SDP:n Aki Lindén: Helsingin Sanomien kritiikki sivuuttaa olennaisen – kyse on koko sote-rahoituksen paremmasta ohjauksesta, ei pelkästä Kela-kyytien siirrosta
Helsingin Sanomat uutisoi 17.6. asiantuntija-arvioista, joiden mukaan SDP puheenjohtaja Antti Lindtmanin esittämä Kelan matkakorvausten siirtäminen hyvinvointialueille ei välttämättä yksinään tuottaisi säästöjä julkiseen talouteen. SDP:n kansanedustaja Aki Lindén pitää keskustelua tarpeellisena, mutta katsoo, että jutussa jää huomiotta uudistuksen varsinainen tavoite ja laajempi kokonaisuus.
– Helsingin Sanomien jutussa arvioidaan lähinnä sitä, syntyisikö säästöjä pelkästään siirtämällä matkakorvausten rahoitusvastuu Kelalta hyvinvointialueille. Se ei kuitenkaan ole ollut ehdotuksen ydin. Tarkoituksena on vahvistaa palveluiden, hoidon ja niihin liittyvien kustannusten kokonaisohjausta, kansanedustaja Lindén sanoo.
Kelan matkakorvausten kustannukset ovat kasvaneet nopeasti. Viime vuonna matkakorvauksia maksettiin noin 364 miljoonaa euroa, yli 20 miljoonaa euroa enemmän kuin vuotta aiemmin. Kasvu oli noin seitsemän prosenttia, kun samaan aikaan hyvinvointialueiden kustannusten kasvu jäi noin 1,3 prosenttiin.
– Kun matkakorvaukset kasvavat moninkertaisella vauhdilla suhteessa hyvinvointialueiden kokonaismenoihin, on täysin perusteltua kysyä, ohjaako nykyinen järjestelmä toimintaa parhaalla mahdollisella tavalla. Nykyisessä mallissa palveluverkosta päättävä taho ja kuljetuskustannuksista vastaava taho ovat eri toimijoita, Lindén painottaa.
– Jos hyvinvointialue vastaisi sekä palveluiden järjestämisestä että niihin liittyvistä matkakustannuksista, sillä olisi nykyistä vahvempi kannustin arvioida palveluverkkoa myös asiakkaiden saavutettavuuden näkökulmasta. Kyse on kokonaisuuden paremmasta hallinnasta, ei yksittäisestä kirjanpidollisesta siirrosta, hän korostaa.
Lindén huomauttaa, että myös Kela-kyytien kilpailutuksessa ja järjestämisessä on edelleen aitoa tehostamispotentiaalia.
– On arvioitu, että kuljetusten kilpailuttamisessa ja organisoinnissa voisi olla saavutettavissa jopa noin sadan miljoonan euron tehokkuushyödyt. Kukaan ei kuitenkaan ole väittänyt, että tällaiset säästöt syntyisivät automaattisesti pelkällä vastuun siirrolla. Ne edellyttävät aktiivista johtamista ja toiminnan kehittämistä, Lindén sanoo.
Lindénin mukaan matkakorvauksia koskeva keskustelu liittyy laajempaan tarpeeseen purkaa sosiaali- ja terveydenhuollon monikanavaista rahoitusta.
– Suomessa on vuosikymmeniä puhuttu siitä, että sote-palveluiden rahoitus on hajautunut liian moneen kanavaan. Matkakorvaukset ovat vain yksi osa tätä kokonaisuutta, Lindén toteaa.
Hänen mukaansa tarkasteluun tulisi ottaa matkakorvausten lisäksi myös sairaanhoidon Kela-korvaukset sekä lääkekorvaukset, joiden yhteinen kokonaisuus on noin kolme miljardia euroa vuodessa.
– Jos nämä menot kytkettäisiin nykyistä tiiviimmin osaksi hyvinvointialueiden noin 27 miljardin euron rahoituskokonaisuutta, olisi mahdollista vähentää päällekkäisyyksiä ja parantaa resurssien kohdentumista. Tässä on merkittävä säästöpotentiaali, vähintään noin 150 miljoonaa euroa vuodessa, Lindén linjaa.
– Olennaista on ymmärtää, ettei säästö synny hallinnollisesta siirrosta itsestään. Päinvastoin hallinnon paisuminen olisi todellinen riski, jos uudistus toteutettaisiin väärällä tavalla. Säästöt syntyvät siitä, että palveluiden järjestäminen, kustannusvastuu ja taloudellinen ohjaus saadaan nykyistä paremmin samaan kokonaisuuteen, hän alleviivaa.
Lindén pitää tervetulleena sitä, että asiasta käydään avointa keskustelua ja vaikutuksia arvioidaan huolellisesti.
– Juuri siksi keskustelua ei pidä rajata vain siihen, mitä tapahtuu yhdelle kustannuserälle. Kysymys kuuluu, miten rakennamme sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen niin, että kokonaisuus toimii nykyistä tehokkaammin ja paremmin ihmisten palveluiden näkökulmasta, Lindén päättää.
