Sote-valiokunnan edustajat: Hallitus käveli puhemiesneuvoston ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan yli – hyvinvointialueiden rahoitus kuuluu sosiaali- ja terveysvaliokuntaan mietinnölle

Tästä huolimatta hallituspuolueet lähtivät jo eilisessä täysistunnossa ajamaan asian siirtämistä hallintovaliokuntaan. Tänään 29.4. täysistunnon äänestyksessä hallituspuolueet runnoivat äänestämällä hallintovaliokunnasta mietintövaliokunnan eteenpäin vastoin puhemiesneuvoston ratkaisua ja sosiaali- ja terveysvaliokunnassa otettua yksimielistä kantaa.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan opposition edustajien mukaan kyse on erittäin vakavasta tavasta sivuuttaa eduskunnan vakiintunut valiokuntatyö ja toimialajako. Tässä yhteydessä käveltiin sekä sosiaali- ja terveysvaliokunnan hallituspuolueiden edustajien sekä opposition edustajien ylitse.

– On käsittämätöntä, että hallituspuolueet kävelevät näin räikeästi sosiaali- ja terveysvaliokunnan sekä puhemiesneuvoston yli. Kyse ei ole teknisestä menettelystä vaan siitä, että sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoituksesta päätetään valiokunnassa, jonka ydintoimialaan asia kuuluu. Tällä kertaa rahoituslain muutoksissa on kyse juuri sote-rahoituksen muuttamisesta, ja siksi se kuuluu valiokuntien toimivallanjaon mukaan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle, kansanedustaja Bella Forsgrén (vihr.) painottaa.

Hallitus pyrkii tietoisesti siirtämään sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoitukseen liittyvät ratkaisut pois sosiaali- ja terveysvaliokunnan käsittelystä, vaikka esityksen sisältö kohdistuu suoraan sote-rahoitukseen ja palveluiden järjestämiseen.

– Hallitus näyttää haluavan viedä sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoitusta koskevat ratkaisut pois siltä valiokunnalta, jolla on paras asiantuntemus arvioida niiden vaikutuksia ihmisten palveluihin, hoitoon pääsyyn ja hyvinvointialueiden mahdollisuuksiin selviytyä tehtävistään, kansanedustaja Hanna-Leena Mattila (kesk.) sanoo.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnassa muodostettuna kantana oli, että rahoituslakia koskeva esitys kuuluu toimialajaon perusteella sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintövaliokunnaksi. Perusteet ovat selvät.

– Valiokuntien toimialajaon mukaan sosiaali- ja terveysvaliokunnan toimialaan kuuluvat sosiaali- ja terveydenhuolto sekä niiden rahoitus. Hallintovaliokunnan toimialaan puolestaan kuuluvat hyvinvointialueiden yleinen lainsäädäntö, aluejako, rahoitusjärjestelmän yleinen lainsäädäntö sekä pelastustoimen rahoitus. Kukaan ei ole kehdannut väittää, että tässä rahoituslain muutoksessa tehtäisi joitakin muita kuin sote-valiokunnan toimialaan kuuluvia merkittäviä muutoksia, mutta silti eduskunnan ohjeita ja määräyksiä ei kunnioitettu työnjaon osalta, valiokunnan puheenjohtaja Krista Kiuru (sd.) kertoo.

– Kyseisessä hallituksen esityksessä tehdään nimenomaan merkittäviä muutoksia sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen perusteisiin. Esityksessä muun muassa määriteltäisiin sosiaali- ja terveyspalveluiden arvioitu palvelutarpeen kasvu vuosille 2027–2030 THL:n tutkimuksen pohjalta. Samalla hallitus toteuttaisi säästöjä siten, että palvelutarpeen kasvusta huomioitaisiin rahoituksessa vuodesta 2027 alkaen vain 60 prosenttia. Lisäksi vuodesta 2028 lähtien poistettaisiin määräaikainen 0,2 prosenttiyksikön korotus, jolla palvelutarpeen kasvua on tähän asti huomioitu rahoituksessa. Nämä eivät ole yleisiä hallintovaliokunnan vastuulle kuuluvia, vaan työnjaossa sote-valiokunnalle kuuluvia sote-rahoituksen muutoksia, kansanedustaja Hilkka Kemppi (kesk.) jatkaa.

– Lisäksi esityksessä päivitettäisiin THL:n tutkimuksen perusteella niitä tekijöitä, joilla arvioidaan terveydenhuollon, vanhuspalveluiden ja sosiaalihuollon palvelutarvetta ja kustannuksia. Samalla muutettaisiin THL:n tehtäviä hyvinvointialueiden palvelutarvekertoimien laskennassa sekä laskennan tietopohjan laadun varmistamisessa. Näidenkään arviointi ei kuulu hallintovaliokunnalle, vaan sote-valiokunnalle, kansanedustaja Aino-Kaisa Pekonen (vas.) toteaa.

– Kyse on suoraan sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoituksen perusteista, ei hyvinvointialueiden yleisestä hallinnosta. Siksi asian käsittelyn kuuluisi luonnollisesti tapahtua sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, linjaa kansanedustaja Ville Merinen (sd.).

– Esityksessä käsitellään julkisten ja yksityisten tuottajien hoitojaksojen diagnoositietoja, minkä pohjalta alueiden rahoitukseen tulee muutoksia. Tämän leikkauksen arviointi on puhtaasti sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyvä sisältökysymys. Suurin leikkaus kuitenkin kohdistuu palvelutarvetta kuvaavaan indeksiin, mikä perustuu THL:n tutkimukseen. Tämäkin on sote-valiokunnan toimivaltaan liittyvä asia, ei suinkaan hallintovaliokunnan toimialaan liittyvä muutos, toteaa Aki Lindén (sd.).

Pidämme huolestuttavana sitä, että hallitus horjuttaa eduskunnan vakiintuneita toimintatapoja ja valiokuntien välistä työnjakoa tilanteessa, jossa hyvinvointialueiden rahoitus ja ihmisten peruspalvelut ovat muutenkin suurten paineiden alla.

– Tämä ei ole vain valiokuntatekninen kiista. Kyse on siitä, miten vakavasti hallitus suhtautuu sosiaali- ja terveyspalveluihin ja eduskunnan asiantuntijatyöhön, kansanedustaja Hanna Laine-Nousimaa (sd.) päättää.