SDP:n varapuheenjohtaja Niina Malmin vappupuhe 1.5.

1.5.2022

Muutokset puhuttaessa mahdollisia

 

Hyvät kuulijat, ystävät ja toverit!

Vietämme tätäkin vappua poikkeuksellisissa olosuhteissa, jo monetta vuotta putkeen. Tänä vuonna kansainvälisen pandemian vuoksi meitä koettelee lisäksi Venäjän aloittama sota Ukrainassa. Katseemme ovat olleet jo kahden kuukauden ajan Ukrainassa, joka taistelee nyt meidän kaikkien puolesta. Venäjän toimet Ukrainassa ovat raakalaismaisia, ja meidän on tehtävä kaikkemme auttaaksemme sotaa pakenevia ihmisiä.

Suomen turvallisuustilanne on sodan vuoksi vakavampi ja vaikeammin ennakoitavissa kuin vuosikymmeniin. Hallituksen eduskunnalle antama selonteko turvallisuusympäristön muutoksesta esittelee ne keinot, joita meillä on käytössämme. Selonteko kuvaa rehellisesti muuttunutta turvallisuusympäristöä ja mahdollisuuksia, joita Suomella on kansallisen turvallisuuden takaamiselle. Maanpuolustuksemme selkäranka on kuitenkin vahva maanpuolustustahto sekä kansallinen puolustuskykymme, jota tulee vahvistaa Nato-päätöksestä riippumatta.

Natoon liittyminen ja jäsenyys sekä liittymättä jättäminen ovat valintoja, joilla on sekä lyhyen että pitkän aikavälin seurauksia. Avoimelle keskustelulle ja riskien arvioinnille tulee antaa aikaa. Silti tämä tärkeä päätös on tehtävä viipyilemättä, mutta huolellisesti tarkastellen.

Hyvät ystävät, suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on kansainvälinen menestystarina. Olimme tänä vuonna viidettä vuotta putkeen maailman onnellisin maa. En sano, etteikö tekemistä riittäisi, mutta meillä on paljon puolustettavaa. Suomi on menestynyt pienestä koostaan huolimatta, koska olemme rakentaneet vakautta, hyvinvointia sekä kilpailukykyä. Me suomalaiset luotamme toisiimme ja olemme aina pystyneet sopimaan asioista keskenämme. Nyt tätä suomalaista sopimisen kulttuuria koetellaan. Me emme SDP:ssä hyväksy tätä, vaan tulemme puolustamaan sopimusjärjestelmää jatkossakin. Tässä maailmanajassa emme tarvitse epävarmuutta, vaan vakautta – myös työmarkkinoilla.

Työllisyysaste on ennätyksellisellä tasolla, mikä kertoo, että hallitus on tehnyt oikeita asioita muun muassa elvyttämällä koronapandemian aikana. Tätä työtä on jatkettava. Lisäksi panostukset tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopolitiikkaan sekä osaamiseen luovat uutta työtä ja työllisyyttä. Näen, että 2030-luvulla SDP:n tavoitteena pitää olla täystyöllisyys, jotta jokaisella on oikeus työhön.

Työllisyysprosentin lisäksi on kiinnitettävä huomiota työelämän laatuun. Hyvä työelämä, luottamus sekä sopiminen ovat Suomen vahvuuksia. Erimielisyyksienkin keskellä vapaus ajaa omia oikeuksiaan tulee turvata. Työtaistelutoimet ovat raskaita, eikä kukaan haluaisi turvautua niihin. Lakko-oikeus on viimesijainen keino, ja oikeus siihen on oltava. Olemme nähneet, että sovittelutoiminta ja valtakunnan sovittelijan toimiston työ on uudistuksen tarpeessa. Siksi hallitus on vahvistanut sovitteluresursseja lisäämällä lisää väkeä sovittelutyöhön. Lisäksi hallitus hakee kolmikantaisen työryhmän voimin keinoja ratkaista työehtosopimusten rajariitoja jatkossa nopeammin. Tilanteessa, jossa työelämän osapuolien välillä on vähemmän luottamusta kuin aiemmin, luottamusmiehen aseman merkitys korostuu. Tämän vuoksi luottamusmiesten aseman turvaaminen lainsäädännöllisesti on entistä tärkeämpää tulevaisuudessa. Kun eteen tulee tilanne, jossa yritys laiminlyö työntekijän oikeudet jatkuvasti, tulisi työntekijöillä olla joukkokanneoikeus oikeuksiensa turvaamiseksi. Näin on tehty esimerkiksi naapurimaassamme Ruotsissa.

