SDP:n Marttila ja Mäkynen: Lastensuojelun jälkihuollossa olevia nuoria ei saa pakottaa ottamaan opintolainaa
SDP:n kansanedustajat Helena Marttila ja Matias Mäkynen jättivät eduskunnassa kirjallisen kysymyksen toimeentulotukilain uudistuksen vaikutuksista lastensuojelun jälkihuollossa olevien nuorten asemaan. 1.2.2026 voimaan tulleen uudistuksen myötä jälkihuollossa olevilta nuorilta edellytetään aiemmasta poiketen opintolainan nostamista toimeentulon turvaamiseksi.
– Ennen lakimuutosta nuoret saattoivat saada toimeentulotukea, vaikka eivät nostaneet opintolainaa osana opintotukea. Tarkoitus on ollut auttaa erityisen haavoittuvassa asemassa olevien nuorten itsenäistymistä ja opintoihin kiinnittymistä. Lakiuudistus on merkittävä heikennys jälkihuoltonuorten asemaan, sanoo Matias Mäkynen, joka toimii Kelan valtuutettuna.
Marttila ja Mäkynen huomauttavat, että opintolaina eroaa toimeentulotuesta olennaisesti, sillä kyseessä on takaisin maksettava velka. Kansanedustajien mukaan tämä voi lisätä velkaantumisriskiä jo valmiiksi haastavassa elämäntilanteessa.
– Jälkihuollossa olevat nuoret siirtyvät itsenäiseen elämään usein vaikeammista lähtökohdista kuin muut nuoret aikuiset. Jälkihuollon tarkoitus on tasoittaa näitä lähtökohtien eroja. Kentältä saamme viestiä, että uudistuksen myötä työntekijöiden aikaa menee lainakuvioiden setvimiseen ja Kelan kanssa asiointiin, vaikka tärkeintä olisi työskennellä nuoren kanssa, sanoo Helena Marttila.
Mäkynen puolestaan tuo esiin huolen siitä, että opintolainavelvoite saattaa vaikuttaa nuorten koulutusvalintoihin ja opintojen jatkamiseen. Kysymyksessä viitataan riskiin, että osa nuorista voi jättää hakeutumatta opintoihin tai keskeyttää ne taloudellisten syiden vuoksi, mikä lisää syrjäytymisen riskiä.
Kirjallisessa kysymyksessä kansanedustajat vaativat ministeriltä vastausta siihen, miten hallitus aikoo korjata toimeentulotukiuudistuksen seurauksena syntyneen tilanteen sekä millä tavoin hallitus aikoo varmistaa, ettei jälkihuollossa olevien nuorten asema heikkene suhteessa muihin nuoriin tai aiempaan lainsäädäntötilanteeseen.
– Yhteiskunnan ottaessa lapsen huostaan vastuu ei pääty täysi-ikäisyyteen, vaan vastuu tulee kantaa kokonaisvaltaisesti nuoren siirtymisestä itsenäiseen elämää. Jos hallitus ei tarkoituksellisesti halunnut heikentää näiden erittäin haavoittuvassa asemassa olevien nuorten tilannetta, on laki tai siihen liittyvä Kelan ohjeistus syytä korjata pikaisesti, kansanedustajat vaativat.
