SDP:n puheenjohtaja Sanna Marinin puhe SDP:n historiaseminaarissa 27.1.

Arvoisa yleisö, hyvät kuulijat,

Joulukuussa julkaistu Mikko Majanderin uusi teos Kylmän sodan ja ristiriitojen puolue kuvaa SDP:n ja Suomen historiaa vuosina 1952-1957. Kyseisten vuosien tapahtumissa voidaan nähdä useita yhteiskunnallisia teemoja, joiden periaatteet ja kysymykset toistuvat samankaltaisina myös tänään.

Ensimmäinen yhtymäkohta on aikaa leimaava sodan varjo ja Suomen paikka arvoiltaan jakautuneessa maailmassa.

Toinen vuosikymmenet ylittävä teema on globaaleihin haasteisiin kytkeytyvä yhteiskunnan rakenteiden muutos. Siinä missä 1950-lukua määrittivät teollistuminen ja kaupungistuminen, toteutuvat 2020-luvun murrokset vihreän ja digitaalisen siirtymän kautta.

Kolmas näkökulma liittyy puolueen kansainvälisyyden arvoon. Pohjoismainen, eurooppalainen ja kansainvälinen yhteistyö kehittävät Suomen politiikkaa sekä sosialidemokraattien ajattelua vuosikymmenestä riippumatta.

Hyvät kuulijat,

Kun sosialidemokraatit kokoontuivat tähän taloon pitämään puoluekokousta vuonna 1952, maailmanpolitiikan kylmä aika ja laajamittaisen sodan kauheudet olivat ajallisesti ja ajatuksellisesti lähellä. Valitettavasti suurvalta-aseman tavoittelu väkivalloin ja valtioiden jakautuminen arvojen mukaisiin piireihin ovat myös tänään todellisuutta.

Euroopassa on jälleen käynnissä taistelu itsemääräämisoikeudesta, suvereniteetista ja demokratiasta. Venäjä on Ukrainaan kohdistamallaan hyökkäyssodalla rikkonut ja hylännyt turvallisuusjärjestyksemme keskeiset periaatteet sekä sitoumukset.

Emme ole onneksi kohdanneet tilannetta yksin. Suomi ja Euroopan unioni ovat vastanneet sotaan mittavilla Venäjän vastaisilla pakotteilla, joilla heikennämme Venäjän kykyä rahoittaa ja ylläpitää sotilaallista varustautumistaan.

Tukemme Ukrainalle on materiaalista, taloudellista ja poliittista. Suomi oli eturivissä, kun EU päätti antaa Ukrainalle ehdokasmaastatuksen viime vuonna. Viime vuonna vierailin myös Kiovassa sekä kaupungin liepeillä Irpinissä ja Butsassa, jossa venäläisjoukot olivat syyllistyneet järkyttäviin tekoihin kuten siviilien joukkomurhaan.
Suomen historia selittää solidaarisuuttamme Ukrainaa kohtaan, mutta se antaa meille myös ymmärrystä monenkeskisen järjestelmän tärkeydestä. Kuten jo 70 vuotta sitten näimme, ei arvojen ja etupiirien mukaan jakautuva maailma ole Suomen etu.

Tehokkaalle monenväliselle järjestelmälle ja YK:lle sen keskiössä on suurempi tilaus kuin ehkä koskaan aiemmin. Euroopan unionin merkitys turvallisuusyhteisönä ja maamme tärkeimpänä viitekehyksenä korostuu myös Nato-jäsenyyden myötä.

Meidän tuleekin oppia menneestä ja vahvistaa kansainvälisen yhteisön kykyjä puolustaa demokratiaa. Samalla meidän on rakennettava sellaista monenvälistä järjestelmää, jossa kaikki löytävät paikkansa pöydän ääreltä.
Arvoisat kuulijat,

1950-luvulla raskaasta sodasta toipuminen ja jälleenrakennus yhdistyivät yhteiskunnallisen työnjaon ja tuotannon murrokseen. Kaupungistuminen, teollistuminen sekä siirtymä maa- ja metsätaloustuotannosta uudenlaiseen yhteiskunnalliseen malliin haastoivat Suomea poliittisesti, taloudellisesti ja kulttuurillisesti. Myös tänään ulko- ja geopoliittisiin haasteisiin täytyy vastata samalla kun toteutamme siirtymää kohti hiilineutraalia, digitaalista ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden turvaavaa taloutta. Ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjunta eivät voi jäädä odottamaan vakaampia aikoja.

