SDP:n Harakka: Viisi konkreettista keinoa, joilla tekoäly voi parantaa palveluita ja tuottavuutta

– Tekoäly on valjastettava julkisten palveluiden parantamiseen tilanteessa, jossa kolmasosa julkisen sektorin työntekijöistä eläköityy kymmenen vuoden aikana. Tekoäly ei siis korvaa ihmistyötä, vaan turvaa hyvät palvelut silloinkin, kun työntekijöitä on aiempaa vähemmän tarjolla. Viisaalla tekoälyn käytöllä voidaan varmistaa, että ihmisen arvokas työaika käytetään siellä, missä sitä eniten tarvitaan: hoitaja ehtii potilaan luo, opettaja ehtii opettaa, viranomainen palvella.

– Tekoälyn nykyistä laajempi käyttö voi parantaa julkisen sektorin tuottavuutta ilman palveluista leikkaamista. Tekoälyn vapauttaman työpanoksen arvo lasketaan sadoissa miljoonissa, mutta se ei ole säästö sellaisenaan. Tekoäly ei ole mikään taikaseinä, josta saadaan pikavoittoja, eikä päättäjien pidä ryhtyä huutokauppaan suurimmista säästöluvuista. Tekoälyn käyttöönotto vaatii myös investointeja ja kehittämisaikaa – tavoitteena on oltava paremmat palvelut tehokkaammin, ei näennäinen säästö, Harakka toteaa.

Harakan mukaan suuri osa kunta- ja hyvinvointialueorganisaatioista käyttää tekoälyä jo nyt ainakin jonkin verran, mutta ongelma on, että onnistuneita kokeiluja ei ole laajennettu koko maahan.

 – Suomella on kaikki edellytykset olla eettisen tekoälyn käyttöönoton edelläkävijä Euroopassa. Se vaatii kuitenkin yhteistyötä, sitoutumista jaettuihin tavoitteisiin ja rohkeutta. Verrokkimaamme ovat jo liikkeellä – aika tarttua toimeen on nyt, Harakka linjaa.

Viisi konkreettista toimenpidettä

1. Otetaan tekoälyavusteinen kirjaaminen laajasti käyttöön sosiaali- ja terveyspalveluissa. Puheentunnistus ja tekoälykirjuri lähes puolittavat kirjaamiseen kuluvan ajan ja siirtävät sen potilastyöhön. Ratkaisu on jo käytössä Päijät-Hämeessä ja Länsi-Uudellamaalla.
2. Luodaan yksi kansallinen tekoälyalusta koko julkiselle hallinnolle. Nykyisin 21 hyvinvointialuetta, lähes 300 kuntaa ja kymmenet virastot suunnittelee, kilpailuttaa, hankkii ja auditoi tekoälyratkaisunsa erikseen. Rakentamalla yksi yhteinen alusta voidaan keskittää yhteisiä resursseja ja huolehtia Suomen digitaalisesta suvereniteetista.
3.  Hyödynnetään tekoälyä hoitojonojen purkuun ja hoidon ennakointiin. Ennakoimalla ja tunnistamalla riskipotilaat nykyistä paremmin voidaan nopeuttaa hoitoon pääsyä, lisätä asiakastyytyväisyyttä ja välttää kalliimpaa erityissairaanhoidon tarvetta.  Tekoälyn käytöstä hoidon ennakoinnissa on näyttöä kotimaasta ja maailmalta. Kanta-Hämeessä tekoäly tuottaa ennakoivia riskiarvioita ja optimoi resursseja, ja Tanskan hätäkeskuksissa tekoäly nosti sydänpysähdyksen tunnistamisen puhelusta 73 prosentista 95 prosenttiin.

4. Hyödynnetään tekoälyä etuus- ja lupakäsittelyn automatisointiin
   Selkeiden ja toistuvien päätösten automatisointi tekoälyä hyödyntäen tarkoittaa sitä, että päätöksen voi saada päivien sijaan minuuteissa. Samalla henkilötyövuosia vapautuu asiantuntija- ja asiakastyöhön.  Päätöksenteko tapahtuu kuitenkin aina ihmisen valvonnassa ja niin, että kansalaisen valitusoikeus on turvattu.
5. Huolehditaan julkisten palveluiden tekoälyosaamisesta ja fiksuista kannustimista
   Rakennetaan koko julkista sektoria koskeva osaamisohjelma sekä kannustinmalli, jotta pelko oman työpaikan menetyksestä ei estä tekoälyn käyttöönottoa. Tekoälyn fiksuimmat hyödyntäjät saavat säästämänsä rahat omaan käyttöön palveluiden parantamiseksi. Työntekijä, joka automatisoi omia tehtäviään, on syytä palkita osaamisestaan. Työn turvallinen kehittäminen kannustaa ripeään tekoälyn käyttöönottoon kauttaaltaan.