SDP:n eduskuntaryhmän 1. varapuheenjohtaja Kristiina Salonen: Pidän tärkeänä, että nykyinen eduskunta voi viedä NATO-jäsenyysprosessin loppuun

5.12.2022

Tasavallan presidentti päätti 17.5.2022 valtioneuvoston esityksestä, että Suomi ilmoittaa Pohjois-Atlantin liitolle kiinnostuksensa käydä keskustelut Suomen Nato-jäsenyydestä. Valtioiden päämiesten välisten liittymiskeskusteluiden jälkeen liittymispöytäkirja allekirjoitettiin 5.7, jonka myötä Suomesta tuli Naton tarkkailijajäsen. Samanaikaisesti käynnistettiin liittymispöytäkirjan kansallinen ratifiointi Nato-maissa. Unkari ja Turkki ovat ainoat Nato-maat, jotka eivät ole ratifioineet Suomen ja Ruotsin jäsenyyksiä.

Suomen jäsenyyden edellytyksenä on, että Suomen on ratifioitava Pohjois-Atlantin sopimus sellaisena kuin se on muutettuna Suomen liittymispöytäkirjalla. Ratifiointi edellyttää hallituksen esityksen antamista eduskunnalle. Päätös liittymisestä voidaan tehdä eduskunnassa yksinkertaisella enemmistöllä.

– Pidän tärkeänä, että nykyinen eduskunta voi viedä loppuun Nato-jäsenyysprosessin. Tuomalla esityksen nyt eduskuntaan varmistamme, että Unkarin ja Turkin ratifiointien jälkeen Suomi on valmis jatkamaan prosessia. En usko, että tuleva eduskunta tulisi ottamaan erilaista kantaa, mutta hallituksen muodostaminen, valiokuntien työskentelyn aloittaminen ja uusien kansanedustajien perehtyminen asiaan ottaa aikaa. Tarvittaessa seuraava eduskunta voi jatkaa nyt istuvan eduskunnan työtä. Turvallisuusympäristön muutos edellyttää meiltä kuitenkin ripeitä toimia oman maamme turvallisuuden vahvistamiseksi, sanoo Salonen.

Euroopan turvallisuusympäristön muutos on johtanut Suomessa useisiin toimiin: puolustuksen lisäresursointiin, turvallisuuspoliittisen linjan päivittämiseen ja päätökseen Nato-jäsenyydestä. Salonen korostaa Suomen pitkän ulko- ja turvallisuuspoliittisen linjan pysyvyyttä, sekä kansallisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kehittämisen merkitystä.

– Suomen pitkäaikainen ihmisoikeusperustainen ulko- ja turvallisuuspolitiikan linja jatkuu. Suomen puolustus ei jatkossakaan nojaa pelkästään liittoutumiseen, vaan Suomi aktiivisesti ylläpitää omaa vahvaa puolustuskykyään, kehittää omaa turvallisuus- ja puolustusvalmiuttaan kaikilla eri sektoreilla ja ylläpitää pitkäaikaisia, diplomaattisia suhteita muihin maihin, sanoo Salonen.

Jaa sosiaalisessa mediassa