SDP:n Matias Mäkynen: Hallituksen puuttuminen työmarkkinoihin ei ole pohjoismaista mallia nähnytkään

Hallituksen esityksen tärkein peruste lakko-oikeuden rajaamiselle kuuluu näin: ”Pohjoismaisen käytännön mukaisesti poliittisen työtaisteluoikeuden käyttöä rajoitetaan enintään yhden vuorokauden mittaisiin mielenilmaisuihin”.

Vetoaminen pohjoismaiseen käytäntöön on virheellinen. Hallituksen tavoite rajoittaa lakko-oikeutta ei ole pohjoismaisen lainsäädännön eikä oikeuskäytännön mukainen.

Kaikesta huolimatta työministeri on näin eduskunnalle toistuvasti ja virheellisesti väittänyt. ”Ruotsissa oikeuskäytäntö on käytännössä rajannut sen 1—2 tunnin mittaisiin lakkoihin”, Satonen totesi kyselytunnilla 12.10.2023. Samankaltaisen väitteen hän toisti osana välikysymyskeskustelua 20.2.2024, mitä pääministeri omassa puheenvuorossaan tuki.

Todellisuudessa ruotsalaisesta lainsäädännöstä tai oikeuskäytännöstä ei löydy kirjausta, jolla poliittiset lakot rajattaisiin pariin tuntiin. Tarkaa rajaa poliittisille lakoille ei ole Ruotsissa ylipäätään olemassa. Mm. faktantarkistukseen erikoistunut Faktabaari on kumonnut väitteen virheellisenä. Myös Helsingin Sanomat kumosi Satosen väitteen virheellisenä (HS 19.2.2024).

Hallitus vie Suomea kauas pohjoismaisesta tasosta

Pohjoismaisesta mallista puhuttaessa viitataan yleensä Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa (ja aiemmin myös Suomessa) työmarkkinoilla vallalla olevaan yhteistyön ja sopimisen kulttuuriin, johon liittyvät työmarkkinoiden korkea järjestäytymisaste ja kattava sosiaaliturva. Hyvinvointivaltion perustaa ei olisi voitu rakentaa ilman tätä laajaa konsensukseen pyrkivää kulttuuria.

Nyt hallitus tavoittelee pohjoismaisen mallin sijaan sen irvikuvaa. Hallitus on etsimällä etsinyt naapurimaistamme työmarkkinaheikennyksiä ja esittelee niitä ”uudistuksina”. Se muokkaa työmarkkinoiden pelisääntöjä niin, että jatkossa työnantajalla on entistä suurempi määräysvalta. Työntekijöiden mahdollisuudet parantaa omaa asemaansa tai turvaa työmarkkinoilla ovat jatkossa hyvin rajalliset. Työehtosopimusten kattavuuden heikentyessä myös Suomen jo valmiiksi heikko tuottavuuskehitys heikentyy entisestään. Nämä systeemitason muutokset eivät näy heti, vaan pitkän ajan kuluessa. Tulevat sukupolvet ovat tämän hallituksen politiikan suurimpia häviäjiä.

Hallitus laskee ansiosidonnaisen työttömyysturvan pohjoismaiden heikoimmalle tasolle

Hallituksen leikkausten jälkeen työttömyysturva on Suomessa huomattavasti muita pohjoismaita matalammalla tasolla.

Tänä vuonna voimaan astuvien työttömyysturvan heikennykset, mm. huoltajakorotusten ja suojaosien poisto sekä lomakorvausten jaksotus tekivät työttömän toimeentuloon useiden satojen eurojen loven kuukaudessa. Tänä keväänä hallitus on toteuttamassa seuraavat leikkaukset ansiosidonnaiseen ns. porrastamisen myötä.

Suomen ansiosidonnainen on jo nyt muita pohjoismaita matalampi. Tanskassa korvausaste on jopa 90 % työttömyyttä edeltävästä palkasta, Ruotsissa yli 70 % kun se Suomessa on jo ennen hallituksen leikkausta ollut noin 60 %. Hallituksen tekemien leikkausten myötä ero Suomen ja Ruotsin ansiosidonnaisten etuuksien välillä on nousemassa keskituloisella jopa 800 euroon kuukaudessa, kun ero tälläkin hetkellä on lähes 500 euroa ruotsalaisten eduksi.

Kaikkien aikojen takinkääntö ja tietoinen väärän tiedon antaminen eduskunnalle

Orpon hallitus on tuomassa kevään aikana eduskuntaan poikkeuksellisen määrän työntekijöiden asemaa heikentäviä esityksiä. Eri mediat ovat todenneet esitysten noudattelevan Elinkeinoelämän keskusliiton, Suomen Yrittäjien ja Keskuskauppakamarin vaalitavoitteita sanatarkasti.

Hallitus vetoaa heikennyksiä tehdessään toistuvasti kansalta eduskuntavaaleissa saamaansa mandaattiin. Ennen eduskuntavaaleja edes kokoomus, mutta varsinkaan perussuomalaiset eivät paljastaneet olevansa valmiita jättämään työntekijät hallituksen politiikan yksipuolisiksi häviäjiksi. Heikennysten pitkää listaa ei kertonut tekevänsä kukaan, eikä Suomen työmarkkinoiden neuvottelukulttuurista ja yhteistyöstä sanonut luopuvansa kukaan.

Erityisesti perussuomalaiset ovat kunnostautuneet tekemällä kaikkien aikojen takinkäännön pettämällä erityisesti yksityisen sektorin aloilla työskentelevät äänestäjänsä, joihin moni hallituksen heikennys erityisesti osuu.

Kokoomus ja erityisesti työministeri Arto Satonen ovat perustelleet hallituksen esityksiä toistuvasti väärillä väitteillä. Kenties räikeimmät virheelliset väitteet hallitus on antanut poliittisten lakkojen rajoista muissa maissa. Ministeri Satonen on väittänyt eduskunnan täysistunnossa, että Ruotsissa oikeuskäytäntö on rajoittanut poliittiset lakot 1-2 tunnin mittaisiin lakkoihin. Satonen on myös väittänyt, että poliittisia lakkoja rajoittaessaan hallitus ei puutu lakko-oikeuden yrimeen tai ”varsinaiseen lakko-oikeuteen”. Kumpikin väite on virheellinen ja tulemme niihin tarttumaan tiistaina alkavassa eduskuntakäsittelyssä.

SDP ei hyväksy hallituksen heikennysesityksiä. Hallituspuolueet ovat antaneet väärää tietoa niin äänestäjilleen kuin eduskunnallekin. Siitä heidät on saatava vastuuseen.