SDP:n eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuoro maatalouden kriisiä koskevaan välikysymykseen

7.12.2022

Muutokset mahdollisia, puhuttu versio pätee.

 

Arvoisa puhemies,

Suomalaisen maatalouden tilannekuva on hyvin heikko. Maatalouden yrittäjätulo on laskenut trendinomaisesti koko 2000-luvun ajan. Nykyinen kriisi on suistamassa jo ennestään heikossa tilanteessa olevan alkutuotannon totaaliseen ahdinkoon. Kotimaisen ruoantuotannon jatkuminen ja elintarvikehuoltovarmuus on turvattava kaikissa olosuhteissa. Tähän täytyy löytyä sekä tahtoa että resursseja. SDP:n keskeinen näkemys on: aidosti kestävä ratkaisu alkutuotannon ahdinkoon löytyy vain ja ainoastaan markkinoilta, ei tukipolitiikasta.

Äräde talman,

Vi måste återställa grunden för jordbruket. Detta sker inte i en handvändning.

SDP katsoo, että maataloustukien tulee tukea aktiivituotantoa koko maassa ja suomalainen perhetiloihin pohjautuva malli on arvokas.

Arvoisa puhemies,

Maatalouden kriisinkestävyys on heikko. Nykyinen kriisi ei saa koitua suomalaisen alkutuotannon kohtaloksi. Jokainen maa- ja metsätalousvaliokunnassa istunut edustaja puolueeseen katsomatta tietää, että huoli suomalaisen alkutuotannon tilanteesta on yhteinen. Kokoomuskin on pidellyt takavuosina maatalousministerin salkkua ja perushaasteet maataloudessa olivat jo tuolloin samat. Tiedätte hyvin, että näitä asioita ei ratkaista yhdessä vaalikaudessa.

Hyvä oppositio, suomalainen maatalous ei hyödy hallituksen horjuttamisesta vaan eteenpäin katsovasta, yhteisesti sovituista ja toimivista ratkaisuista! Toivon, että tämä keskustelu kirkastaa ratkaisuja, joita tarvitsemme.

Arvoisa puhemies,

Elintarvikeviennillä on tärkeä merkitys, jotta saamme pidettyä tarpeeksi suurta tuotantokapasiteettiä yllä. Sen merkitys tarjontaketjujen ja varastojen hallinnassa on keskeinen.  Vaikea kysymys on, millä korvataan vienti Venäjälle. Ala tarvitsee kuluttajamyynnin lisäksi vahvaa yritysten välistä kauppaa. Suomalainen ruokavienti ansaitsisi oman kunnianhimoisen strategian. 

SDP yhtyy opposition näkemykseen siitä, että kotimainen maatalous on osa ilmasto- ja ympäristökysymysten ratkaisua, ja esimerkiksi hiilensidonnan potentiaali on suuri. Vaikka alkutuotannon päätarkoitus on tuottaa ruokaa, monessa kohdassa nämä kaksi tavoitetta voidaan kestävällä tavalla yhdistää. Ilmastonmuutoksen torjuminen ja siihen sopeutuminen on suomalaisenkin maatalouden näkökulmasta välttämätöntä, suorastaan elinehto.

Arvoisa puhemies,

Huonon sisäisen ilmapiirin omaavassa ruokaketjussa kaupan asema on vahva ja alkutuottaja jatkuvasti altavastaajana. Ruokaketjun käytännöt ovat toimimattomia ja joustamattomia kriisitilanteessa. Nopeasti kohonneet kustannukset eivät välity korkeampina tuottajahintoina alkutuottajalle.

Elintarvikemarkkinavaltuutettu on vedonnut elintarvikeketjun osapuoliin, että ne ryhtyisivät kehittämään alalle kustannusindeksejä, joilla varmistettaisiin tuotantohintojen nopeampi siirtyminen ketjuun.  On hyvä muistaa, että ala on hyvin erimielinen, miten indeksejä pitäisi käyttää. Mikään indeksi ei korjaa alalla pitkään jatkunutta kannattavuuskriisiä. 

Elintarvikemarkkinavaltuutetun roolia vahvistetaan juuri annetulla hallituksen esityksellä. Työtä jää vielä tämän uudistuksen jälkeenkin tehtäväksi. Tarvitsemme suomalaista maataloustuotantoa ja kotimaista ruokaa, jota suomalaisilla on varaa myös ostaa. Tällä hetkellä istuu parlamentaarinen työryhmä, joka julkistaa pitkän aikavälin ehdotuksensa ensi keväänä.

Arvoisa puhemies,

EU-jäsenyyden alusta lähtien Suomen maatalouspolitiikan perustana on ollut Euroopan unionin yhteinen maatalouspolitiikka. Se on käynyt läpi useita uudistuksia, joista uusin astuu voimaan tammikuussa 2023. Tavoitteena on edistää älykästä, kestävää ja monipuolista maatalousalaa, jolla varmistetaan elintarviketurva. Lisäksi tuetaan ympäristönhoito- ja ilmastotoimia ja lujitetaan maaseutualueiden elinvoimaa.  Viimeisin uudistus on Suomen osalta varsin onnistunut, siitä kiitokset pääministeri Marinille.

Tukikauden vaihtuminen tuo aina lisää hallinnollista taakkaa sekä tuottajille että maksujärjestelmälle. Maksuaikataulun muutokset eivät saa johtaa tilojen kassakriisiin. Tarvitsemme puskurirahastoa, josta tuet voidaan maksaa etunojassa. Vaadin, että ministeri Kurvinen ottaa asian nyt vakavasti ja työn alle välittömästi.   

Jaa sosiaalisessa mediassa