Sanna Marinin puhe SDP:n puoluevaltuustossa 14.5.2022

14.5.2022

SDP:n puoluevaltuuston ylimääräinen kokous 14.5.2022
SDP:n puheenjohtaja, pääministeri Sanna Marin

Muutokset puhuttaessa mahdollisia, puhuttu pitää.

Hyvät SDP:n puoluevaltuuston jäsenet, hyvät ystävät,

”Rakennamme rauhaa kansainvälisen yhteistyön keinoin ja pyrimme vahvistamaan demokratiaa ja oikeusvaltiota muiden samaa tavoittelevien kanssa. Kestävässä rauhan maailmassa ei turvauduta voimankäyttöön, vaan sopimuksiin ja yhteistyöhön. Tavoittelemme yhteiskuntaa, jossa ihmiset ovat vapaita puutteesta ja pelosta ja jossa vallitsee luottamus ja turvallisuuden tunne.”

Nämä sanat hyväksyimme elokuussa 2020 Tampereen puoluekokouksessa osaksi periaatejulistustamme. Ne kertovat sosialidemokraattien perimmäisistä tavoitteista ja ne ovat yhtä ajankohtaisia tänään kuin ne olivat kaksi vuotta sitten.

Itse asiassa, nuo sanat ja tavoitteet tuntuvat entistäkin tärkeämmiltä juuri tänään.

Heräsimme 24. helmikuuta 2022 erilaiseen maailmaan. Euroopan turvallisuustilanne muuttui ratkaisevalla tavalla, kun Venäjä aloitti hyökkäyssotansa Ukrainaan.

Periaatteidemme mukaisesti – rauhan ja turvallisuuden takaamiseksi – meidän on muuttuneen tilanteen pohjalta päätettävä, miten suhtaudumme tähän uuteen aikaan. Meidän on ratkaistava, miten turvaamme parhaiten Suomen ja suomalaisten turvallisuuden nyt ja tulevaisuudessa.

Hyvät toverit,

Olemme tänään kokoontuneet käsittelemään SDP:n kantaa Suomen jäsenyyteen Pohjois-Atlantin puolustusliitto Natossa.

Tänä torstaina kerroin yhdessä tasavallan presidentin kanssa oman näkemykseni asiaan. Totesimme kannanotossamme, että Nato-jäsenyys vahvistaisi Suomen turvallisuutta ja että Naton jäsenenä Suomi vahvistaisi koko puolustusliittoa.

Tänään aamulla kokoontuneen SDP:n puoluehallituksen esitys puoluevaltuustolle kuuluu seuraavasti: Suomen ja Euroopan turvallisuusympäristön merkittävän muutoksen seurauksena SDP kannattaa Suomen jäsenyyttä Pohjois-Atlantin puolustusliitto Natossa. SDP antaa tukensa valtiojohdolle jäsenyysneuvottelujen avaamiseksi.

Puoluehallitus hyväksyi esityksen yksimielisesti ja sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä on lausunut asiasta oman näkemyksensä. Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman esittelee ryhmän näkemyksen pian.

Hyvät ystävät,

On syytä käydä läpi, miten olemme tulleet tähän tilanteeseen ja miksi katsomme, että jäsenyys Natossa olisi meille paras ratkaisu.

Suomen puolustus- ja turvallisuusratkaisu on pitkään nojannut vahvaan omaan puolustukseen ja tiiviiseen puolustusyhteistyöhön kumppanimaiden kanssa. Emme ole hakeneet turvaa puolustusliitoista, mutta olemme säilyttäneet mahdollisuutemme muuttaa kantaamme turvallisuustilanteen muuttuessa. Liittoutumattomia emme ole, vaan olemme aktiivinen EU:n jäsen, myös ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan saralla.

Viime syksynä Venäjä asetti EU- ja Nato-maille ehtoja koskien maiden omia turvallisuusvalintoja. Venäjä katsoi, että Naton laajentuminen tulisi lopettaa ja että Eurooppaan tulisi luoda eräänlainen etupiirijako.

