SDP:n Kymäläinen ehdottaa EU-ohjelmaa Venäjän rajalla sijaitsevien alueiden tukemiseksi
SDP:n eurovaaliehdokas, lappeenrantalainen kansanedustaja Suna Kymäläinen ehdottaa, että EU:ssa tulisi käynnistää ohjelma, jolla voitaisiin tukea Venäjän rajalla sijaitsevia alueita ja torjua rajojen sulkeutumisesta ja idänkaupan tyrehtymisestä aiheutuvia sosiaalisia, taloudellisia sekä turvallisuusvaikutuksia.
– Itäinen Suomi on kärsinyt merkittävän taloudellisen iskun pakotteiden ja turvallisuuspoliittisen tilanteen aiheuttaman epävarmuuden seurauksena. Tämä isku ei kuitenkaan koske pelkästään Suomen itäisiä osia, vaan kaikkia EU:n itärajalla sijaitsevia alueita, joilla on historiallisesti ollut vahvat siteet Venäjään. Tällaisilla alueilla Venäjän-kauppa sekä matkailu ovat olleet monille yrityksille elintärkeitä, ja lisäksi esimerkiksi perhesuhteet saattavat ulottua yli valtionrajojen. Turvallisuusympäristön muutos on tuonut näille alueille merkittävän ja nopean muutoksen, johon myös unionin tasolla tulee vastata, Kymäläinen toteaa.
Kymäläisen mukaan aluekehityksen eriytymisen välttämiseksi tarvitaan unionin itäisille alueille nopeita tukitoimia. Samaan tapaan EU:ssa on aiemmin tuettu esimerkiksi Brexitin vuoksi asetettujen tullien myötä kärsineitä alueita Ranskassa ja Belgiassa. Onkin perusteltua, että myös EU:n turvallisuusrajan elinvoimaisuuden tukemiseen löydetään vastaavaa tukea. Alueiden pitäminen elinvoimaisena vaatii panostuksia niin saavutettavuuteen, koulutetun työvoiman saatavuuteen, matkailun edistämiseen sekä TKI-toimintaan ja esimerkiksi vihreän siirtymän investointeihin tulevan kasvun eväiden luomiseksi. Tukea näihin investointeihin tarvitaan unionin itäisillä alueilla myös EU-tasolta.
– Me SDP:ssä ehdotammekin, että unionissa käynnistetään ohjelma Venäjän hyökkäyksen aiheuttamasta taloudellisista muutoksista kärsineiden alueiden tukemiseksi. Lisäksi olemme ehdottaneet itäiseen Suomeen elinvoimapakettia, joka sisältäisi toimia niin itäisen Suomen elinvoimavision luomiseksi, aluekehitysrahoituksen palauttamiseksi, aktiiviseksi ennakkovaikuttamiseksi EU:n aluekehityspolitiikassa kuin myös saavutettavuuden parantamiseksi, koulutetun työvoiman saatavuuden turvaamiseksi sekä itäisen Suomen tuulivoimarakentamisen mahdollistamiseksi, kertoo Kymäläinen.
– Laajemmassa kuvassa kyse on koko Euroopan turvallisuudesta, nimenomaan kokonaisturvallisuudesta. Se edellyttää, että yhteiskunnat ovat eheitä ja ihmiset hyvinvoivia. Turvallisuuden nimissä emme saakaan antaa Suomeen tai muihin EU-maihin muodostua maidensisäisiä, alueidenvälisiä vastakkainasetteluja, jotka repisivät niin maita kuin unionia sisältäpäin erilleen. Kyse ei ole siitä, että nämä alueet vaatisivat enemmän kuin muut. Kyse on siitä, että kaikilla alueilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet kehittyä sekä samat kasvun lähtökohdat kuin muillakin, Kymäläinen päättää.
