SDP:n Helena Marttila: Kokoomuksen lastensuojeluavaukset pitkälti kannatettavia – pääministeripuolueen soisi kiinnostuvan myös leikkausten vaikutuksesta lapsiperheisiin

– Kokoomuksen paperissa on paljon hyviä ajatuksia. Siinä tunnistetaan hyvin lapsen edun kannalta keskeisiä elementtejä ja toisaalta kehittämisehdotuksia tilanteisiin, joissa järjestelmän tuki on tällä hetkellä riittämätöntä. Esimerkiksi kokoomuksen ehdotus siitä, että lastensuojelussa tulisi asettaa lasten suojaaminen vanhempien edun edelle, on asian ytimessä siinä, että lapsen etu tulee olla kaiken toiminnan lähtökohta. Käytännön haasteena kuitenkin on, minkälaista tietoa lapsen kotiolosuhteista ja tilanteesta saadaan. Valitettavasti esimerkiksi pienten lasten tai vasta lastensuojelun tietoon tulleen perheen kohdalla tieto saattaa jäädä hyvin vähäiseksi, Marttila kertoo.

– Sen sijaan on jossain määrin ristiriitaista, että kokoomuksen paperissa todetaan, että yhteiskunnan tehtävä on tarjota tukea sekä turvaa ja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tulee saada perheistä koppi, kun tilanne sitä vaatii. Samaan aikaan kokoomuksen johtama hallitus on tekemässä merkittäviä leikkauksia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin sekä esimerkiksi sote-järjestöjen rahoitukseen, jotka tarjoavat tärkeää tukea ja ennaltaehkäiseviä palveluita hyvin kustannustehokkaasti. Lisäksi samoihin ihmisiin kohdistuvat muut leikkaustoimet ajavat yhä useamman perheen taloudelliseen ahdinkoon, Marttila toteaa.

Marttila muistuttaa kokoomusta siitä, että mielenterveys- ja päihdeongelmien sekä taloudellisen ahdingon lisääntyessä myös lastensuojelun tarve yhteiskunnassa lisääntyy. Tutkitusti lastensuojelun kulut lisääntyvät perheiden köyhyyden lisääntyessä, ja toimillaan hallitus on lisännyt rajusti lapsiperheköyhyyttä. SOSTE:n laskelman mukaan hallituksen toimien myötä Suomessa on yli 17 000 uutta köyhyyttä kokevaa lasta. Myös pitkän linjan talousvaikuttaja Sixten Korkman on kuvannut leikkauksia lapsiperheiltä ”taloudellisesti epäviisaiksi, arveluttaviksi ja jopa ilkeiksi”.

Hyvinvointialueilla tilanne on parhaillaan erittäin haastava, ja se näkyy väistämättä myös lastensuojelussa. Marttila nostaa esiin THL:n tuoreen tilaston, jonka mukaan lastensuojelun järjestäminen käsittelyajat ja henkilöstömitoitus huomioiden on toteutunut vain Etelä-Karjalan hyvinvointialueella ja Helsingissä pääpiirteissään lain mukaisesti. Kysymys on pitkälti resursseista.

– On erittäin hyvä, että kokoomus on omalla ehdotuksellaan avannut keskustelun lastensuojelun kehittämiseksi ja ylipäätään hyvän lapsuuden edistämiseksi. Tämä on tärkeää huomioida myös, kun lastensuojelulakia uudistetaan. Täysin samaa mieltä olemme myös siitä, että viime kädessä yhteiskunnalla on vastuu. Hallituksen tulisikin kiinnittää huomiota myös esittämiensä leikkaustoimien lapsivaikutuksiin, Marttila huomauttaa.

Erityisen huolissaan Marttila on hallituksen kehysriihipäätöksestä alentaa sosiaalityöntekijöiden sijaisten pätevyysvaatimuksia. Hyvinvointialueilla merkittävä osa lastensuojelun sosiaalityöntekijöistä on sijaisia, joillakin alueilla jopa puolet. Marttila muistuttaa, että sosiaalityöntekijöiden tekemät päätökset ovat yhteiskunnallisesti painavia ja erittäin järeää julkista vallankäyttöä verrattuna esimerkiksi poliisin toimivaltuuksiin.

– Hallituksen kehysriihipäätös osoittaa suurta ymmärryksen puutetta sosiaalityöntekijöiden työstä, johon pätevöityminen edellyttää maisteritason pääaineopintoja yliopistossa. Lastensuojelun sosiaalityö on viime kädessä vaativaa asiantuntijatyötä ja lastensuojelulain tulkintaa sekä sen soveltamista. Vaikka kokoomuksen tämänpäiväinen avaus on tärkeä ja osin oikein hyvä, ovat hallituksen tosiasialliset toimet kuin märkä rätti vasten pätevien sosiaalityöntekijöiden kasvoja, Marttila päättää.