EU- ja Nato-maiden yhteinen reaktio, jonka muodostamiseen Suomi osana EU:ta osallistui, oli selvä: itsenäisillä valtioilla on oikeus valita omat ulko- ja turvallisuuspoliittiset ratkaisunsa. Niitä ei voida muiden toimesta rajoittaa tai sanella.

Venäjän väittämää aggressiivisuutta tai tahtoa loukata muiden maiden turvallisuutta ei ole esiintynyt. Ei Ukrainan, ei EU- eikä Nato-maiden taholta.

Käydystä keskustelusta huolimatta Venäjä päätti käynnistää laajamittaisen hyökkäyssodan Ukrainassa. Näillä toimillaan Venäjä on osoittanut, ettei se kunnioita Euroopan turvallisuusjärjestelyjä tai –järjestelmää – tai liioin kansainvälistä oikeutta. Yhteisistä sitoumuksista irtisanoutumista arvostelevat äänet on Venäjällä vaiennettu.

On tehtävissä siis vain yksi johtopäätös – Suomen ja Euroopan turvallisuusympäristö on muuttunut ratkaisevasti.

Hyvät toverit,

Miten Suomen tulisi reagoida muuttuneessa tilanteessa? Ensinnäkin on huomattava, etteivät eri vaihtoehdot ole toisiaan poissulkevia vaan pikemminkin toisiaan täydentäviä.                                                                     

Suomen turvallisuuden perusta nyt ja jatkossa on vahva oma puolustuskyky. Olemme johdonmukaisesti ylläpitäneet ja vahvistaneet Suomen kykyä puolustaa omaa aluettaan ja itsenäisyyttään. Viimeksi tällä hallituskaudella olemme tehneet merkittäviä päätöksiä hävittäjiemme ja laivueemme uudistamiseksi.

Suomi on myös johdonmukaisesti kannattanut EU:n ulko-, turvallisuus- ja puolustuspoliittisen yhteistyön syventämistä. EU:n reaktio Venäjän hyökkäykseen on ollut yhtenäinen, vahva ja nopea. Olemme hyväksyneet mittavia Venäjän vastaisia pakotteita ja tuemme Ukrainaa monin tavoin sen puolustautuessa hyökkääjää vastaan. EU:lla on oma, tärkeä roolinsa eurooppalaisen puolustusyhteistyön mahdollistajana ja laajan turvallisuuden toimijana. Varsinainen puolustusliitto se ei kuitenkaan ole.

Suomi on lisäksi vahvistanut kahdenvälistä yhteistyötään kumppanimaidemme kanssa. Suomen, Ruotsin ja Norjan kolmenvälisen puolustusyhteistyön tavoitteena on ollut luoda valmiuksia toteuttaa sotilaallisia operaatioita, jos erikseen niin päätetään. Suomen ja Yhdysvaltojen yhteistyö, Suomen ja Iso-Britannian yhteistyö sekä useiden monenkeskisten aloitteiden rooli on ollut kasvava ne vahvistavat niin Suomen kuin Suomen lähialueiden turvallisuutta.

Hyvät ystävät,

Pohjois-Atlantin puolustusliitto Nato on muodostunut keskeisimmäksi Euroopan turvallisuutta takaavaksi organisaatioksi. Nato-mailla on jatkuvaa käytännön tason puolustusyhteistyötä, yhteinen puolustussuunnittelu ja vahvat poliittiset siteet.

Naton keskeinen merkitys perustuu sen keskinäisille turvatakuille. Hyökkäys yhtä vastaan on hyökkäys kaikkia vastaan.

Suomi ja Ruotsi ovat olleet Naton läheisimpiä kumppaneita jo vuosia. Olemme teknisesti hyvin yhteensopivia ja harjoittelemme säännöllisesti Nato-maiden kanssa. Me emme ole kuitenkaan Naton turvatakuiden piirissä.

