Sote-valiokunnan opposition edustajat: Sote jätettävä hankintalain kiristämisen ulkopuolelle
Sosiaali- ja terveysvaliokunta käsitteli lausuntoaan talousvaliokunnalle hallituksen esityksestä hankintalain muuttamiseksi. Lausunnon käsittelyn yhteydessä valiokunnassa tehtiin SDP:n, Vasemmistoliiton ja Vihreiden toimesta useita muutosehdotuksia hallituksen esitykseen uudesta hankintalaista. Niillä olisi turvattu sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoituksen riittävyyttä ja toimivuutta hyvinvointialueiden vaikeassa tilanteessa. Opposition edustajien mukaan esitys sisältää merkittäviä riskejä palvelujen jatkuvuudelle, potilasturvallisuudelle ja hyvinvointialueiden vastuulle järjestää palvelut. Valiokunnassa tehdyt muutosesitykset kaatuivat äänin 9–6, 2 tyhjää.
Sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Krista Kiuru (sd.) pitää lopputulosta huolestuttavana.
”Hankintalain uudistus on hallitukselta valtavan suuri ideologinen rahareikä, jonka rahoittamiseen sote-alueilla ei ole varaa. Siksi esitimme, että sidosyksikön 10 prosentin vähimmäisomistusvaatimus ei koskisi sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan sidosyksiköitä. Lakiesitystä olisi tullut muuttaa niin, että hyvinvointialueet voisivat jatkossakin hyödyntää nykyisiä yhteistyörakenteita ilman pakkoa hajottaa niitä”, Kiuru sanoo.
Käsittelyn aikana valiokunnalle selvisi, että monissa keskeisissä palveluissa, kuten laboratoriopalveluissa ja vaativassa erikoissairaanhoidossa, ei ole riittävää markkinatarjontaa ja että palveluiden saatavuus voi vaihdella merkittävästi alueittain.
Kansanedustaja Aino-Kaisa Pekonen (vas.) kritisoi esityksen lähtökohtaa.
”Sosiaali- ja terveyspalveluja ei tule alistaa markkinalogiikalle. Julkisen vallan tehtävä on turvata palvelut, ei hajottaa toimivia julkisia kokonaisuuksia yksityisten firmojen epävarmojen tuotto-odotusten perusteella”, Pekonen sanoo.
Hankintalain vaatimien muutoskustannusten on arvioitu olevan sote-alueiden osalta vähintään 600 miljoonaa tai jopa miljardin luokkaa. Samaan aikaan hallitus esittää uusia lähes 400 miljoonan euron lisäleikkauksia hyvinvointialueiden rahoitukseen.
”Tilanne on kestämätön. Esitimme, että hankintalakia ei sovellettaisi sellaisiin sidosyksiköihin, jotka on perustettu tuottamaan hankintayksikön järjestämisvastuulle kuuluvia sosiaali- tai terveydenhuollon palveluita tai niiden tuottamiseen liittyviä tietojärjestelmiä ja tukipalveluja,” kertoo kansanedustaja Aki Linden (sd.).
Tehtyä pykälämuutosesitystä kannattivat valiokunnan jäsenistä puheenjohtaja Kiuru, sekä edustajat Forsgrén (vihr.), Lindén, Merinen (sd.), Pekonen ja Laine-Nousimaa (sd.). Esitystä vastustivat varapuheenjohtaja Laiho (kok.) sekä edustajat Reijonen (ps.), Rintamäki (ps.), Sillanpää (ps.), Valtola (kok.), Väyrynen (kok.), Wickström (r.), Lahdenperä (kok.) ja Koskela (ps.). Tyhjää äänestivät edustajat Kemppi (kesk.) ja Mattila(kesk.).
Oppositio esitti valiokunnassa, että hankintalain sidosyksikön 10 prosentin vähimmäisomistusvaatimuksesta poikkeamiseen oikeuttavaa liikevaihtorajaa nostettaisi 1 miljoonasta 40 miljoonaan euroon. Nykyinen esitys rajaa poikkeuksen koskemaan käytännössä vain hyvin pieniä toimijoita, eikä se vastaa sosiaali- ja terveyspalvelujen todellista mittakaavaa.
”Sosiaali- ja terveyspalveluissa tarvitaan riittävän suuria toimijoita, jotta palvelut voidaan tuottaa tehokkaasti ja yhteistyössä. Liian matala raja pakottaisi hajottamaan toimivia rakenteita tilanteessa, jossa monissa palveluissa ei ole toimivia markkinoita”, Bella Forsgrén sanoo.
