Hallintovaliokunnan sd-ryhmä: Hyvinvointialueiden rahoituslaki antaa hyvän pohjan sote-uudistuksen onnistumiselle
Eduskunta on tänään hyväksynyt lakiesityksen hyvinvointialueiden rahoituksesta. Esityksestä mietinnön antaneen hallintovaliokunnan sd-ryhmä katsoo rahoituslain antavan hyvät lähtökohdat sosiaali-, terveys-, ja pelastustoimen palvelujen onnistuneelle siirrolle hyvinvointialueille ensi vuoden alusta. Sdp:n kansanedustajat korostavat kuitenkin, että sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelujen turvaaminen erilaissa tilanteissa edellyttää hyvinvointialueiden rahoituksen ja rahoitusjärjestelmän toimivuuden jatkuvaa ja reaaliaikaista arviointia.
Hallintovaliokunnan sd-jäsenet Eveliina Heinäluoma, Piritta Rantanen, Heidi Viljanen ja Mika Kari ovat tyytyväisiä, että hyvinvointialueen käynnistymisen kannalta tärkeät rahoituslait on saatu hyväksyttyä. Sen myötä myös kunnilla on nyt ajoissa tiedot, jonka pohjalta valmistella ensi vuoden talousarviota.
– Rahoituslait antavat hyvän lähtökohdan sille, että sosiaali-, terveys-, ja pelastustoimen palvelut siirtyvät (hallitusti) ensi vuoden alusta uusien hyvinvointialueiden vastuulle. Osaltaan tämän on varmistamassa se, että rahoitusta maksetaan osin jo kuluvan joulukuussa ja vuonna 2023 rahoituksen arvioidaan kasvavan noin 1,1 miljardia euroa vuoden 2022 tasoon verrattuna.
– Samalla tulee kuitenkin muistaa, että näin suuri reformi vaatii myös rahoituksen ja rahoitusjärjestelmän osalta tarkkaa jatkoseurantaa. Palvelujen rahoitus ja uudistuksen onnistuminen myös pitkällä aikavälillä ovat SDP:lle äärimmäisen tärkeitä tavoitteita. Suomalaisten pääsy terveyspalvelujen piiriin on taattava niin harvaan asutuilla alueilla kuin kasvavissa kaupungeissa.
Hallintovaliokunnan mietintöön jättivät vastalauseensa niin perussuomalaiset kuin kokoomuskin. Hallintovaliokunnan sd-edustajat pitävät puolueiden näkemyksiä ristiriitaisena, kun samalla vaaditaan sekä lisärahoitusta että kustannusten suitsimista.
– On tärkeää varmistaa yli hallituskausien se, että vuosittaisessa rahoituksen muutoksessa todella otetaan huomioon kustannustason nousu, palvelutarpeen arvioitu kasvu sekä mahdollisten uusien tehtävien kustannusvaikutukset, jotka rahoitetaan täysimääräisesti valtion rahoituksena kuten nyt on sovittu. Näin turvataan suomalaisille laadukkaat ja oikea-aikaiset palvelut, jotka pitkällä aikavälillä tuovat myös kustannussäästöjä.