Tässä on päätöksemme ydin: lisäisikö Naton jäsenyys muuttuneessa tilanteessa Suomen turvallisuutta? Vahvistaisiko Suomen jäsenyys Natossa Euroopan turvallisuutta?

Vastaus on, että lisäisi. Vastaus on, että vahvistaisi.

Sanoin puoluevaltuustossa huhtikuussa, että sekä liittyminen että liittymättä jättäminen ovat valintoja, joilla on seurauksia.

Katson, että Naton jäsenyys on paras ratkaisu Suomen turvallisuuden ja lähialueidemme vakauden säilyttämiseksi muuttuneessa turvallisuuspoliittisessa tilanteessa.

Siksi meidän tulisi hakea Naton jäseneksi, viipymättä.

Viimeiset viikot ovat osoittaneet, että tälle päätökselle on kansalaisten keskuudessa laaja tuki.

Hyvät valtuutetut,

on myös syytä todeta, että Natoon liittyminen on eri asia kuin siellä oleminen. Suomen rooli Natossa on ennen kaikkea vastata omasta puolustuksestaan. Me tulemme edelleenkin osallistumaan aktiivisesti Naton harjoitustoimintaan ja pääsemme tiiviimmin osaksi yhteistä puolustussuunnittelua ja tiedustelutiedon jakamista. Osallistumisestamme kriisinhallintaan päätetään jatkossakin aina erikseen, kuten tähänkin asti.

On edelleen syytä todeta, että Suomen mahdollinen päätös liittyä Naton jäseneksi voi aiheuttaa vastareaktioita Venäjän toimesta.

Viestini on, ettei Suomen Nato-jäsenyys ole teko ketään vastaan, vaan se on teko Suomen ja suomalaisten turvallisuuden puolesta.

Hyvät puoluevaltuuston jäsenet ja muut kuulijat,

Ruotsi on Suomen läheisin kumppani. Me jaamme yhteiset arvot ja yhteiskuntamme ovat monin tavoin samanlaisia. Me arvostamme Ruotsin rakentavaa, aktiivista kansainvälistä roolia niin EU:ssa, YK:ssa kuin kahdenvälisessä yhteistyössä.

SDP:lle on tärkeää, että niin Suomessa kuin Ruotsissa analyysi ja johtopäätökset ovat vallitsevasta tilanteesta samansuuntaiset. Suomen ja Ruotsin liittyminen Natoon yhdessä olisi parempi vaihtoehto kuin se, että liikkuisimme eri tahtiin tai eri suuntaan.

Olen käynyt koko kevään ajan tiivistä vuoropuhelua Ruotsin pääministerin Magdalena Anderssonin kanssa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan liittyvistä pohdinnoista, valinnoista sekä Suomessa käytävästä keskustelusta. Samoin koko puolueemme on ollut tiiviissä yhteydessä Ruotsin sosialidemokraatteihin.

Kun me kokoustamme täällä tänään, on Ruotsissa tovereidemme kokous koolla huomenna. Pohjolan turvallisuus on yhteinen asiamme. Naton jäseninä Suomi ja Ruotsi vahvistaisivat koko Itämeren alueen ja Baltian turvallisuutta.

Hyvät ystävät,

SDP:n tavoitteena on rakentaa sopimuksiin, yhteistyöhön, oikeudenmukaisuuteen, ihmisoikeuksiin ja tasa-arvoon perustuvaa rauhallista maailmanjärjestystä.

Me emme ole halunneet muuttaa turvallisuusjärjestyksemme perusteita. Me emme halunneet sotaa Eurooppaan. Me olemme rauhan, sopimusten ja yhteistyön kannalla.

Me huolehdimme kaikissa tilanteissa Suomen ja Suomessa asuvien turvallisuudesta. Tänään yhdessä tehtävillä päätöksillä me varmistamme sen nyt ja tulevaisuudessa.

Jaa sosiaalisessa mediassa