Forsgrénin mukaan kyse ei ole vain yksittäisestä lakimuutoksesta, vaan laajemmasta kokonaisuudesta, jossa useat esitetyt korjaukset liittyvät samaan ongelmaan: sosiaali- ja terveyspalvelujen erityispiirteitä ei ole huomioitu riittävästi hankintalaissa.
Kansanedustaja Ville Merisen mukaan kyse on isosta periaatteellisesta kysymyksestä.
”Sosiaali- ja terveyspalvelujen erityisluonne on tunnistettava lainsäädännössä. Nyt esitetyt ratkaisut sisältävät merkittäviä riskejä, joita ei voida sivuuttaa. Siksi on tärkeää, että hankintalain hulluudet korjataan, mutta valitettavasti valiokunnan enemmistö ei ollut tämän kannalla”, Merinen sanoo.
Valiokunnassa esitettiin myös, että lakiin jätettäisiin säännökset, jotka turvaavat palvelujen käyttäjien aseman hankinnoissa. Tämäkin esitys kaatui äänestyksessä 9–6.
Kansanedustaja Hanna Laine-Nousimaa nostaa esiin EU:n hankintadirektiivin salliman liikkumavaran.
”Vaadimme siksi hankintalain mukaiseen sidosyksikön ulosmyyntirajaan nostoa EU:n hankintadirektiivin sallimaan enimmäismäärään. Siten esitimme, että sidosyksikkö voisi myydä muille kuin omistajilleen 20 prosentin osuuden liikevaihdosta,” toteaa Nousimaa-Laine.
”Palveluja käyttävien tarpeet on asetettava etusijalle. On vakava puute, jos lainsäädännöstä poistetaan suorat velvoitteet huomioida asiakkaiden asema. Siksi esitimme, että pykälä 108 jätetään hankintalakiin. On tärkeää huomioida lain tasolla palveluiden käyttäjien asema jatkossakin”, Forsgrén toteaa.
Valiokunnassa esitys kuitenkin hylättiin äänin 9-6, 2 tyhjää.
”Esitimme myös lain voimaantulon siirtämistä vuoden 2028 alkuun, jolloin uusi hallitus voi arvioida, onko Suomella varaa näin kalliiseen hankintalakiin. Esitimme myös vuoden 2028 voimaantulosta kolmen vuoden siirtymäaikaa vuoteen 2031, jotta uusiin velvoitteisiin pystytään varautumaan,” sanoo Pekonen.
Valiokunnassa enemmistön äänin 9-6, 2 tyhjää päätettiin, että hankintalain lyhyeksi kritisoidut siirtymäajat kuitenkin riittävät.
Merinen pitää kustannuskysymystä keskeisenä.
”Kyse on uudistuksesta, joka voi aiheuttaa mittavia lisäkustannuksia ilman varmuutta hyödyistä. On vähintään kohtuullista, että nämä kustannukset myös korvataan”, sanoo Merinen.
Kiuru jatkaa muistuttamalla, että ”hyvinvointialueiden rahoituslaissa velvoitetaan korvaamaan täysimääräisesti hyvinvointialueille lakimuutoksista aiheutuvat tehtävien laajuuden tai laadun muutokset. Katsomme, että kyseessä on tehtävän laadun muutos, kun tehtävän hoitamista koskevat velvoitteet ja vaatimukset muuttuvat”.
Valiokunnassa kuitenkin hylättiin enemmistön äänin 9-8 esitys, jonka mukaan lakimuutoksista aiheutuvat lisäkustannukset tulisi korvata hyvinvointialueille ja kunnille. Esitystä kannattivat puheenjohtaja Kiuru sekä edustajat Forsgrén, Kemppi, Lindén, Mattila, Merinen, Pekonen ja Laine-Nousimaa. Esitystä vastustivat varapuheenjohtaja Laiho sekä edustajat Reijonen, Rintamäki, Räsänen (kd.), Sillanpää, Valtola, Väyrynen, Wickström ja Lahdenperä.
Oppositio esitti hankintalakia koskevan hallituksen esityksen hylkäämistä käsittelyn lopuksi, koska muutosesitykset eivät menneet läpi. Esitys kaatui äänin 9–6. Hylkäysesitystä kannattivat puheenjohtaja Kiuru sekä edustajat Forsgrén, Lindén, Merinen, Pekonen ja Laine-Nousimaa. Esitystä vastustivat ja sen kohtalon sinetöivät kuitenkin varapuheenjohtaja Laiho sekä edustajat Reijonen, Rintamäki, Sillanpää, Valtola, Väyrynen, Wickström, Koskela ja Lahdenperä.
