SDP:n kansanedustaja Piritta Rantanen: Käytetään järkeä metsäkeskusteluissa
SDP:n maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsen Piritta Rantanen peräänkuuluttaa metsien käyttöä koskevaan julkiseen keskusteluun kokonaisvaltaisempaa näkemystä. Venäjän sodalla Ukrainassa on ollut yhteys Suomessa käytävään energiakeskusteluun. Sota on aiheuttanut puutuonnin katkeamisen, jolla on ollut suorat vaikutukset suomalaiseen energiantuotantoon ja myös metsäkeskusteluun. Julkisessa keskustelussa on ollut esillä hakkuiden vähentäminen, jopa radikaalistikin. Toimenpiteillä olisi välittömät vaikutukset suomalaiseen energiantuotantoon hintoja nostaen, työllisyyteen ja koko arvonlisän alentumiseen.
– Puupolttoaineilla on Suomessa merkittävä rooli fossiilisten polttoaineiden korvaamisessa. Niiden käyttö on ollut kasvussa johtuen osaltaan turpeen energiankäytön vähenemisestä. Puuta käytetään paljon lämmitysenergiana ja esimerkiksi metsäteollisuuden arvonlisä Suomessa on yli 7 miljardia euroa. Energiaomavaraisuutemme on tämän hetken maailmanpoliittisessa tilanteessa iso prioriteetti Suomelle. Energiantuotantomuotojen poissulkeminen kategorisesti ei auta meitä pääsemään tähän tavoitteeseen. Kaikissa ratkaisuissa meidän tulee ottaa huomioon ympäröivän maailman muuttuneet olosuhteet. Vasta julkaistun selvityksen mukaan Suomessa ei ole lähivuosina riittävästi energiapuun tarjontaa, toteaa Rantanen.
Julkista keskustelua hiilinieluista on hallinnut yksinkertaistettu ajatus, että pelkistetyillä toimilla saadaan Suomen hiilinielujen määrää kasvatettua ja niiden tilaa parannettua. Rantanen näkee kuitenkin asian hieman eri tavalla.
– Pelkästään sellaisilla toimilla, että hehtaarimääräisesti suojelemme metsiä ja maa-alueita, emme itse asiassa paranna hiilinielujen määrää emmekä niiden hiilen sitomiskykyä. Hyvinvoivat metsät kasvavat, sitovat hiiltä itseensä paremmin ja niiden kasvulla pidämme teollisuutemme pyörimässä.
Suomen metsien kasvu on tuplaantunut 50 vuodessa. Tänä aikana metsiä on käytetty yhä enemmän, mutta myös suojeltu. Luonnonvarakeskus Luke tiedotti vastikään, että nyt metsien kasvukäyrä on kuitenkin pysähtynyt ja kääntynyt osaltaan laskuun.
– Metsien kasvun hidastuminen vaikeuttaa Suomen hiilineutraalisuustavoitteen toteutumista. Hiilinielujen kasvattaminen vaatisi parempia metsänhoitotoimia, järkevää lannoitusta, metsien pelloiksi muuttamisen ehkäisemistä sekä joutoalueiden ja heikkotuottoisten peltojen metsittämistä, muutamia mainitakseni. Metsien suojelun osalta pitäisi tehdä tarkempaa harkintaa, millaisia maa- ja metsäalueita suojellaan.
– Toivoisin suomalaiseen metsäkeskusteluun johdonmukaisuutta ja ymmärrystä erilaisten toimien vaikutuksesta pidemmän aikavälin tavoitteissa. Kokonaisvaltainen ymmärrys ympäristönsuojelun, metsäteollisuuden tarpeiden ja teollisten työpaikkojen sekä metsien tuottaman koko arvoketjun osalta auttaa meitä tekemään oikeanlaisia päätöksiä. Käytetään järkeä päätöksenteossa, koska niillä on pitkäaikaiset vaikutukset, päättää Rantanen.