Moni meistä on varmasti seurannut lakkokevättä. UPM:n ja Paperiliiton lakko näyttää kuinka hidasta yrityskohtainen sopiminen on ja saa aikaan tilanteen, jossa neuvotteluja käydään koko ajan. Tämä on energian hukkaa niin työnantajalta kuin työntekijältä. Pitkälle tähtäävä tulevaisuus ja työrauha eivät toteudu tällä menolla. Tammikuussa olimme tilanteessa, jossa Paperiliitto halusi sopia UPM:lle yhden sopimuksen, mutta yhtiö suostui neuvotteluihin vain jos neuvoteltaisiin viidestä eri sopimuksesta. Myös työntekijät ovat valmiita joustamaan paikallisten sopimusten kautta, mutta kokonaan erilliset työehtosopimukset eivät vaikuta perustelluilta. Mitä työnantajaliike hakee tällaisella toiminnalla? Tarkoituksellista joukkovoiman hajauttamista. Paperiliiton taistelu ei ollut taistelu pelkästään liiton työntekijöiden puolesta, vaan taistelu suomalaisten työntekijöiden puolesta. Työmarkkinajärjestöt tuntevat oman toimintaympäristönsä ja heillä on paras mahdollinen kyky sopia ehdoista, joihin molemmin puolin ollaan valmiita sitoutumaan pitkäjänteisesti. Omien työehtojen ajamista ei saa jättää yksittäisen työntekijän harteille.

Toisin kuin monet antavat ymmärtää, paikallinen sopiminen on ollut mahdollista Suomessa koko ajan. Suomalaiset työmarkkinat eivät ole jäykät. Omassa työssäni pääluottamusmiehenä meillä oli mahdollisuus sopia kymmenistä asioista paikallisesti ja niin myös teimme. Työnantajaliikkeen viivytystaistelu lakkokeväänä on ennen kaikkea ideologinen taistelu.

UPM:n johto kutsui yhtiön toimintaa lakon aikana jopa “isänmaalliseksi”. Hän sanoo metsäyhtiön haluavan pitää painopaperin tuotannon Suomessa, jos porukka siellä paperikoneella haluaa myös. Ei epäilystäkään siitä, etteivätkö haluaisi. Suomalainen paperiteollisuus on ylpeä tekemästään työstä, mutta metsäyhtiöiden vuosittaisia voittoja ei revitä työntekijöiden selkänahasta. UPM:n vaatimat lisätyötunnit ilmaiseksi eivät onneksi toteutuneet. Vuosituloksien on jakauduttava kaikkien palkkapussiin ylhäältä alas asti.

Samassa artikkelissa hän sanoo Metsäteollisuuden tulevaisuutta valoisaksi. Siitä olen samaa mieltä, mutta vain jos suomalaisilla työntekijöillä on jatkossakin hyvät työolot sekä ehdot. Tänään suomalaisen työn päivänä juhlistamme teitä, työntekijöitä!

Työmarkkinoillakin on katsottava nyt tulevaisuuteen. Teemme tällä hetkellä Suomessa historiallisia päätöksiä, joiden vaikutus kantaa vuosikymmenien yli. Myös työmarkkinoiden tilanne on tasattava. Sillä tavalla luomme Suomeen kestävyyttä sekä kasvua ja takaamme suomalaisten työntekijöiden hyvinvoinnin. Pöydän molemmilla puolilla tulisi yrittää löytää yhteinen sävel, jotta takaamme työrauhan kaikille aloille.

Hyvät ystävät, EU:ssa on viime aikoina käyty laajaa keskustelua minimipalkasta. Lähtökohtaisesti ajatus on hyvä, sillä jokaisen tulisi saada työstään palkka, jolla voi elää. Meillä on kuitenkin malli, jota puolustaa. Suomalainen sopimismalli takaa parhaimmat työolot ja työehdot alati muuttuvassa työelämässä. Viime aikoina olemme saaneet lukea mitä räikeimmistä tapauksista, joissa työntekijöiden oikeuksia on poljettu. Räikeimmillään tällaiset esimerkit ovat työntekijöiden hyväksikäyttöä. Sen vuoksi hallitus on jo tehnyt muun muassa tiukennuksia 0-tuntisopimuksiin sekä tiivistänyt viranomaisyhteistyötä. Lisäksi yksi keino puuttua pahimpiin esimerkkeihin on kriminalisoida alipalkkaus.

Naisvaltaiset alat, jotka tekevät päivittäin valtavasti töitä yhteiskuntamme eteen, ovat jääneet palkkakehityksessä miinukselle. Tämä on sekä työelämä- että tasa-arvokysymys. Tarvitsemme monivuotisen julkisen sektorin palkkoja sekä työoloja parantavan ohjelman, mistä tulee neuvotella työmarkkinapöydissä. Tätä tuemme SDP:ssä. Lisäksi on huolehdittava resursseista, työssä jaksamisesta ja työturvallisuudesta, sekä tehtävä alasta houkuttelevampi nuorille. Uupuneet hoitajat eivät jaksa työssään, ja meillä ei ole varaa menettää osaavia hoitajia. Siirtymä alalta pois on jo nyt suurta. Hoitajat ovat yksi tämän maan peruspilareista ja he ovat pitäneet meistä huolta sekä ennen pandemiaa että sen aikana. Toivon todella sovittelulautakunnan löytävän pikaisen ratkaisun, jotta saamme hoitajille taas työrauhan.