Muutos on osa ratkaisua. Suomen onkin nyt rakennettava kansainvälinen asemansa vihreiden teknologioiden ja digitalisaation edelläkävijyydelle. Tämä luo meille paitsi kestävää kasvua, myös mahdollisuuksia syventää suhteitamme demokraattisten, arvomme jakavien valtioiden kanssa.

Yhteistyö arvomme jakavien maiden kanssa on myös tulevaisuuden turvallisuuskysymys. Uudet teknologiat tulevat määrittämään yhteiskuntiemme perusratkaisuja. Kamppailu kvanttilaskentaa, tekoälyä ja 6G-verkkoja koskevista valinnoista, standardeista ja näiden taustalla olevista arvoista kuten yksilönvapauden ja tietoturvan kysymyksistä on jo nyt käynnissä.

Hyvät kuulijat,

Kolmas historian oppi liittyy puolueen kansainvälisten suhteiden merkitykseen.

Sosialidemokraattien rajat ylittävä yhteistyö muiden maiden työväenliikkeiden kanssa on ollut merkityksellisessä roolissa monissa historian vaiheissa. SDP:n suhteet sisarpuolueisiin ovat mahdollistaneet keskusteluyhteydet ja uusien ideoiden rantauttamisen kaikkina hetkinä – niin myös viime vuosina.

Kansainvälisistä suhteista kannattaa pitää kiinni ja keskusteluyhteyksiä vaalia myös rajat ylittävien ilmiöiden kohdalla.

SDP ja sen sisarpuolueet ovat seisseet kautta historiansa kansanvallan ja parlamentarismin puolella, ääriliikkeitä vastaan.

1930-luvun kiihkeinä aikoina vastustajina olivat äärioikeiston populistit. Pian tämän jälkeen vastassa olivat kommunistit ja Neuvostoliiton ulkoiset vaikuttamispyrkimykset, joiden torjumisessa läntisillä puolueyhteyksillä oli oma roolinsa.

Hyvät kuulijat,

Majanderin tuore teos kuvaa näitä sodan varjon, yhteiskunnallisen muutoksen ja Suomen kansainvälisen aseman teemoja ansiokkaasti.

Haluan onnitella Mikkoa mittavan hankkeen loppuun saattamisesta ja kiittää lämpimästi koko historiatoimikuntaa aktiivisesta työstänne.

SDP:n historiatyö etenee seuraavaksi hyvinvointivaltion luomisen vuosiin 1957- 1975.

Tasa-arvo, sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja demokratian laajentaminen olivat ajan kantavia pilareita.  Työttömyysturva ja työeläjärjestelmä sekä peruskouluun siirtyminen eivät syntyneet itsestään, vaan vuosikausien systemaattisen politiikan tuloksena.

Odotammekin mielenkiinnolla Matti Hannikaisen jatkaman historiankirjoituksemme seuraavan vaiheen valmistumista ensi vuoden kesällä, kun SDP:tä edeltäneen Suomen työväenpuolueen perustamisesta tulee 125 vuotta.

Arvoisat kuulijat,

SDP:llä on historiassa rooli vapauden, tasa-arvon ja solidaarisuuden puolesta kamppailevana rauhan sekä hyvinvoinnin liikkeenä. Olemme aina puolustaneet demokratiaa yhdessä muiden vastuunsa tuntevien liikkeiden ja maiden kanssa.

Tätä linjaa jatkamme myös tulevissa vaaleissa.

Kiitos, että olette kiinnostuneet liikkeen ja Suomen historiasta. Toivotan kaikille antoisaa seminaaria ja hyvää alkanutta vuotta.