SDP:n Pia Hiltunen: Oppimistulokset paranevat perusasioista huolehtimalla
Suomalaisnuorten osaaminen on laskenut Suomessa vuoden 2022 Pisa-tulosten mukaan. Sivistysvaliokunnan jäsen Pia Hiltunen (sd.) pitää tutkimuksen tuloksia huolestuttavina tulevaisuuden osaamisen kannalta. Hän pitää erittäin tärkeänä, että koulujen käytettävissä olevat resurssit ja rahoitus kohdentuisivat oikein.
– Emme voi olettaa, että oppimistulokset paranevat leikkaamalla rahoitusta, vaan asia on juuri päinvastoin. Jos oppilaalla ei ole tehtäväkirjoja, mistä opiskella, niin miten hän pystyy oppimaan kunnolla opettavia asioita? Oppimateriaaleihin käytettävän rahoituksen täytyy olla riittävä, jota se ei tällä hetkellä ole. Hallituksen aikomat kuntaosuuksien leikkaukset tulevat olemaan suoraan pois koulujen rahoituksesta, joka taas vaikuttaa materiaalien lisäksi ryhmäkokoihin, palveluverkkoon ja tuen järjestämiseen, ärähtää Hiltunen.
Suomen Pisa-tulokset ovat heikentyneet vuosien 2006 ja 2009 huippuajoista vuosittain. Lukutaidossa kuin myös luonnontieteissä osaaminen on heikentynyt jopa OECD-maiden keskiarvoa voimakkaammin. Matematiikassa osaaminen on ollut laskusuunnassa vuodesta 2006 asti. Matematiikassa osaamiserot ovat edelleen tyttöjen eduksi, mutta vain vähän. Tutkimuksessa osaamisero oli vain 5 pistettä. Myös vanhempien sosioekonominen tausta oli kaikissa vertailumaissa yhteydessä oppilaiden osaamiseen.
– Vanhempien koulutus, ammatti ja kodin varallisuus näkyvät oppimistuloksissa, mikä ei ole yllättävää. Hallituksen leikkaukset tulevat lisäämään myös tulevina vuosina lapsiperheköyhyyttä kymmenien tuhansien lasten kohdalla ja myös se tulee näkymään oppimistuloksissa vuosien päästä. Suunta on siis väärä. Suomalaisen koulutusjärjestelmän tulee olla jokaista lasta ja nuorta varten ja antaa edellytykset menestyä elämässä. Meillä ei pitäisi olla varaa jättää yhtäkään nuorta ilman koulutusta tai hänen tarvitsemaansa tukea opinnoissa, toteaa Hiltunen.
– Perusasiat eivät muutu, vaikka maailma ympärillä muuttuisi. Tuntimäärien lisääminen ei riitä, ellei kouluilla ole rahaa huolehtia mm. riittävistä oppimateriaaleista. Oppimisentuen tarpeet ovat edelleen kasvussa ja tuen uudistamiseen ei ole olemassa riittävää rahoitusta. Olisi aika puuttua juurisyihin ja siihen, mikä pahoinvointia tai oppimisvaikeuksia aiheuttaa. Liiallinen digitalisaatiopainotus ja hektisyys pitäisi saada vähenemään. Oppilaat tarvitsevat aikaa oppia ja omaksua uusia asioita ja opettajat rauhan opettaa. Kiteytettynä voin todeta, että tuki, ryhmäkoot, materiaalit ja rahoitus kuntoon, niin tulokset paranevat, päättää Hiltunen.
