Pitkään valmisteltu eläinten hyvinvointilaki annettiin eduskunnalle – Pia Viitanen toivoo lain nopeaa mutta laadukasta käsittelyä ja pikaista voimaantuloa

22.9.2022

– Eläinten hyvinvoinnin on oltava myös seuraavan hallituksen työlistalla. Esimerkiksi turkiseläinten kannalta uusi laki ei ole häävi. SDP:llä on tuore puoluekokouspäätös turkistuotannon lopettamiseksi Suomessa. Tämä tavoite tulee olla seuraavan hallituksen agendalla ja se on toki tehtävä niin, että tuottajille taataan mahdollisuus kouluttautua uudelle alalle. Näin huolehdimme eläinten oikeuksien lisäksi sosiaalisesta kestävyydestä.

– Uusi laki tuo parannuksia tuotantoeläinten oloihin. Tuotantoeläimen mahdollisuus lajityypilliseen käyttäytymiseen on olennainen osa eläimen hyvinvointia. Eläimen jatkuva paikalleen kytkeminen pysyvässä pito-paikassa kiellettäisiin laissa tietyin poikkeuksin. Eläimen liikkumista ei myöskään saisi jatkuvasti rajoittaa siten, että eläimellä ei ole mahdollisuutta kääntyä ympäri. Uusien parsinavettojen rakentaminen ja käyttöönotto kiellettäisiin. Kansalaiset kiinnittävät entistä enemmän huomiota eläinten hyvinvointiin tehdessään kulutusvalintoja, ja on kaikkien etu, että meillä esimerkiksi ruoka tuotetaan korkein eettisin periaattein, Viitanen sanoo.

Uudistus tuotiin eduskunnan käsittelyyn jo viime kaudella, mutta se kaatui aikapulaan, kun vaalikausi loppui kesken. Nyt on huolehdittava, ettei käy samoin.

– Toivon, että laki käsitellään eduskunnassa huolellisesti, mutta ripeästi. 2020-luvulla eläintä ei voi enää pitää puhtaasti omaisuutena tai välineenä, vaan eläimen asema tuntevana ja kokevana olentona on tunnustettava laissa, Viitanen toteaa.

Viitanen muistuttaa, että myös lemmikkien asemaa tulee tarkastella uudessa laissa niin ikään tarkasti.

– Valitettavasti kaikki lemmikit eivät voi Suomessa hyvin. Laiton ja epäeettinen lemmikkibisnes täytyy saada kuriin. Uudessa laissa kiellettäisiin alle kuuden kuukauden ikäisten koiran- ja kissanpentujen tuonti Suomeen, jos tarkoituksena on myydä tai muutoin luovuttaa pentu Suomessa edelleen. On hyvä, että eläinlääkärin ilmoitusvelvollisuutta koskien eläinten hyvinvointiongelmia laajennettaisiin, Viitanen sanoo.

– Ihmisen paras ystävä, lemmikki, ansaitsee hyvän elämän, huolenpitoa ja välittämistä. Valitettavasti omistajaa kohtaavat haasteet, esimerkiksi päihde- ja mielenterveysongelmat, heijastuvat nopeasti myös lemmikkien hyvinvointiin. Hintojen noustessa moni joutuu myös tinkimään lemmikin ruuasta tai lääkäripalveluista. On tärkeää, että kunnaneläinlääkärien resurssit turvataan, jotta kuntalaisille olisi tarjolla myös kohtuullisen hintaisia palveluita yksityisten eläinlääkäripalveluiden rinnalla. Kunnaneläinlääkärien resurssit eivät tällä hetkellä riitä edes lakisääteiseen valvontatyöhön, Viitanen toteaa.

Viitanen haluaa kiittää eläinsuojelujärjestöjä, joiden vaikuttamistyö lainvalmistelun aikana on ollut laadukasta ja tinkimätöntä.

– Eläinsuojelujärjestöt tekevät tärkeää ja pyyteetöntä työtä eläinten hyväksi ja muistuttavat jatkuvasti meitä päättäjiä eläinten oikeuksista ja miten niitä tulisi kehittää. Tärkein työ tehdään paikallistasolla, ja järjestöissä toimivat ihmiset tekevät sydämestään työtä eläinystäviemme puolesta. On tärkeää, että yhteiskunnassa tätä arvostetaan, kansalaisjärjestöjä kuunnellaan ja heidän asiantuntemustaan hyödynnetään lakien valmistelussa eläinten oikeuksien edistämiseksi. Myös kansalaisjärjestöjen rahoitus ja toimintaedellytykset on turvattava, Viitanen päättää.

Jaa sosiaalisessa mediassa