SDP:lle on tärkeää ihmisten hyvinvointi ja jaksaminen niin arjessa kuin työssä. OECD:n arvion mukaan mielenterveysongelmat maksavat suomalaiselle yhteiskunnalle jopa 11 miljardia euroa vuodessa. Ongelma on todellinen, sillä Suomen kustannukset olivat bruttokansantuotteeseen suhteutettuna EU-maiden toiseksi korkeimmat. Alentunut psyykkinen työkyky, sairaana työskentely ja poissaolot kustantavat Suomessa noin 4,7 miljardia euroa vuodessa. Puhumme siis miljardiluokan ongelmista. Ennaltaehkäisemällä mielenterveysongelmia ja panostamalla hyvinvointiin voimme säästää sekä rahaa että ennen kaikkea inhimillistä kärsimystä, kun ihmiset pääsevät hoitoon ajoissa eikä kenenkään tarvitse painia mielenterveysongelmien kanssa yksin.

Hyvät ystävät, hallitus on halunnut turvata suomalaisten hyvinvoinnin vaikeiden aikojen keskellä, ja tehnyt tarpeellisia panostuksia koulutukseen ja pieniin eläkkeisiin. Lisäksi alensimme varhaiskasvatusmaksuja ja terveydenhuollon asiakasmaksuja. Asiakasmaksulain muutoksen on arvioitu pienentävän lähes miljoonan suomalaisen asiakasmaksuja. Vain reilu kuukausi sitten Kokoomuksen puheenjohtaja antoi oman vaihtoehtonsa hallituksen politiikalle: leikkauksia työttömyysturvaan, asumistukeen ja toimeentulotukeen. Keihin tämä osuu kaikista koviten? Heikompiosaisiin ihmisiin. Aluksi koimme kansainvälisen pandemian, sitten sodan Euroopassa. Elämme sodan jälkeisen ajan vaikeimpia hetkiä, ja siksi nyt on aika tukea niitä, jotka apua tarvitsevat. Nyt ei ole sosiaaliturvaheikennysten aika. (Jo vuoden päässä odottavat vaalit. Orpo on nyt kertonut avoimesti mitä seuraa, jos Kokoomus nousee pääministeripuolueeksi ensi keväänä.)

Joudumme varautumaan pakotteiden vuoksi siihen, että myös palkansaajat joutuvat koville, kun asumiseen ja elämiseen liittyvät kustannukset nousevat vauhdilla. Takana on useiden vuosien maltilliset palkankorotukset ja kiky-sopimuksessa vuonna 2016 tehty muutos sosiaalivakuutusmaksujen siirrosta työnantajilta palkansaajille, mikä on tuntuva miinus työntekijöiden kukkarossa. Silloin palkansaajat auttoivat omalta osaltaan yrityksiä kilpailukyvyn parantamisessa. Hallitus on SDP:n johdolla tehnyt jo useita ostovoimaa parantavia päätöksiä muun muassa kevään riihessä, mutta voisiko työmarkkinaosapuolilta löytyä keinoja, kiky-sopimuksen hengessä, joiden avulla palkansaajien tilannetta voidaan helpottaa? Vastaan tulemista täytyy tapahtua pöydän molemmilla puolilla.

Arvon toverit, tällä hetkellä on vaikea ajatella kauas tulevaisuuteen, kun arkeamme varjostavat niin suuret asiat. Tämän päivän päätöksillä rakennamme kuitenkin tulevaisuutta lapsille ja nuorillemme. Istuin kerran pöydässä nuoren, vain 13-vuotiaan tytön kanssa, joka pohti tulevaisuuden ammattiaan sekä ilmaista toisen asteen koulutusta. Pohdinnan jälkeen hän sanoi: “jos se on ilmaista, niin silloin voi valita sen alan mihin haluaa mennä”. Näin sen kuuluu mennä. Jokaisella nuorella on oltava mahdollisuus tavoitella unelmiaan. Meidän nuoremme ovat fiksuja, osaavia ja kuuntelevia. He vievät ulkoa löytyneet mummot lämpimään ja he järjestävät mielenosoituksia tärkeiden asioiden puolesta. Nuorilla on myös valtava huoli tulevaisuudesta. Meidän tehtävämme on keventää heidän taakkaansa, ja tehdä huomisesta parempi.

Hyvät ystävät,

haluan toivottaa teille jokaiselle sekä omasta että sosialidemokraattisen puolueen puolesta hyvää vappua!

Jaa sosiaalisessa mediassa