Ministeri Timo Harakan puhe Osaamispolku 2030: SDP haluaa nostaa Suomen koulutuksen kärkimaaksi -tilaisuudessa 14.2.2023

Muutokset puhuttaessa mahdollisia.

Edellisessä osiossa käytiin läpi viimeisen neljän vuoden aikana koulutus- ja sivistyspolitiikassa tehtyä työtä. Koulutuksen, sivistyksen, osaamisen ja tutkimuksen osalta 2019 hallitusohjelma lähti siitä, että pidemmän näivettymisen kauden ja erityisesti Sipilän hallituksen koulutusleikkauksien jälkeen tarvittiin strateginen suunnanmuutos ja pitkäjänteinen ote. Kuten nimikin sanoo, SDP:n 2017 alkanut tulevaisuusvalmistelu Osaamispolku 2030 lähti tästä pitkäjänteisestä näkökulmasta ja analyysista, joka perustui koulutus- ja osaamistasomme luisuun ja muutoksen välttämättömyyteen.

Kun nyt tässä kakkososiossa käännämme katseen tuleviin vuosiin, olennainen näkökulma SDP:n mielestä on jatkuvuus. Osaamisen, koulutuksen ja TKI:n kysymykset on nähtävä pitkäjänteisenä perustan yhteiskunnan onnistumiselle, Suomen taloudelle ja globaalille vaikuttavuudelle.

Niinpä olemme SDP:ssä lähteneet siitä, että talouslinja on suoraan sidoksissa osaamis- koulutus ja TKI-politiikkaan. SDP:n talouspoliittinen linja lähtee oikeudenmukaisuudesta ja pitkäjänteisyydestä. Julkisen talouden kestävyys on varmistettava useamman vaalikauden ohjelmalla. Olemme tiivistäneet SDP:n talouslinjan neljäksi numeroksi: 2, 4, 60 ja 80. Käyn nämä nyt läpi ja huomaamme, että strateginen pitkäjänteinen satsaus inhimilliseen pääomaan on välttämätön edellytys näiden tavoitteiden toteutumiselle.

Ensinnäkin SDP tavoittelee vähintään kahden prosentin kestävää vuotuista talouskasvua. Se saavutetaan tuottavuutta ja yhteiskunnallista luottamusta vahvistavilla päätöksillä sekä aktiivisella työllisyyspolitiikalla. Muun muassa emeritusprofessori Matti Pohjola on tutkinut tuottavuutta pitkillä aikasarjoilla 1800-luvulta lähtien todeten, että tuottavuuden ytimessä ovat uudet ideat, niiden taustalla tietenkin tutkimus, koulutus ja osaaminen.

Kahden prosentin kestävän kasvun tavoitteen keskiössä on tietenkin digivihreä siirtymä, jonka ulottuvuuksiin olemme saaneet tällä kaudella johtamissani ministeriöissä syventyä. Kestävän kasvun mahdollisuuksia Suomelle niin vety- kuin datataloudessa on valtavasti.

Toinen tavoitteemme liittyy TKI-investointeihin. Haluamme pitää tiukasti kiinni yhdessä sovituista neljän prosentin TKI-panostuksista. Tutkimuksella, kehitystyöllä ja innovaatioilla luodaan tulevaisuuden työtä, vaurautta ja uuden kasvun edellytyksiä. TKI on keskeinen digivihreän siirtymän edellytyksien luoja. On hyvä muistaa, että neljän prosentin TKi-tavoite on kirjattu jo kahden hallituksen lähtökohtiin. Käytännössä julkisten panoksien kohdentaminen on kuitenkin osoittautunut vaativaksi, koska esimerkiksi Suomen Akatemian ja Business Finlandin rahoituksiin on käytetty mekanismeja, jotka ovat määräaikaisia.

TKI:n osalta menneen hallituskauden perinnöstä on tässä hyvä noteerata kolme asiaa, joiden viitoittamalla tiellä SDP haluaa jatkaa.

