.

Arvoisa puoluekokousväki, kära kamrater,

En ole koskaan ollut ylpeämpi meistä sosialidemokraateista kuin tällä hetkellä.

Olen ylpeä tavasta, jolla johdimme Suomea läpi historiallisten, kansalaisten terveyttä, turvallisuutta ja taloutta uhanneiden kriisien.  Olen ylpeä siitä, että toteutimme samalla pitkäaikaisia tavoitteitamme, kuten historiallisen sote-uudistuksen, oppivelvollisuusiän noston ja maksuttoman toisen asteen.

Olen ylpeä siitä, että Sanna Marinin johdolla, Suomi liittyi NATO:n jäseneksi. Suomi on tänään kansainvälisesti liittoutuneempi ja turvallisuuspoliittisesti varautuneempi kuin koskaan aikaisemmin.

Ei ole ihme, että vaalikentillä, vaihtoehtomme sai kansalaisten luottamuksen. Kevään eduskuntavaaleissa yli 600 000 suomalaista antoi ainoan, arvokkaan äänensä SDP:lle. Vastuun vuosista huolimatta, kannatuksemme kasvoi. Moni kertoi äänestäneensä meitä ensimmäistä kertaa.

Toverit,

Tämän salin ulkopuolella päällimmäinen tunne ei kuitenkaan ole ylpeys, vaan pelko.

Venäjä jatkaa sotaansa Ukrainassa, kuluva vuosi tulee todennäköisesti olemaan koko mittaushistorian kuumin, korot ja kulut jatkavat nousuaan. Suomessa Orpon hallitus hyökkää ennen näkemättömällä tavalla hyvinvointivaltiota, sopimusyhteiskuntaa, ja tasa-arvoista, avointa Suomea vastaan. Pelko toimeentulosta, terveydestä ja tulevaisuudesta on monien mielessä.

Olen itsekin ollut peloissani, tuntenut epävarmuuden nahoissani.

Palataan vuoteen 1992. Saavuimme perheeni kanssa junalla Rovaniemelle. Mukana oli yksi matkalaukku neljälle, mielessä huoli ja epävarmuus tulevasta. Oli kylmä. Aistin, kuinka koville kaikki otti vanhempiani. Äitini itki, isäni juoksi tunturissa. Siellä hän pääsi pakoon hälyä ja ehkä myös omia ajatuksiaan.

Elämän vaikeimpina hetkinä minua on kannatellut perheeni sekä yhteiskunnan turvaverkot.  Menin kouluun, opin kielen, sain ystäviä, työn, perheen, ja teistä, hyvät puoluetoverit, sain korvaamattoman yhteisön.

Vaikka elämä oli paikoin niukkaa, ajattelin aina, että minulla oli riittävästi. Kaikki voi romahtaa, kaiken voi menettää, toisaalta kaikki mitä sen jälkeen saa, on aivan eri tavalla merkityksellistä.

Nykyään katson suomalaista yhteiskuntaa sieltä mistä tulin, ja sieltä missä nyt olen, osana sitä. Se antaa perspektiiviä. Minä ja perheeni, olemme saaneet rakentaa elämämme täällä. Siksi haluan olla turvaamassa suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa; jotta jokainen voi saada samat mahdollisuudet oman polkunsa rakentamiseen ja onnellisuuteen, kuin minä olen saanut.

Arvon sosialidemokraatit,

Haluan puhua teille seuraavaksi arvoista, mutta myös sanoista ja teoista, joilla sosialidemokratiaa tehdään todeksi 2020-luvun Suomessa. Meitä velvoittavat toimimaan paitsi suomalaisilta vaaleissa saamamme luottamus, myös arvopohjamme.

Mielestäni meille sosialidemokraateille olennaisin kysymys ei ole se, olemmeko juuri nyt hallituksessa vai emme, vaan olemmeko tiukasti niiden arvojen takana, joiden pohjalta olemme rakentaneet suomalaista hyvinvointivaltiota vuosikymmenten ajan.

Olemme liberaali vaihtoehto arvopoliittisessa keskustelussa. Olemme oikeudenmukainen vaihtoehto talouspoliittisessa keskustelussa. Olemme eurooppalainen ja kansainvälinen vaihtoehto maailmanpoliittisessa keskustelussa.

Puolustamme hyvinvointiyhteiskunnan arvoja kaikissa niissä pöydissä, joissa aikamme kohtalonkysymykset ratkaistaan. Olemme heikomman puolella – eilen, tänään ja huomenna.

Hyvä puoluekokousväki,

On kulunut vain hetki vaaleista, ja suomalaisten luottamus Orpon hallitukseen horjuu. Me emme edes tiedä, onko hallituksella tai sen kaikilla ministereillä eduskunnan luottamus. Eduskunnan syyskauden alkaessa, me saatamme ministerit vastuuseen sanoistaan, sillä maamme korkeimmissa tehtävissä ei voida sallia rasismia tai vihapuhetta.

Politiikassa sanat ovat tekoja. Kun rasismi asettaa maamme luonteen vaakalaudalle, voivat sanat joko yhdistää kansakunnan tai repiä sen kappaleiksi. On meidän tehtävämme toimia kokoavana voimana. Toisin kuin muut, sosialidemokraatit eivät voi koskaan voittaa vaaleja olemalla hiljaa.

Hyvät ystävät,

Minä en halua olla hiljaa. Haluan puolustaa päättäväisesti ja periksiantamatta niitä sosialidemokraattisia arvoja, joiden varaan maamme on rakennettu. Tästä maasta ei löydy sellaista tunturia, kylää tai kaupunkia, jossa meitä ei tarvittaisi.

Haluan varapuheenjohtajana, osana joukkuettamme, varmistaa että äänemme kuullaan ja että yhä useampi suomalainen voi taustastaan, asuinpaikastaan tai tulotasostaan riippumatta valita sosialidemokraattisen vaihtoehdon. Me rakennamme toivoa ja luottamusta siellä missä on pelkoa ja näköalattomuutta. Kiitos.

Jaa sosiaalisessa mediassa