Heti 2020 alkaen korkeakoulujen perusrahoitusta vahvistettiin lisäämällä pysyvästi rahaa kehyksiin 60 miljoonaa euroa ja palauttamalla indeksit. Tällä pyrittiin nimenomaan toivottuun pysyvän perusrahoituksen lisäämiseen. Näiden lisäyksien vaikutus on koko hallituskauden aikana satoja miljoonia euroa.

Osana Veikkaukseen liittyneitä ratkaisuja Suomen Akatemian rahoitus ja asema varmistettiin erilaisilla hallituksen päätöksillä ja linjauksilla. Tämä ei ollut mitenkään itsestään selvää. Akatemian Lippulaiva-hankkeiden myötä olen myös itse saanut nähdä niiden merkityksen 5G ja 6G työssä Oulussa. Akatemiahan on myös kansainvälisesti arvioitu tällä kaudella ja todettu tehokkaaksi ja toimivaksi instituutioksi, josta sietääkin pitää huolta.

Parlamentaarinen TKI-työryhmä perustettiin kesken hallituskauden. Sen työ on saanut laajasti tunnustusta. Se, että neljän prosentin TKI-taso tavoite vuodelle 2030 ja erilaiset TKI-periaatteet on yhdessä ja laajapohjaisesti kirjattu ja viety lakiin on historiallinen muutos Suomen TKI-politiikassa. Korostaisin tässä vielä sitä – kun vielä olemme Helsingin yliopiston Tiedekulmassa – miten tärkeää on korostaa näistä kolmesta kirjaisesta T:tä eli tutkimusta. Ilman sitä K (kehitys) ja I (innovaatiot) eivät synny.

Kolmas tavoitteemme liittyy osaamis- ja koulutustasoon. Suomi kilpailee maailmassa osaamisella, korkealla teknologialla ja fiksuilla tavoilla tehdä asioita. Laadukas, tasa-arvoinen ja maksuton koulutus yhä useammalle tukee tässä onnistumista.

Tällä kaudella veimme todeksi tavoitteen maksuttomasta toisesta asteesta ja oppivelvollisuudesta. Lähtökohta on, että jatkossa kaikki nuoret suorittavat toisen asteen koulutuksen. Se on aikamme peruskoulutus.
Korkeakoulutuksen osalta kaikki ennusteet viittaavat siihen, että yhä useammissa työtehtävissä vaaditaan korkeakoulututkintoja. Välitavoite on saada puolelle nuorista korkeakoulututkinto lähimmän vuosikymmenen aikana. Olemme asettaneet katseemme kuitenkin jo pidemmälle: SDP:n tavoitteena on, että 2030-luvun aikana vähintään 60 % alle 35-vuotiaista on korkeasti koulutettuja.

Koulutustason nosto edellyttää aloituspaikkojen lisäämistä, läpäisyn parantamista ja ensimmäisen tutkinnon suorittajien priorisointia edelleen. Toisen asteen ja korkea-asteen yhteistyö on tärkeää, jotta varmistetaan sujuvat siirtymät ja riittävät valmiudet.

Kannatamme myös kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden määrän kasvattamista.

Neljänneksi taloudelliseksi tavoitteekseen seuraavalle vaalikaudelle SDP on asettanut 80 prosentin työllisyystavoitteen. Vaikka työllisyysaste on noussut tällä vaalikaudella ennätyslukemiin, tavoitteen on oltava vielä korkeampi tuleville vuosille, sen on oltava 80 %. Koulutuksen ja osaamisen rooli on tämänkin tavoitteen ytimessä: koulutustaso ja työllisyys – sekä määrä että laatu – korreloivat keskenään. Muuttumassa maailmassa jatkuvan oppimisen mallit korostuvat. On tärkeää jatkaa jatkuvan oppimisen mallien kehittämistä, jotta ne vastaavat työllisyystarpeisiin. Pidän OKM-TEM-yhteistyötä tässä arvokkaana ja toivon, että se jatkuu.